Muurlan lääni

Muurlan lääni oli noin 1405–1830 toiminut hallinnollinen ja oikeudenhoidollinen alue Halikon kihlakunnassa. Kyseessä ei ollut mikään tavanomainen lääni, vaan sen ruotsinkielinen nimi Muurla län oli ainoastaan lyhenne nimestä Muurla länsmansdöme, joka tarkoitti Muurlan nimismieskuntaa. Silloisessa maallisessa aluejaossa pyrittiin siihen, ettei nimismiespitäjään eikä ainakaan samaan verokuntaan kuulunut sekä vanhoja eli ennen vuotta 1300 perustettuja kantakyliä että nuoria eli vuoden 1300 jälkeen perustettuja uudiskyliä. Niinpä Muurlan lääniin kuului ainoastaan uudiskyliä alueelta, joka kirkollisesti kuului Uskelan ja Perniön kirkkopitäjiin sekä Pohjan kirkkopitäjän alaiseen Kiskon kappeliseurakuntaan.^[1]

Muurlan lääni jakautui kolmeen verokuntaan, joissa sijaitsi seuraavat kylät:^[1]

• Kuusjoen verokunta
  • silloisen Uskelan pitäjän ja myöhemmän Kuusjoen kunnan kylät Hämäläinen, Impola, Kanunki, Kraatarla, Kurkela, Kuttila, Kuusjoenperä, Pappila ja Tiskarla
  • silloisen Uskelan pitäjän ja myöhemmän Someron kunnan kylät Häntälä, Kerkola, Lautela, Syvänoja, Talvisilta ja Terttilä
  • silloisen Uskelan pitäjän ja myöhemmän Somerniemen kunnan kylät Kaskisto ja Suojoki
  • silloisen Uskelan pitäjän ja myöhemmän Kiikalan kunnan kylät Hidola, Hirvelä, Kesälä, Kiikala ja Rekijoki
  • silloisen Uskelan pitäjän ja myöhemmän Perttelin kunnan kylät Isohiisi, Nokkahiisi ja Vähähiisi
• Kaninkolan verokunta
  • silloisen Uskelan pitäjän ja myöhemmän Kiikalan kunnan kylät Komisuo, Kruusila, Peltola, Pirilä, Rasvala, Saari, Silvala, Vanhakylä ja Yltäkylä
  • silloisen Uskelan pitäjän ja myöhemmän Nummen kunnan Leppäkorven kylä
  • silloisen Pohjan pitäjän ja myöhemmän Suomusjärven kunnan kylät Häntälä, Kettula, Kitula, Koorla, Lahnajärvi, Laidike, Laperla, Lemula, Salittu, Suomusjärvi ja Taipale
  • silloisen Pohjan pitäjän ja myöhemmän Kiskon kunnan kylät Liuhtola ja Viiari
• Tuohitun verokunta
  • silloisen Pohjan pitäjän ja myöhemmän Kiskon kunnan kylät Hongisto, Honkapyöli, Kaukuri, Metsola, Sillanpää, Tieksmäki ja Vilikkala
  • silloisen Uskelan pitäjän ja myöhemmän Kiskon kunnan Marttilan kylä
  • silloisen Uskelan pitäjän ja myöhemmän Muurlan kunnan kylät Harjola, Kaukola, Muurla ja Pullola
  • silloisen Perniön pitäjän ja myöhemmän Perniön kunnan kylät Aaljoki, Aimontappo, Haaroinen, Kollarla, Korttila, Koski, Kyynärä, Kumionpää, Mustasaari, Nokoinen, Tuohittu, Vihiniemi, Väärlä ja Äyrilä.

Vuonna 1639 siirrettiin kyliä oikeudenhoidollisesti ja käräjähallinnollisesti Halikon nimismiespitäjään, mutta kylät jäivät verohallinnollisesti edelleen Muurlan lääniin. Kylät olivat:^[1]

• Kuusjoen yhdeksän kylää Hämäläinen, Impola, Kanunki, Kraatarla, Kurkela, Kuttila, Kuusjoenperä, Pappila ja Tiskarla
• Someron pitäjän kylät Häntälä, Kerkola, Syvänoja ja Talvisilta
• Perttelin pitäjän kylät Haali, Isohiisi, Marttila, Nokkahiisi, Pitkäkoski, Valkjärvi ja Vähähiisi
• Muurlan pitäjän kylät Harjola, Kaukola, Muurla ja Pullola.

Verohallinnollisesti Muurlan lääni lopetettiin vasta 1830, jolloin edellä luetellut kylät siirrettiin silloiseen Uskelan pitäjään ja läänin muista kylistä muodostettiin Kiskon ja Kiikalan pitäjät. Tällä aluejaon uudistuksella pyrittiin lähentämään hallinnollista ja kirkollista aluejakoa toisiinsa.^[1]

Lähteet

1. Aulis Oja: Kuusjoen historia, Kuusjoen kunta 1961, sivut 110–113.