Maria Anna (esp. Mariana; 22. tai 23. joulukuuta 1634 Wiener Neustadt, Itävallan arkkiherttuakunta – 16. toukokuuta 1696 Madrid, Espanja)[1][2][3] oli Habsburg-sukuinen Itävallan arkkiherttuatar ja Espanjan kuningatar. Hän oli kuningas Filip IV:n puoliso sekä Espanjan sijaishallitsija poikansa Kaarle II:n alaikäisyyden aikana vuosina 1665–1675. Filip IV oli myös Maria Annan eno.
_(3).jpg)
Suku ja koulutus
Maria Annan vanhemmat olivat Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Ferdinand III ja tämän ensimmäinen puoliso Maria Anna Espanjalainen.[2][4] Hänen veljiään olivat Böömin kuningas Ferdinand IV ja keisari Leopold I.[1][5] Puolan kuningatar Eleonoora oli Maria Annan sisarpuoli hänen isänsä myöhemmästä avioliitosta.[3][6]
Maria Anna sai hyvän koulutuksen ja äiti kasvatti hänet Espanjan hallitsijan tulevaksi puolisoksi. Hän puhui ja kirjoitti sujuvasti saksaa, espanjaa ja ranskaa sekä piti teatterista.[3] Hän oli iloinen luonne ja piti ylellisyydestä ja kaikesta hauskanpidosta.[7][3]
Avioliitto ja lapset
Maria Annan äiti kuoli vuonna 1646 hänen ollessaan 11-vuotias, jolloin Maria Anna kihlattiin kiireesti serkkunsa, Espanjan kruununprinssin Baltasar Kaarlen kanssa. Baltasar Kaarle kuitenkin kuoli hieman myöhemmin, ja turvatakseen dynastiansa jatkumisen hänen isänsä, kuningas Filip IV päätti naida Maria Annan itse, vaikka oli tämän eno ja lähes 30 vuotta tätä vanhempi.[1][2][4] Avioliittojärjestelyt hoiti Espanjan Wienin-suurlähettiläs Diego de Aragón, ja avioliittosopimus allekirjoitettiin 2. huhtikuuta 1647. Maria Anna vihittiin ensin välittäjän avulla (per procurationem) Wienissä 8. marraskuuta 1648. Varsinaiset häät olivat 7. lokakuuta 1649 Navalcarnerossa Madridin lähellä, ja parin vihki Toledon arkkipiispa Baltasar Moscoso. Katolinen kirkko salli avioliiton puolisoiden lähisukulaisuudesta huolimatta, koska Habsburgit olivat paavinvallan poliittisia, taloudellisia ja sotilaallisia tukijoita.[7]
Filip IV oli uskoton aviomies ja kärsi rakastajattariltaan saamistaan sukupuolitaudeista.[7] Parille syntyi kuusi lasta, joista kaksi eli aikuisiksi:[3][1][2]
- Margareeta Teresia (Margarita Teresa, 1651–1673), Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarinna, puoliso hänen oma enonsa keisari Leopold I
- Maria Ambrosia de la Concepción (k. 1655), kuoli 15 päivän ikäisenä.
