Remove ads
Neitsyt Marian kunnioittaminen on katolisessa kirkossa keskeisessä osassa. Maria, Jeesuksen äiti on kirkon mukaan pyhimysten hierarkian huipulla[1].
| Neitsyt Maria | |
|---|---|
 Maria on julistettu suojeluspyhimykseksi muun muassa Jaujassa Perussa. |
|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet |
Theotokos Panagia Dei genitrix Deipara Mater Dei Mater Misericordiae Regina Coeli |
| Vanhemmat | Joakim ja Anna |
| Lapset | Jeesus |
Katolinen oppi Mariasta on suurelta osin samanlainen ortodoksisen kirkon opin kanssa,[2][3] ja Maria voidaan nähdä ekumeenisena voimavarana lännen ja idän kirkkojen välillä.[4]
Katolisessa kirkossa mariologia on sekä dogmaattisempaa että vieläkin korkeampaa. Vaikka katolisenkin Maria-kuvan ainekset pohjaavat merkittävältä osin myös idän suurta skismaa edeltäneeseen teologiaan, homiletiikkaan ja hymnografiaan, on etenkin lännen erottuva ihmis- ja perisyntikäsitys muovannut siihen eroa.[4] Eroavaisuudet koskevat kuitenkin lähinnä erilaista muotoilua ja painotusta.[3]
Remove ads
Katolisen kirkon katekismus selittää Neitsyt Marian kunniottamista näin osana laajempaa uskon kokonaisuutta (kohta 971):
»”Tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi” (Luuk. 1:48). ”Kirkon kunnioitus autuasta Neitsyt Mariaa kohtaan kuuluu kristillisen jumalanpalveluksen olemukseen.” ”Autuas Neitsyt saa täydellä syyllä osakseen erityistä kunnioitusta kirkossa. Jo kristinuskon varhaisimmista ajoista lähtien autuasta Neitsyttä on kunnioitettu arvonimellä ’Jumalansynnyttäjä’, jonka turviin uskovat rukoillen pakenivat kaikissa vaaroissa ja tarpeissa … Tämä kunnioitus on tosin täysin ainutlaatuinen, mutta eroaa olennaisesti siitä palvonnan kultista, joka osoitetaan lihaksi tulleelle Sanalle sekä Isälle ja Pyhälle Hengelle, ja se edistää sitä suuresti.” Kunnioitus saa ilmauksensa Jumalansynnyttäjälle omistetuissa liturgisissa juhlissa ja rukouksissa Marialle – esimerkiksi ruusukossa, joka on ”koko evankeliumin yhteenveto”.[5]»
Katolisessa kirkossa Marialla (myös Madonna; ital. ma donna ’minun rouvani’) on keskeinen asema, ja suurin osa maailman katolisista kirkoista on omistettu hänelle. Lisäksi maailman jokaisessa katolisessa kirkossa on Marialle omistettu alttari, jolla on hänen kuvansa tai veistos hänestä.
Paavi Pius IX julisti vuonna 1854 katolisen kirkon dogmin perisynnittömästä sikiämisestä, jonka mukaan Maria oli sikiämisensä ensihetkestä alkaen Jumalan erityisen armon ja etuoikeuden kautta Jeesuksen ansioiden tähden tullut varjelluksi kaikesta perisynnistä. Dogmin mukaan Kristus lunasti Marian vapaaksi kaikesta synnistä.lähde? Maria on ikuinen neitsyt (lat. semper virgo).[6] Jeesuksen äitinä Maria on Jumalan äiti[7] (lat. Mater Dei[8]).
Katolisessa kirkossa Maria mainitaan kolmesti päivässä rukoillussa Angelus-rukouksessa sekä esimerkiksi hetkipalveluksen yhteydessä käytetyissä rukouksissa Alma Redemptoris Mater, Ave Regina Caelorum, Regina Coeli ja Salve Regina. Muita mariaanisia rukouksia ovat esimerkiksi ruusukko ja sen yhteydessä käytettävä Loreton litania.[9]
Mariaa kunnioitetaan koko ihmiskunnan mutta myös esimerkiksi tiettyjen ammattien ja paikkojen suojeluspyhimyksenä.[10] Maria on muun muassa benediktiinien, dominikaanien, jesuiittojen, karmeliittojen, sisterssiläisten, neitsyiden, äitien, ristiretkeläisten, saksalaisen ritarikunnan, kultaseppien, hopeaseppien, kokkien, merimiesten, kalamiesten, veren lahjoittajien ja munkkien suojeluspyhimys.lähde?
