suomalainen ohjaaja From Wikipedia, the free encyclopedia
Mika Ronkainen (s. 6. elokuuta 1970 Kuusamo)[1] on Jussi-palkittu elokuva- ja teatteriohjaaja. Ronkaisen tähänastinen tuotanto ulottuu dokumenttielokuvista teatteriin ja tv-sarjoihin. Yhdysvaltalainen viihdealan lehti Variety valitsi Ronkaisen yhdeksi kymmenestä kiinnostavimmasta uudesta eurooppalaisesta elokuvaohjaajasta vuonna 2013.[2] [3] Ronkaisen dokumenttielokuvia leimaa omalaatuinen tyyli, joka yhdistelee rohkeasti perinteisen dokumenttielokuvan ja näytelmäelokuvan kerrontakeinoja. Ronkaisen dokumenttielokuvia on esitetty maailman merkittävimmillä elokuvafestivaaleilla ja niitä on ollut teatterilevityksessä Suomen lisäksi Ruotsissa, Saksassa, Puolassa, Espanjassa ja Isossa-Britanniassa.[4] Ronkaisen ensimmäinen fiktio-ohjaus oli vuonna 2019 julkaistu Elisa Viihteen alkuperäissarja Kaikki synnit, jonka ensimmäinen tuotantokausi sai kuusi Kultainen Venla -ehdokkuutta marraskuussa 2019[5] ja toinen tuotantokausi neljä Kultainen Venla -ehdokkuutta marraskuussa 2020[6]. Ronkainen asuu Oulussa.
Mika Ronkainen | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 6. elokuuta 1970 Kuusamo |
Ammatti |
Ohjaaja Käsikirjoittaja Tuottaja |
Ohjaaja | |
Palkinnot | |
Nordisk Film & TV Fond Prize |
|
Aiheesta muualla | |
Viralliset kotisivut | |
IMDb | |
Elonet | |
Ronkainen tuli tunnetuksi dokumenttielokuvilla Isänpäivä (1997), joka palkittiin Tampereen elokuvajuhlilla kunniamaininnalla vuonna 1998, ja Oulu palaa (1998), joka käsitteli Oulun keskustan puutalokortteleiden tuhoamista ja suojeluhanketta 1970-80 -luvuilla. Molemmat elokuvat Ronkainen ohjasi opiskellessaan Oulun käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa.[7] [8]
Ronkaisen kansainvälinen läpimurtoelokuva oli Huutajat – Screaming Men (2003), joka kertoo oululaisesta Huutajat-mieskuorosta. sai maailman ensi-iltansa Marseillen dokumenttielokuvafestivaaleilla Ranskassa, missä se palkittiin kunniamaininnalla. Marseillen voiton jälkeen elokuva kutsuttiin yli sadalle kansainväliselle elokuvafestivaalille[4], muun muassa ensimmäisenä suomalaiselokuvana amerikkalaisen Sundance-elokuvajuhlien ohjelmistoon vuonna 2004.[9] [10] Huutajat – Screaming Men palkittiin myös pohjoismaiden parhaana dokumenttielokuvana Nordisk Panorama -festivaaleilla Malmössä vuonna 2003. Huutajat – Screaming Men oli suomalaisen Klaffi Tuotantojen ja tanskalaisen Zentropan yhteistuotanto.
