Remove ads
Kansalliskokous (ransk. Assemblée nationale) on Malin yksikamarinen parlamentti[1]. Se edustaa maan kansaa, hyväksyy lait ja valvoo hallituksen toimintaa[2].
Vuoden 1992 perustuslain mukaan kansalliskokouksen edustajat valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden ajaksi[3]. Kansalliskokouksessa on 147 edustajaa. Vuonna 2015 hyväksytyn tasa-arvolain mukaan 30 prosenttia heistä tulee olla naisia.[1]
Kansalliskokous hajotettiin Malin armeijan tekemän vallankaappauksen yhteydessä elokuussa 2020[4]. Maan väliaikaisena lainsäädäntöelimenä toimii joulukuussa 2020 aloittanut Kansallinen siirtymäkauden neuvosto[5].
Remove ads
Malin itsenäistyessä vuonna 1960 perustettu kansalliskokous oli itsenäisyyttä edeltäneen Sudanin tasavallan lainsäädäntökokouksen perillinen. 78-paikkaisen parlamentin ainoa puolue oli presidentti Modibo Keïtan Sudanin liitto. Vuonna 1964 uudelleen valittu kansalliskokous hajotti itsensä Keïtan julistaman ”aktiivisen vallankumouksen” aikana tammikuussa 1968.[6][7]
Vuoden 1968 vallankaappauksen jälkeen kansalliskokous perustettiin uudelleen vuoden 1974 perustuslain mukaisesti. Ensimmäisissä vaaleissa vuonna 1979 valittiin 82 edustajaa, jotka kaikki kuuluivat presidentti Moussa Traorén Malin kansan demokrattiseen liittoon. Uudet vaalit pidettiin vuosina 1982, 1985 ja 1988.[6][7]
Kansalliskokous hajotettiin Traorén kaataneessa vuoden 1991 vallankaappauksessa. Vuonna 1992 pidetyissä uuden perustuslain mukaisissa monipuoluevaaleissa eniten paikkoja sai Alliance pour la démocratie au Mali – Parti africain pour la solidarité et la justice (Adéma-PASJ). Se voitti myös vuoden 1997 vaalit, joita radikaali oppositio boikotoi. Vuoden 2002 vaaleissa Adéma-PASJ sai 53 paikkaa, Rassemblement pour le Mali (RPM) 46 ja radikaali Congrès national d’initiative démocratique 13. Lainsäädäntötyötä johtaneen koalition muodosti RPM.[6][7]
Vuoden 2007 vaaleissa puolueet järjestäytyivät kahdeksi koalitioksi. Presidentti Amadou Toumani Touréa tuki Adéma-PASJ:n johtama Alliance pour la démocratie et le progrès (ADP) ja opposition muodosti Front pour la démocratie et le république. Adéma-PASJ sai 51 paikkaa ja ADP:hen kuulunut Union pour la république et la démocratie (URD) 34. Riippumattomien edustajien määrä nousi viiteentoista.[6]
Kansalliskokous hajotettiin maaliskuun 2012 vallankaappauksessa. Kansainvälisen painostuksen tuloksena sotilasjuntta luopui vallasta, ja kansalliskokouksen puhemiehestä Dioncounda Traorésta tuli väliaikainen presidentti. Parlamentin toimikautta jatkettiin vuoden 2013 vaaleihin saakka.[8]
Vuonna 2013 valitun kansalliskokouksen suurin puolue oli presidentti Ibrahim Boubacar Keïtan RPM, joka sai vaaleissa 66 edustajanpaikkaa. Keïtaa tukeneet puolueet saivat kansalliskokoukseen yhteensä 115 edustajaa. Suurin oppositiopuolue URD sai 17 edustajanpaikkaa.[8] Kansalliskokouksen toimikausi päättyi vuoden 2018 lopussa, mutta sitä jatkettiin ensin kesäkuuhun 2019 ja sitten toukokuuhun 2020 saakka[1].
Vuonna 2020 valitun kansalliskokouksen suurin puolue on RPM, jolla on 51 edustajanpaikkaa. Vaaleissa yli kymmenen paikkaa saivat presidenttiä tukevat Adéma-PASJ ja Mouvement pour le Mali sekä Soumaïla Cissén johtama oppositiopuolue URD. Naisedustajien määrä nousi edellisten vaalien 14:sta 41:een. Kansalliskokouksen puheenjohtajaksi valittiin Moussa Timbiné.[1]
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads