Mihály Babits

Mihály Babits (26. marraskuuta 1883 Szekszárd – 4. elokuuta 1941 Budapest^[2]) oli unkarilainen runoilija, prosaisti, kääntäjä ja kirjallisuushistorioitsija.

Mihály Babits ja Ilona Tanner eli Sophie Török 1928.

Mihály Babits
József Rippl-Rónai: Mihály Babits (1923)
Henkilötiedot
Syntynyt	26. marraskuuta 1883 Szekszárd, Unkari
Kuollut	4. elokuuta 1941 (57 vuotta) Budapest, Unkari
Ammatti	runoilija, prosaisti, historioitsija, toimittaja
Kirjailija
Äidinkieli	unkari [1]
Tuotannon kieli	unkari
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Elämä ja ura

Babits opiskeli vuosina 1901–1905 Budapestin yliopistossa unkarilaista, ranskalaista ja latinalaista filologiaa. Hän oli erityisen kiinnostunut Schopenhauerin, Nietzschen ja opettajansa László Négyesyn filosofiasta. Opintojensa jälkeen Babits toimi opettajana Szegedissä, Fogarasissa ja vuodesta 1912 lähtien Budapestissä. Hän toimi myös kääntäjänä ja kuului tuohon aikaan Budapestin kirjallisen elämän keskeisiin vaikuttajiin^lähde? ja oli Nyugat-aikakauslehden toimittaja. Hän oli vuodesta 1919 Budapestin yliopiston professori.^[3]

Esikoisrunokokoelmassaan Levelek Irisz koszorujabol (1909) hän on vielä ranskalaisvaikutteinen esteetikko, mutta ensimmäisen maailmansodan jälkeen tuotantoon tuli yhteiskunnallisia sävyjä.^[3]

Babits on tärkeimpiä unkarilaisia kirjallisuuden kääntäjiä. Hän käänsi muun muassa Sofokleen, Goethen, Shakespearen, Wilden ja Baudelairen teoksia. Hänen merkittävin käännöstyönsä oli Danten Jumalaisen näytelmän kääntäminen kokonaisuudessaan unkariin.^lähde?

Babits meni vuonna 1921 naimisiin Ilona Tannerin kanssa, joka myöhemmin julkaisi runoja nimellä Sophie Török. Kaksi vuotta myöhemmin Babits muutti asumaan Esztergomiin. Vuonna 1937 hän sairastui kurkunpään syöpään ja kuoli vuonna 1941. Hänen kuolemaansa päättyi myös Unkarin kirjallisuuden Nyugat-kausi.^lähde?

Suomennetut teokset

Luettelon lähteet:^[4][5][6]

• A gólyakalifa (1916); suom. Haikarakalifi, suom. Ilkka Firon; Karisto, 1978 ISBN 951-23-1285-9

Babitsin lyriikkaa on julkaistu seuraavissa kokoelmissa:

• Unkarin lyyra. Unkarilaista lyriikkaa keskiajasta nykyaikaan. Toim. ja suom. Toivo Lyy. Helsinki: SKS, 1970.
• Lajos Szopori Nagy, Taivas irtosi maasta, suom. Anna-Maija Raittila. Hki: Kirjayhtymä 1986 ISBN 951-26-2626-8

Lisäksi Babitsin runojen suomennoksia on ilmestynyt lehdissä.

Suomennettuja runoja^[7]

• Unkarin lyyra. Unkarilaista lyriikkaa keskiajasta nykyaikaan. Toim. ja suom. Toivo Lyy. Helsinki: SKS, 1970.
  • Ehkä vedenpaisumus...
  • In Horatium
  • Italia
  • Joonan kirja: Ensimmäinen luku
  • Koiralleni
  • Lyyrinen epilogi
  • Mustalainen kuolemansellissä

• Taivas irtosi maasta: unkarilaista lyriikkaa 1900-luvulta, suom. Anna-Maija Raittila, Helsinki: Kirjayhtymä 1986 Virhe: Virheellinen ISBN
  • Fortissimo
  • Isäntä taloaan aitaamassa
  • Joonan kirja 2.
  • Joonan rukous
  • Kade karuselli
  • Kaksi sisarta
  • Kolme enkeliä
  • Kuin kuumat luut roviolla...
  • Lyyrikon epilogi
  • Mustalainen kuolemansellissä
  • On aikaa Sapfon päivien helinästä
  • Psalmi lapsenäänelle
  • Silmät ummessa...
  • Syksyn ja kevään välissä
  • Vain laulua : I–IV

• Kutsut minua nimeltä: uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa, suom. Anna-Maija Raittila, Helsinki: Kirjapaja 1981 ISBN 951-621-300-6
  • Joonan rukous
  • Psalmi lapsenäänelle

• Suurempi kuin sydämeni: uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa, suom. Anna-Maija Raittila, Helsinki: Kirjapaja 1982 ISBN 951-621-339-1
  • Tähteä seuraten

• Heimotyö, 1942; nro V: s. 68., Suomalais-ugrilaisen kulttuuritoimikunnan Suomen osasto
  • Koirani Raju, suom. Otto Manninen