Negatiivinen tulovero
From Wikipedia, the free encyclopedia
Negatiivinen tulovero on sosiaaliturvan malli, jossa verovelvollinen maksaa yhteiskunnalle tuloveroa, kun hänen tulonsa ylittävät tietyn tason, verotettavan tulon alarajan. Verotettavan tulon alarajan alittavista tuloista valtio maksaa verovelvolliselle taloudellista tukea, negatiivista tuloveroa.[1]
Yleistä
Osmo Soininvaaran mukaan perustulo ja negatiivinen tulovero voivat olla käytännössä vaikutuksiltaan identtiset, mutta laskennallisesti negatiivinen tulovero on osa verotusta ja vähentää kokonaisveroastetta, kun perustulo kasvattaa veroastetta.[2] Negatiivisessa tuloveromallissa marginaalivero voi olla korkea, vaikka verovelvollisen tulovero olisikin negatiivinen.[3] Marginaalivero määrää työnteon kannattavuuden, ei kokonaisveroaste.[4]
Negatiivisen tuloveron kannatus
Tunnetuin negatiivisen tuloveron puolestapuhuja on ollut Milton Friedman. Yhdysvalloissa suoritettiin neljä negatiivisen tuloveron kokeilua vuosien 1968–1972 aikana.[5] Presidentti Richard Nixon vakuuttui negatiivisen tuloveron käyttökelpoisuudesta ja esitti sosiaaliturvan uudistusta, jonka keskeinen osa negatiivinen tulovero oli.[6] Suomessa negatiivisen tuloveron puolesta on kampanjoinut erityisesti Olli Kangas, joka toimii tutkimuspäällikkönä Kansaneläkelaitoksessa (Kela). Kangas on ehdottanut perustulokokeilun jatkoksi negatiivisen tuloveron kokeilua.[7] Suomessa negatiivista tuloveroa kannattavat myös Katri Kulmuni[8] ja Johnny Åkerholm[9]. Vihreä puolue ajaa kompromissina negatiivista tuloveroa.[10]
Maat joissa on käytössä negatiivinen tulovero
Israelissa negatiivinen tulovero on havaittu toimivaksi, ja kokemukset siitä ovat olleet positiivisia.[11]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.