Remove ads
Metsäomenapuu (Malus sylvestris) on Euroopassa laajalle levinnyt villi omenapuulaji. Laji on Suomessa uhanalainen ja rauhoitettu.[3]
| Metsäomenapuu | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Vaarantunut |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Rosidit |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Alaheimo: | Amygdaloideae |
| Tribus: | Maleae[2] |
| Suku: | Omenapuut Malus |
| Laji: | sylvestris |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Metsäomenapuu on pieni pensasmainen puu, joka kasvaa enintään 8 metriä korkeaksi. Ulkonäöltään se muistuttaa sukulaistaan tarhaomenapuuta (Malus domestica). Runko on harvoin suora, ja oksat ovat haaraisia ja jäykin orapiikein varustettuja. Lehdet ovat kooltaan 3–8 cm, ja muodoltaan puikeat ja sahalaitaiset. Kukinto on valkoinen tai vaaleanpunainen. Metsäomenapuu kukkii touko–kesäkuussa. Hedelmänä on pieni pyöreä omena, halkaisijaltaan vain 1–2 cm. Maultaan vihreä omena on hyvin kitkerä, eikä sovellu ihmisruoaksi. Linnut ja monet nisäkkäät syövät niitä, näin levittäen niiden siemeniä.[4]
Metsäomenapuu risteytyy luonnossa tarhaomenapuun kanssa. Syntyneet jälkeläiset (M. domestica × sylvestris) ovat hedelmällisiä ja niiden erottaminen villeistä yksilöistä on vaikeaa. Risteymät ovat jo paikoin yleisempiä kuin metsäomenapuut.[5]
Remove ads
Metsäomenapuu kasvaa lähes koko Euroopassa Keski-Venäjälle ja Kaukasukselle saakka. Pohjoisessa levinneisyysalue ulottuu Pohjoismaiden eteläosiin. Lajia tavataan myös Pohjois-Amerikan länsiosissa. Suomi on metsäomenapuun levinneisyyden pohjoisrajalla. Lajia tavataan luonnonvaraisena vain Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa ja erittäin harvinaisena Uudenmaan rannikkoalueella.[6][7]
Metsäomenapuu on kalkinsuosija, ja se viihtyy kuivahkoissa ja kivikkoisissa rinne- ja kallionaluslehdoissa, lehdesniityillä, metsänreunoissa ja rantapensaikoissa. Lajin leviämistä pohjoisemmaksi estää sen kylmänarkuus. Koska laji on ristipölytteinen, toisin sanoen hedelmöityäkseen kasvi tarvitsee toisen kasviyksilön siitepölyä, ja harvalukuinen, uhkaa sitä katoaminen Suomen lajistosta. Harvinaistumisen syitä on monia. Tärkeimpiä ovat laidunnuksen loppuminen saaristossa, minkä johdosta entiset kasvupaikat ovat kasvaneet umpeen, sekä metsänhakkuut, joiden yhteydessä on vahingossa tai tahallaan kaadettu myös metsäomenapuita. Suurin uhka lajille on kuitenkin sen risteytyminen tarhaomenapuun kanssa.[6]
Remove ads
Omenapuun puuaines on hyvin lujaa ja sitä on käytetty tarvekalujen valmistukseen. Saaristossa ainakin soutuveneiden hankaimet eli tullat on tavattu tehdä omenapuusta. Kaarnasta saatavaa keltaista väriä on käytetty värjäykseen. Kukinnoista ja lehdistä on tehty uutteita joidenkin vaivojen hoitamiseen. Omenat ovat liian kitkeriä syötäviksi, mutta niistä on valmistettu muun muassa siideriä ja hilloa.[7]
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads