Natriumtiosulfaatti

Natriumtiosulfaatti eli natriumhyposulfiitti (Na₂S₂O₃) on natrium- ja tiosulfaatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Ainetta käytetään muun muassa valokuvaus- ja analyyttisenä reagenssina.

Natriumtiosulfaatti
Tunnisteet
CAS-numero	7772-98-7
PubChem CID	60054324 ja 168014062 24477, 60054324 ja 168014062
Ominaisuudet
Molekyylikaava	Na2S2O3
Moolimassa	158,12
Ulkomuoto	Värittömiä kiteitä[1]
Sulamispiste	48,5 °C (pentahydraatti)[2]
Kiehumispiste	233 °C (hajoaa)[3]
Tiheys	2,267 g/cm3 (kidevedetön) 1,749 g/cm3 (pentahydraatti)[4]
Liukoisuus veteen	20,9 g/100ml (20 °C)[5]
Infobox OK

Valmistus ja tyypilliset reaktiot

Natriumtiosulfaattia muodostuu suuria määriä niin kutsuttujen rikkivärien valmistuksen yhteydessä sivutuotteena. Teollisesti sitä voidaan valmistaa myös kuumentamalla natriumsulfiitin ja rikin seosta noin 100 °C lämpötilaan tai natriumsulfidin, rikkidioksidin ja natriumhydroksidin tai natriumkarbonaatin välisellä reaktiolla.^{[1][2][3][4][6]}

Na₂SO₃ + S → Na₂S₂O₃

2 Na₂S + Na₂CO₃ + 4 SO₂ → 3 Na₂S₂O₃ + CO₂

Muodostunut natriumtiosulfaatti kiteytyy pentahydraattina Na₂S₂O₃·5H₂O, josta kidevesi voidaan poistaa varovasti lämmittämällä. Enemmän lämmitettäessä se hajoaa lämpötilasta riippuen natriumsulfaatiksi, natriumsulfidiksi ja rikiksi. Myös happoliuokset hajottavat yhdisteen, jolloin muodostuu rikkiä ja rikkidioksidia^[1][3][4][6]

Halogeenit hapettavat helposti natriumtiosulfaatin, muun muassa kloori hapettaa sen sulfaatiksi ja jodi natriumtetrationaatiksi. Jälkimmäistä reaktiota käytetään analyyttisessä kemiassa jodometrisissä titrauksissa.^[1][6]

2Na₂S₂O₃ + I₂ → Na₂S₄O₆ + 2 I⁻

Käyttö

Tärkein natriumtiosulfaatin käyttökohde on valokuvauksessa kiinnitekemikaalina. Se reagoi valottumatta jääneen hopeahalogenidin, esimerkiksi hopeabromidin kanssa muodostaen liukoisen bistiosulfaattoargentaatti(I) -kompleksi-ionin. Muita käyttökohteita ovat titraukset analyyttisessä kemiassa, kloorin poistaminen valkaistusta sellusta ja jätevesistä, lämmönvarastointilaitteistoissa sekä erilaisissa prosesseissa apuaineena. Yhdistettä voidaan käyttää myös syanidin aiheuttaman myrkytyksen hoidossa. Rodanaasientsyymi katalysoi tiosulfaatti- ja syanidi-ionien välistä reaktiota, jossa muodostuu vähemmän myrkyllinen ja munuaisten kautta elimistöstä poistuva tiosyanaatti-ioni.^{[1][2][6][3][4][7]}

Aiheesta muualla

• Natriumtiosulfaatin kansainvälinen kemikaalikortti

Lähteet

1. E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 302. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
2. Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 554. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.06.2011). (englanniksi)
3. S. L. Bean:Thiosulfates, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001 Teoksen verkkoversio Viitattu 17.06.2011
4. José Jiménez Barberá, Adolf Metzger & Manfred Wolf: Sulfites, Thiosulfates, and Dithionites, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2002 Teoksen verkkoversio Viitattu 17.06.2011
5. Natriumtiosulfaatin kansainvälinen kemikaalikortti
6. Geoff Rayner-Canham & Tina Overton: Descriptive Inorganic Chemistry, s. 442. (5th Edition) W. H. Freeman and Company, 2006. ISBN 978-1-4292-2434-5 (englanniksi)
7. Lewis R. Goldfrank, Neal Flomenbaum: Goldfrank's toxicologic emergencies, s. 1728. McGraw-Hill Professional, 2006. ISBN 978-0071479141 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.06.2011). (englanniksi)

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.