Marian nimiin ja häneen liittyen on perustettu lukuisia katolisia sääntökuntia:[11]
- Autuaan Neitsyt Marian palvelijoiden sääntökunta (Ordo Servorum Mariae), perustettu 15. elokuuta 1233
- Jeesuksen ja Marian veljeskunta (Congregatio Iesu et Mariae), perustettu 25. maaliskuuta 1643
- Autuaan Neitsyen tahrattoman sikiämisen mariaanipappien veljeskunta (Congregatio Clericorum Marianorum ab Immaculatae Conceptionis Bmae Virginis), perustettu 1673
- Jeesuksen ja Marian pyhäin sydänten ja pyhien alttarisakramenttien ainaisen kunnioituksen veljeskunta (Congregatio Sacrorum Cordium Iesu et Mariae necnon adorationis perpetuae Ss. Sacramenti altaris), perustettu 1800
- Autuaan Neitsyt Marian oblaattien veljeskunta (Congregatio Oblatorum Beatae Mariae Virginis), perustettu vuonna 1815
- Autuaan, tahrattoman Neitsyt Marian oblaattilähetyssaarnaajien veljeskunta (Congregatio Missionariorum Oblatorum Beatae Mariae Virginis Immaculatae), perustettu 25. tammikuuta 1816
- Maristiveljien sääntökunta (Societas Mariae), perustettu 2. lokakuuta 1817
- Jeesuksen ja Marian pyhäin sydänten lähetyssaarnaajien veljeskunta Congregatio Missionariorum a Sacrorum Cordium Iesu et Mariae), perustettu 1833
- Tahrattoman Marian poikien veljeskunta (Congregatio Filiorum Mariæ Immaculatæ), perustettu 31. maaliskuuta 1843
- Autuaan Neitsyt Marian tahrattoman sikiämisen lähetyssaarnajaveljeskunta (Congregatio Missionariorum Immaculatae Conceptionis B.M.V.) (vulgo "de Lourdes"), perustettu 8. joulukuuta 1848
- Autuaan Neitsyt Marian tahrattoman sydämen lähetyssaarnaajapoikien veljeskunta (Congregatio Missionariorum Filiorum Immaculati Cordis Beatae Mariae Virginis), perustettu 16. heinäkuuta 1849
- Autuaan, tahrattoman Neitsyt Marian karmeliittaveljien veljeskunta (Congregatio Fratrum Carmelitarum B.V. Mariae Immaculatae), perustettu 1855
- Marian tahrattoman sydämen veljeskunta (Congregatio Immaculati Cordis Mariae), perustettu 1862
- Tahrattoman sikiämisen kaniikkien veljeskunta (Congregatio Canonicorum Regularium Immaculatae Conceptionis), perustettu 21. marraskuuta 1866
- Tahrattoman Pyhän Marian poikien veljeskunta (Congregatio Filiorum Sanctae Mariae Immaculatae), perustettu tammikuussa 1904
- Pyhien sydänten ja Guadalupen Pyhän Marian lähetyssaarnaajaveljet (Missionari Sacri Cuori et Sanctae Mariae de Guadalupe), perustettu 3. kesäkuuta 1938
- Jeesuksen ja Marian palvelijoiden veljeskunta (Congregatio Servorum Iesu et Mariae), perustettu 1988
- Tahrattoman (=Neitsyt Marian) fransiskaaniveljien veljeskunta (Congregatio Fratrum Franciscanorum Immaculatae), perustettu 23. kesäkuuta 1990
Katolisessa rukouselämässä tunnetaan niin sanotut Marian seitsemän surua:[12]
- 1. suru: Simeonin profetia
- 2. suru: Pako Egyptiin
- 3. suru: Jeesus-lapsen katoaminen kolmeksi päiväksi
- 4. suru: Jeesuksen näkeminen kantavan ristiään
- 5. suru: Jeesuksen ristiinnaulitseminen
- 6. suru: Jeesuksen laskeminen ristiltä
- 7. suru: Jeesuksen hautaaminen
Neitsyt Maria mainitaan lisäksi järjestyksessä ensimmäisenä kokonaisuudessaan viiden pyhimyksen eli pyhän arkkienkeli Mikaelin, pyhän Johannes Kastajan, pyhän Pietarin ja pyhän Paavalin kanssa perinteisessä, osittain 700-luvulla laaditussa Confiteor-rukouksessa, jota käytetään myös tridentiinisen messun alussa:[14][15]
»Confíteor Deo omnipoténti, beátæ Maríæ semper Vírgini, beáto Michaéli Archángelo, beáto Ioánni Baptístæ, sanctis Apóstolis Petro et Páulo, ómnibus Sanctis, et vobis, fratres: quia peccávi nimis cogitatióne, verbo, et ópere: mea culpa, mea culpa, mea máxima culpa. Ideo precor beátam Maríam semper Virginem, beátum Michaélem Archángelum, beátum Ioánnem Baptístam, sanctos Apóstolos Petrum et Páulum, omnes Sanctos, et vos, fratres, oráre pro me ad Dóminum Deum nostrum.»
