Nvidia
grafiikkateknologia-alan yhtiö From Wikipedia, the free encyclopedia
grafiikkateknologia-alan yhtiö From Wikipedia, the free encyclopedia
NVIDIA Corporation on yhdysvaltalainen grafiikkateknologia-alan yhtiö, joka tunnetaan parhaiten grafiikkasuorittimien valmistajana. Nvidia valmistaa myös mobiililaitteille tarkoitettuja järjestelmäpiirejä sekä ammattikäyttöön tarkoitettuja tuotteita. Yhtiön tunnetuimpia kuluttajatuotteita ovat GeForce-sarjan grafiikkasuorittimet.
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Yhtiön historiaa ei ole päivitetty vuodesta 2009 eteenpäin |
| NVIDIA Corporation | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | The Way It's Meant to Be Played |
| Yritysmuoto | Julkinen osakeyhtiö |
| Osake |
NASDAQ: NVDA S&P 500 |
| Markkina-arvo |
 4,46 mrd. USD (2014)[1] 4,83 mrd. USD (2013)[2] |
| ISIN | US67066G1040 |
| Perustettu | 1993 |
| Perustaja |
Jensen Huang Chris Malachowsky Curtis Priem |
| Toimitusjohtaja | Jensen Huang[3] |
| Kotipaikka |
 Santa Clara, Kalifornia |
| Toiminta-alue | Maailmanlaajuinen |
| Toimiala | Puolijohdeteollisuus |
| Tuotteet | Grafiikkasuorittimet, emolevyjen piirisarjat |
| Liikevaihto |
4,13 mrd. USD (2014)[2] 4,28 mrd. USD (2013)[2] |
| Liikevoitto |
496 milj. USD (2014)[2] 648 milj. USD (2013)[2] |
| Nettotulos |
439 milj. USD (2014)[2] 563 milj. USD (2013)[2] |
| Tilikauden tulos |
7,25 mrd. USD (2014)[1] 6,41 mrd. USD (2013)[1] |
| Henkilöstö | 8 800 (2014) |
| Kotisivu |
www |
Nvidiasta tuli 2020-luvulla alkaneen tekoälyboomin myötä maailman arvokkain yhtiö kesäkuussa 2024.
Nvidian ensimmäisiä tuotteita olivat RIVA 128- ja RIVA TNT -grafiikkasuorittimet 1990-luvulla.
Vuonna 1999 Silicon Graphics ilmoitti siirtävänsä grafiikasta vastaavien insinöörien osaston yhteistyössä toimivaan Nvidiaan.[4]
GeForce 256 -grafiikkasuorittimen kehittämisen jälkeen vuonna 1999 yhtiö kasvoi nopeasti yritysostoin 2000-luvun alussa. Vuonna 2000 Nvidia osti konkurssiin menneen 3DFX:n, ja joulukuussa 2005 se hankki omistukseensa ULI Electronics -yhtiön, joka toimitti kolmannen osapuolen oheislaitepiirejä ATI:n emolevyihin.
Yhtiön yritysostoihin perustuva laajentuminen jatkui vuonna 2006, jolloin yhtiö hankki omistukseensa mm. suomalaisen Hybrid Graphics Oy:n[5]. Vuonna 2006 Nvidian henkilöstömäärä kasvoi yhteensä lähes 50 prosenttia[6].
Vuoden 2006 joulukuussa kuluttajat olivat nostaneet ryhmäkanteen Nvidiaa ja ATI:ta vastaan. Kanteen mukaan näytönohjainten valmistajat olivat liittoutuneet pitääkseen hinnat korkeina. Vuonna 2008 Nvidia suostui maksamaan 850 000 dollaria.[7] Vuoden 2008 heinäkuussa Nvidia joutui uudelleen käräjille, kun Rambus haastoi sen oikeuteen syyttäen sitä patenttirikkomuksista.[8]
Talouselämää seuraava lehti Forbes valitsi Nvidian vuoden 2007 yritykseksi.[9]
Nvidia osti Mental Imagesin vuonna 2007 ja sai Mental Ray -säteenseurantaohjelmiston.[10]
Vuoden 2008 helmikuussa Nvidia osti AGEIA Technologiesin ja sai omistukseensa AGEIA:n kehittämän PhysX-tekniikan.[11][12]
Vuosi 2008 oli yhtiölle käräjähaasteen lisäksi taloudellisesti haastava, sillä yritys teki tappiota 147,7 miljoonaa dollaria.[13]
Vuoden 2009 helmikuussa Intel haastoi Nvidian oikeuteen prosessoreitaan tukevien piirisarjojen lisenssiin liittyvien erimielisyyksien vuoksi.[14] Tämän seurauksena Nvidia haastoi Intelin kuukautta myöhemmin oikeuteen sopimusrikkomuksen takia.[15]
Raskaasti tappiolliseksi osoittautuneen vuoden 2009 toisella neljänneksellä Nvidia siirtyi 40 nanometrin prosessilla valmistettaviin näytönohjaimiin.[16][17] Tulos kääntyi voitolliseksi viimeisellä neljänneksellä.