- kuolleena syntynyt tytär (1656)
- Filip Prospero (Felipe Próspero, 1657–1661), kruununprinssi, sairaalloinen, kuoli kolmivuotiaana
- Fernando Tomás (1658–1659), kuoli yksivuotiaana
- Kaarle II (Carlos, 1661–1700), Espanjan kuningas 1665–1700
Kaarle II sai liikanimen Kaarle Noiduttu, sillä hän oli syntyjään epämuodostunut, henkisesti jälkeenjäänyt ja ilmeisesti steriili. Tämän on oletettu johtuneen hänen vanhempiensa sukurutsaisesta avioliitosta.[2] Myöhempi tieteellinen tutkimus ei ole löytänyt yhteyttä Kaarle II:n sukurasitteen ja hedelmättömyyden välillä.[8]
Leskikuningatar ja sijaishallitsija 1665–1675
Filip IV kuoli 17. syyskuuta 1665. Hän oli nimennyt kolme päivää aiemmin päivätyssä testamentissaan Maria Annan heidän kolmivuotiaan poikansa Kaarlen holhoojahallitsijaksi.[3] Aluksi leskikuningattaren tärkein neuvonantaja ja suosikki oli itävaltalainen jesuiitta Johann Eberhard Nithard, joka oli ollut hänen rippi-isänsä jo Wienissä mutta josta ei pidetty Espanjan hovissa.[2][7] Vuonna 1666 Maria Anna nimitti Nithardin ensin Espanjan valtakunnanneuvostoon ja sitten pääinkvisiittoriksi.[7][3] Nithard liittoutui toisen vaikutusvaltaisen neuvontajan kamarirouva Mariana Engracia Álvarez de Toledo Portugal y Alfonso-Pimentelin kanssa.[9] Vuonna 1669 Maria Anna joutui erottamaan Nithardin valtakunnanneuvoston vaatimuksesta, mutta kuningattaren toiveesta paavi Klemens IX nimitti tämän kardinaaliksi.[1]
Nithardin jälkeen Maria Annan suosikiksi tuli Fernando de Valenzuela, joka oli Espanjan alhaisaatelistoa.[10][1] Monet ylhäisaateliset vastustivat häntä, ja Filip IV:n avioton poika Juhana Itävaltalainen nuorempi (Juan de Austria) juonitteli häntä vastaan näiden kanssa.[1]
Maria Annan sijaishallitsijakautena Espanjan mahti oli taantumassa. Tautiepidemiat saivat maan väkiluvun ja maatalouden tuoton vähenemään.[1] Espanjan taloudellisia ja sotilaallisia voimavaroja rasittivat pitkä Portugalin restauraatiosota, jonka seurauksena Portugali irtautui Espanjan vallasta, ja devoluutiosota, jota käytiin vuosina 1667–1668 Ranskaa vastaan pääasiassa Espanjan Alankomaissa.[1][11] Maria Anna solmi vuonna 1668 rauhan Portugalin kanssa.[1] Myös devoluutiosota päättyi samana vuonna Aachenin rauhaan, jossa Ranska sai pitää pääosan Espanjan Alankomaista valloittamistaan alueista.[11]
Myöhemmät vuodet
Kaarle II julistettiin täysi-ikäiseksi isänsä testamentin määräyksen mukaan 14-vuotispäivänään marraskuussa 1675, jolloin Maria Annan sijaishallitsijuus päättyi.[3][1][2] Valenzuela joutui lähtemään suurlähettilääksi Venetsiaan.[10] Maria Anna onnistui kuitenkin järjestämään myös vastustajansa Juhana Itävaltalaisen pois hovista ja säilyttämään aseman poikansa neuvonantajana.[3] Valenzuela sai palata jo seuraavana vuonna, ja Maria Anna järjesti hänelle pääministerin aseman ja Espanjan granden arvon. Valenzuelan vihamiehet saivat hänet syöstyä vallasta vuodenvaihteessa 1676–1677, jolloin Juhana Itävaltalainen tuli hallituksen johtoon ja Maria Anna joutui lähtemään hovista ja Madridista.[3][10][1]
Maria Anna asui Toledossa vuoteen 1679, jolloin hän Juhana Itävaltalaisen kuoltua saattoi palata Madridiin. Hän käytti valtaa poikaansa tämän ensimmäisen puolison, vuonna 1689 kuolleen Marie Louise d’Orléansin, ja myös toisen puolison Maria Annan kautta, kunnes kuoli itse vuonna 1696.[2] Kaarle II:n jäätyä lapsettomaksi Maria Anna toivoi Espanjan kruunun periytyvän tyttärentyttärenpojalleen, Baijerin prinssi Joosef Ferdinandille, joka kuitenkin kuoli vuonna 1699 ennen Kaarlea.[1]
Perintö
Tyynellämerellä sijaitseva Mariaanien saariryhmä (esp. Las Marianas) ja niihin liittyvä Mariaanien hauta on nimetty kuningatar Maria Annan mukaan. Espanja valtasi saaret itselleen hänen sijaishallitsijakautensa aikana vuonna 1668.[12][7]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