»Tunnustan Jumalalle, kaikkivaltiaalle, autuaalle ikuisesti neitsyelle Marialle, autuaalle arkkienkeli Mikaelille, autuaalle Johannes Kastajalle, pyhille apostoleille Pietarille ja Paavalille, kaikille pyhille ja teille veljet, että olen tehnyt syntiä ajatuksin, sanoin ja teoin, omasta syystäni, omasta syystäni, omasta suuresta syystäni. Siispä pyydän myös autuasta ikuisesti neitsyttä Mariaa, autuasta arkkienkeli Mikaelia, autuasta Johannes kastajaa, pyhiä apostoleita Pietaria ja Paavalia, kaikkia pyhiä ja teitä, veljet, rukoilemaan puolestani Herraa, Jumalaamme. »
Mariaa on muistettu muiden pyhimysten ohella katolisen messun kaanonissa seuraavasti:[16]
»Communicántes, et memóriam venerántes, in primis gloriósæ semper Vírginis Maríæ, Genetrícis Dei et Dómini nostri Iesu Christi: sed et beati Ioseph, eiusdem Virginis Sponsi, et beatórum Apostolórum ac Mártyrum tuórum, Petri et Pauli, Andréæ, Iacóbi, Ioánnis, Thomæ, Iacóbi, Philíppi, Bartholomaei, Matthaei, Simónis et Thaddaei: Lini, Cleti, Cleméntis, Xysti, Cornélii, Cypriáni, Lauréntii, Chrysógoni, Ioánnis et Pauli, Cosmæ et Damiáni: et ómnium Sanctórum tuórum; quorum méritis precibúsque concédas, ut in ómnibus protectiónis tuæ muniámur auxílio. Per eúndem Christum, Dóminum nostrum. Amen.»
»Yhdessä koko kirkon kanssa me kunnioittaen muistelemme sinun pyhiäsi, erityisesti kunniakasta ainaista neitsyttä Mariaa, Jumalan ja Herramme Jeesuksen Kristuksen äitiä, niin myös pyhää Joosefia, hänen puolisoaan, sekä apostoleitasi Pietaria ja Paavalia, Andreasta, Jaakobia, Johannesta, Tuomasta, Jaakobia, Filippusta, Bartolomeusta, Matteusta, Simonia ja Taddeusta, ja marttyyreitasi Linusta, Kletusta, Klemensiä, Sikstusta, Korneliusta, Cyprianusta, Laurentiusta, Khrysogonusta, Johannesta ja Paavalia, Kosmasta ja Damianusta, ja kaikkia sinun pyhiäsi. Heidän ansioittensa ja rukoustensa tähden suo meidän kaikessa nauttia sinun suojelustasi. Kristuksen Herramme kautta. Aamen.[17]»
Neitsyt Maria mainitaan nimeltä Apostolisessa uskontunnustuksessa ja Nikealais-konstantinopolilaisessa uskontunnustuksessa.
Remove ads
Marian taivaaseen ottamisen muistopäivää 15. elokuuta. Katolisen kirkon käsityksen mukaan Maria otettiin ruumiineen taivaaseen, mikä vuonna 1950 julistettiin dogmiksi (Assumptio Mariae). Siksi juhlapäivän nimi on esimerkiksi ranskaksi Assomption, italiaksi kuitenkin Ferragosto.[18] Siitä käytetään myös lyhempää nimeä Uspenie. Päivää vietetään pyhäpäivänä monissa Etelä-Euroopan maissa.lähde? Italiassa "Ferragosto" eli 15. elokuuta on kesän huipennus, joka osuu italialaisten lomakauteen.lähde?