Vuonna 2009 Ronkaisen ohjasi dokumenttielokuvan Freetime Machos, joka sai ensi-iltansa maailman suurimman dokumenttielokuvafestivaalin Idfan pääkilpailusarjassa Amsterdamissa. [11] [12] [13] Myöhemmin elokuva esitettiin mm. Tribeca Film Festivalin dokumenttielokuvasarjassa New Yorkissa. [14] [15]
Helmikuussa 2013 Ronkainen voitti Göteborgin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla parhaan pohjoismaisen dokumenttielokuvan palkinnon elokuvallaan Laulu koti-ikävästä.[16] Saman vuoden maaliskuussa hän teki historiaa Tampereen elokuvajuhlilla, kun Laulu koti-ikävästä palkittiin kaikkiaan kolmella palkinnolla: yleisöpalkinnolla, pääpalkinnolla yli 30-minuuttisten elokuvien sarjassa, sekä Risto Jarva -palkinnolla. Laulu koti-ikävästä esitettiin myöhemmin samana vuonna myös muun muassa Karlovy Varyn elokuvafestivaaleilla[17]. Toimittaja Harri Römpötti kirjoitti vuonna 2018 ilmestyneessä Sanokaa mitä näitte -kirjassaan Laulu koti-ikävästä -elokuvasta, että "siinä huipentuu suomalaisen dokumentin kehitys, jossa on otettu käyttöön yhä enemmän näytelmäelokuvien kerrontatapoja. Silti sen dokumentaarisuutta ei tule mieleenkään epäillä."[18]
Syyskuussa 2013 Oulu-seura myönsi Ronkaiselle Oulun Etta -arvonimen.[19] Marraskuussa 2013 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taidetoimikunta palkitsi Ronkaisen vuoden 2013 taidepalkinnolla.[20][21] Helmikuussa 2014 Ronkaisen Laulu koti-ikävästä sai parhaan dokumentin Jussi-palkinnon. Elokuva voitti myös parhaan musiikin Jussin.[22]
Lokakuussa 2014 Ronkainen ilmoitti lopettavansa yhteistyönsä oululaisen tuotantoyhtiön Klaffi Tuotantojen kanssa 16 vuoden jälkeen.[23]
Ronkainen käsikirjoitti ja ohjasi Laulu koti-ikävästä -elokuvaan pohjautuvan näytelmän, joka sai ensi-iltansa Oulun kaupunginteatterissa 27. helmikuuta 2016.[24][25]
Marraskuussa 2017 Ronkaisen ensimmäinen draamatuotanto meni esituotantoon, kun Suomen Elokuvasäätiö myönsi Ronkaisen yhdessä Merja Aakon kanssa käsikirjoittamalle Kaikki synnit -TV-sarjalle tuotantotuen. TV-sarjan tuotti MRP Matila Röhr Productions[26] [27] ja se julkaistiin Elisa Viihde -palvelussa 5. huhtikuuta 2019.
Tammikuussa 2019 Ronkainen ja käsikirjoittaja Merja Aakko palkittiin Nordisk Film & TV Fond Prize -palkinnolla parhaasta pohjoismaisen TV-sarjan käsikirjoituksesta. Palkinto myönnettiin sarjasta Kaikki synnit. [28] Lokakuussa 2019 Elisa Viihde tiedotti, että sarjan ensimmäinen tuotantokausi oli siihen mennessä myyty jo yli kolmeenkymmeneen maahan.[29]
Syyskuussa 2019 Sanomalehti Kaleva uutisoi, että Ronkainen ohjaa myös Kaikki synnit -sarjan toisen tuotantokauden, joka kuvattiin Oulun seudulla alkuvuodesta 2020 ja julkaistiin Elisa Viihteen Aitiossa ja elokuvateattereissa lokakuussa 2020.[30] [31]
Ronkainen oli ehdolla vuoden 2019 ja 2020 fiktio-ohjaajaksi ja fiktiokäsikirjoittajaksi Kultainen Venla -kilpailussa sarjasta Kaikki synnit.[32] [33] Hänelle myönnettiin valtion kolmivuotinen taiteilija-apuraha 2021.[34]
Ronkainen ohjasi myös Kaikki synnit -sarjan kolmannen tuotantokauden, jonka hän käsikirjoitti yhdessä Venla Aakon kanssa. Kolmas tuotantokausi julkaistiin Elisa Viihde Viaplayssa joulukuussa 2022.[35] Ronkaisen mukaan kolmas kausi oli Kaikki synnit -sarjan viimeinen tuotantokausi.[36]
Suomen Elokuvasäätiö myönsi lokakuussa 2023 tuotantoyhtiö Solar Filmsille kehittelytuen Ronkaisen ja Venla Aakon käsikirjoittamalle, Timo K. Mukan romaaniin perustuvalle Maa on syntinen laulu -elokuvahankkeelle.[37] Elokuvan ohjaa Ronkainen, jonka mukaan kehitteillä ei ole uusi versiointi Rauni Mollbergin vuonna 1973 julkaistusta elokuvasta vaan "uudelleenluenta Mukan kirjasta".[38]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.