Yhtiön Tegra X1 -järjestelmäpiiri on käytössä Nintendo Switch -pelikonsolissa.[18][19]
Nvidia osti vuonna 2020 Mellanoxin 6,9 miljardilla dollarilla sekä Cumulus Networksin julkistamattomalla summalla.[20][21] Cumulus Networksilla on Linux-pohjainen verkkokäyttöjärjestelmä ja se on varhainen osallistuja OpenStack-ekosysteemissä.[22] Muun muassa Mellanox on tarjonnut Cumulus Linuxia kytkimissään.[23]
Syyskuussa 2020 Nvidia ja SoftBank ilmoittivat Nvidian ostavan Arm-yhtiön SoftBankiltä 40 miljardin dollarin hinnalla.[24] Armin päämaja pysyy ennallaan ja yhtiön lisensointimalli liiketoiminnassa jatkuu.[24] Nvidia on ollut epävirallisissa keskusteluissa kilpailuviranomaisten kanssa, mutta virallisen tutkinnan kilpailuvaikutuksista odotetaan alkavan sen jälkeen kun Nvidia tekee virallisen ilmoituksen suunnitelmistaan.[25] Kaupasta on herännyt huolia sen aiheuttavan rasitteita innovaatioille eri markkinoilla sekä sen antavan Nvidialle kyky haitata sen kilpailijoita rajoittamalla pääsyä Armin tekniikkaan.[25] Helmikuussa 2022 kauppa peruuntui johtuen kilpailuviranomaisten huolesta vaikutuksesta kilpailulle.[26]
Nvidian voitot nousivat COVID-pandemian aikaisen komponentti- ja näytönohjainpulan aikana 2021–2022. Nvidia ei pystynyt valmistamaan tarpeeksi RTX 30 -sarjan näytönohjaimia RTX 3070, 3080, 3090 ja niiden hinta ja voitot nousivat voimakkaasti. Nvidia päätti myös rajoittaa näytönohjainten käyttöä kryptovaluuttojen louhintaan hidastamalla niitä keinotekoisesti ja myymällä erillisiä prosessoreita tähän tarkoitukseen.[27]
Nvidia hyötyi myös loppuvuonna 2022 ChatGPT:n julkaisusta alkaneesta tekoälyboomista, sillä yhtiöllä on lähes monopoli tensori-rinnakkaislaskentaan tarkoitetuissa GPGPU-laitteissa.
Elokuuhun 2023 päättyneellä Q2 FY24 -kvartaalilla Nvidia myi 13,5 miljardilla dollarilla pelilaitteistoa ja 10,3 miljardilla A100 ja H100 GPU-laskentayksikköjä datakeskuksiin.[28]
Nvidia odotti myyvänsä vuonna 2024 3,5 miljoonaa H100-GPU:ta.[29]
Toukokuussa 2023 Nvidian osakkeiden arvo nousi ensimmäisen kerran 1000 miljardiin dollariin.[30] Kesäkuussa 2024 Nvidiasta tuli maailman kallein yhtiö 3340 miljardin dollarin markkina-arvolla.[31]
Nvidia ei itse valmista näytönohjaimia (lukuun ottamatta Founders Edition -versioita) vaan lisensoi teknologiansa sopimusvalmistajille (mm. Asus, Club 3D, MSI, Palit, PNY, Sapphire ja XFX).
Nvidian näytönohjainteknologioihin kuuluu Scalable Link Interface (SLI) liitäntä, joka mahdollistaa useamman näytönohjaimen liittämisen toisiinsa suorituskyvyn parantamiseksi.
Nvidialla on G-Sync -tekniikka vaihtuville virkistystaajuuksille.[32] NVLink on Nvidian kytkentäverkko, joka esiteltiin Pascal-mikroarkkitehtuurin yhteydessä.[33]
Nvidia kehittää laskentapiirejä robottiautojen supertietokoneiksi. Pegasus-piiri kykenee 320 biljoonaan laskuoperaatioon sekunnissa, mikä mahdollistaa tason viisi autonomisen ajamisen. Piiriä aletaan toimittaa autonvalmistajille vuonna 2018.[35]