Luettelo
Mariaanisia juhlapäiviä Suomen katolisessa kirkossa ovat seuraavat vietot:[19]
- Pyhän Jumalansynnyttäjän Marian velvoittava juhlapyhä 1. tammikuuta
- Lourdesin Neitsyt Marian päivä 11. helmikuuta
- Fatiman Neitsyt Marian päivä 13. toukokuuta
- Neitsyt Marian Elisabetin luona käynnin juhla 31. toukokuuta
- Karmelvuoren Neitsyt Marian päivä 16. heinäkuuta
- Autuaan Neitsyt Marian Taivaaseen ottamisen juhlapyhä 15. elokuuta
- Autuaan Neitsyt Marian, taivaan kuningattaren muistopäivä 22. elokuuta
- Autuaan Neitsyt Marian syntymän juhla 8. syyskuuta
- Neitsyt Marian pyhän nimen päivä 11. syyskuuta
- Jeesuksen äidin tuskien muistopäivä 15. syyskuuta
- Ruusukkorukouksen Neitsyt Marian muistopäivä 8. lokakuuta
- Autuaan Neitsyt Marian temppelissä käynnin muistopäivä 21. marraskuuta
- Autuaan Neitsyt Marian perisynnittömän sikiämisen juhlapyhä 8. joulukuuta
- Guadalupen Neitsyt Marian päivä 12. joulukuuta
- Autuaan Neitsyt Marian tahrattoman sydämen muistopäivä 3. helluntain jälkeisenä lauantaina
- Pyhän perheen, Jeesuksen, Marian ja Joosefin juhla joulun jälkeisenä sunnuntaina tai 30. joulukuuta
Uudenvuodenpäivä
Katolisessa kirkossa uudenvuodenpäivä, 1. tammikuuta on nykyisin omistettu Neitsyt Marialle.[20] Suomessa katolinen kirkko velvoittaa jäseniään osallistumaan jumalanpalvelukseen.[21]
Marian etsikkopäivä
Katolinen kirkko vietti 1200-luvulta lähtien 2. heinäkuuta visitatio Mariae -nimistä juhlaa sen vierailun muistoksi, jonka Maria Luukkaan evankeliumin mukaan teki sukulaisensa Elisabetin, Johannes Kastajan äidin luona.[22][23]. Vuonna 1970 katolinen kirkko siirsi juhlapäivän toukokuun 31. päivään, koska ajallisesti tämä vierailu sattui Marian ilmestyksen ja Johannes Kastajan syntymän (juhannuksen väliin[24].
Vanhoissa suomalaisissa almanakoissa heinäkuun 2. päivän nimenä on ollut Marian etsikkopäivä. Ennen vuotta 1774 se oli myös pyhäpäivä.[25] Suomalaisessa kansanperinteessä päivä on tunnettu Heinä-Maarian tai Kukka-Maarian nimellä[22]. Nykyään päivä on Marian ja nimen useiden muunnelmien nimipäivä.
Perisynnittömän sikiämisen päivä
Marian perisynnittömän sikiämisen päivää (joskus myös 'saastattoman sikiämisen') vietetään katolisessa kirkossa 8. joulukuuta, siis yhdeksän kuukautta ennen hänen syntymäpäiväänsä. Muutamissa katolisissa maissa, kuten Italiassa, päivä on myös virallinen pyhäpäivä.
Remove ads
- Pääartikkeli: Marian ilmestys
Marian on ilmoitettu ilmestyneen ihmisille. Marian on kerrottu antaneen ilmestyksissään ohjeita tai kehotuksia. Väitettyihin ilmestyksiin suhtaudutaan varauksella, mutta osa niistä on saanut kirkolta vahvistuksen.[26]
Katolisen kirkon piirissä tunnettuja mariaanisia ilmestyksiä ovat olleet esimerkiksi Fátiman, Lourdesin (katso Bernadette Soubirous) ja Guadalupen tapaukset.[27] Marian uskotaan myös ilmestyneen dominikaanien perustajalle Dominic de Guzmánille vuonna 1214 ja antaneen tälle ruusukkorukouksen albigenssien ja muiden harhaoppisten käännyttämiseksi.[28]
Ilmestyspaikat ovat pyhiinvaelluskohteita, jotka keräävät suuria kävijämääriä.[27] Niillä on myös kulttuurinen merkitys.[29]
Remove ads
- Marian ilmestymiset:
- Karmelvuoren Neitsyt
- Fatiman Neitsyt
- Guadalupen Neitsyt
- Lourdesin Neitsyt
- Toivon Neitsyt
- Maria-rukoukset:
- Alma Redemptoris Mater
- Ave Maria
- Ave Maris Stella
- Ave Regina Coelorum
- Loreton litania
- Magnificat
- Memorare
- Regina Coeli
- Ruusukko
- Salve Regina
- Sub Tuum Praesidium
- Mariologia
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads