Mikko Ekorre
suomalainen poliitikko From Wikipedia, the free encyclopedia
Mikko Erik Ekorre (22. elokuuta 1941 Petsamo – 27. marraskuuta 2022 Kemi) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1974–1983.[1][2]
| Mikko Ekorre | |
|---|---|
| Kansanedustaja | |
|
4.2.1974–25.3.1983
|
|
| Ryhmä/puolue | SKDL |
| Vaalipiiri | Lappi |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 22. elokuuta 1941 Petsamo |
| Kuollut | 27. marraskuuta 2022 (81 vuotta) Kemi |
| Ammatti | opettaja |
Elämä
Työura
Petsamon Salmijärvellä syntyneen ja Tervolan Sihtuunassa varttuneen Mikko Ekorren vanhemmat olivat maanviljelijä Yrjö Ekorre ja Laina Ylinenpää. Keskikoulun käytyään hän oli kotiseudullaan maa- ja metsätöissä 1957-1962 ja valmistui kansakoulunopettajaksi Kemijärven seminaarista 1966. Ekorre työskenteli kansa- ja peruskoulunopettajana Tervolan Venekumotussa, Kemin maalaiskunnan Lassilassa ja Kemissä. Hän oli myös Tervolan kansalaisopiston va. rehtori 1968-1969 ja Kemin va. koulutoimensihteeri 1973-1974.[1][3][4]
Politiikassa
Ekorre valittiin eduskuntaan vuonna 1974. Hän toimi muun muassa sivistysvaliokunnan puheenjohtajana 1979–1982.[4] Vuonna 1979 Ekorre arvosteli kirjallisessa kysymyksessään voimakkaasti kansanedustaja Veikko Hanhirovan veljen omistamaa maansiirtoyhtiötä. Hän syytti Hanhirova-yhtymää työsuojelusäännösten rikkomisesta sekä työsuojeluvaltuutettujen ja luottamusmiesten koulutuksen laiminlyönnistä. Toimitusjohtaja Ahti Hanhirova vaati Ekorren asettamista syytteeseen herjauksesta, mutta eduskunnan perustuslakivaliokunnan esityksen mukaisesti syytettä ei nostettu. Kyseessä oli kolmas kerta itsenäisen Suomen historiassa, jolloin kansanedustajan syytesuojaa yritettiin murtaa.[5][6] Vuoden 1982 presidentinvaalien jälkeen Ekorre oli Lauha Männistön kanssa Sorsan III hallituksen ministerikaavailuissa, mutta SKDL:n paikat menivät lopulta Kalevi Kivistölle, Jouko Kajanojalle ja Jarmo Wahlströmille.[7]
1980-luvulla Ekorre oli SKP:n enemmistöläisten niin sanotun kirveslinjan näkyvimpiä hahmoja.[8] NKP:n politbyroon mukaan Ekorre, Aulis Juvela ja Arvo Kemppainen edustivat jyrkintä vähemmistökommunistien vastaista linjaa.[9] Vuoden 1983 eduskuntavaaleissa vähemmistöläisiin kuulunut Lapin läänin vaalipiirin ääniharava Esko-Juhani Tennilä pudotettiin SKDL:n ehdokaslistalta Ekorren aloitteesta. Lopputuloksena oli kuitenkin hänen putoamisensa eduskunnasta, kun taas Tennilä valittiin omalta listaltaan yli 15 000 äänellä.[10] Eduskunnasta pudottuaan Ekorre palasi opettajan virkaansa ja työskenteli STS-pankin Kemin konttorin johtajana 1985-1987, jonka jälkeen hän ryhtyi yrittäjäksi.[1]
Ekorre toimi presidentin valitsijamiehenä vuosina 1978 ja 1982. Hän oli Kemin kaupunginvaltuuston jäsen 1973-2017 ja toimi sen puheenjohtajana 1975–1988. Vasemmistoliittoa edustanut Ekorre ei enää asettunut ehdolle terveydellisistä syistä vuoden 2017 kuntavaaleissa. Hän oli myös yhden kauden ajan Tervolan kunnanvaltuuston jäsen. Ekorre oli muun muassa n Lapin läänin piirijärjestön ja SDNL:n Lapin piirin puheenjohtaja, SDPL:n liittotoimikunnan jäsen sekä Suomi-Neuvostoliitto-Seuran valtuuston varapuheenjohtaja. Lisäksi hänellä oli luottamustehtäviä muun muassa Pohjola-Nordenin, Suomen Satamaliiton, Suomen 4H-liiton, Koulun Kerhokeskuksen, Veitsiluoto Oy:n, Pohjolan Liikenteen ja Kemin Osuuskaupan hallinnoissa.[4]
Rikostuomiot
Ekorre tuomittiin kesäkuussa 1991 Kemin raastuvanoikeudessa väärennöksistä 190 päiväsakkoon. Hän oli STS-pankissa työskennellessään väärentänyt neljä nimeä luottoasiakirjoihin.[11] Tapauksen seurauksena Ekorre menetti itsenäisyyspäivänä 1992 hänelle myönnetyn Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkin, koska ritarikunnan hallitus ei ollut tietoinen tuomiosta merkkiä myöntäessään. Ansiomerkin menetystä luonnehdittiin tuolloin ainutkertaiseksi tapahtumaksi.[12] Tammikuussa 1996 Ekorre sai seitsemän kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen kirjanpitorikoksesta ja väärennöksestä laiminlyötyään konsulttiyrityksen kirjanpidon.[13]
Toukokuussa 2021 Lapin käräjäoikeus tuomitsi Ekorren kolmesta törkeästä veropetoksesta, kolmesta törkeästä kirjanpitorikoksesta sekä yhdestä törkeästä velallisen epärehellisyydestä vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Ekorre oli yhdessä yhtiökumppaninsa kanssa hävittänyt tai kätkenyt yritystensä kirjanpitoa ja laiminlyönyt tilinpäätösten laatimisen. Vankeusrangaistuksen lisäksi tuomioistuin määräsi heidät yhteisvastuullisesti maksamaan Verohallinnolle yli 400 000 euroa vahingonkorvauksia.[14] Rovaniemen hovioikeus piti vankeusrangaistuksen pituuden voimassa mutta alensi syytettyjen korvausvelvollisuuden noin 150 000 euroon.[15]
Perhe
Mikko Ekorren puoliso oli Toini Leinonen, jonka kanssa hän avoitui vuonna 1959. Heillä on kaksi lasta.[3]
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.