Luovutettujen alueiden vaakunat

Tämä on artikkeli on luettelo luovutettujen alueiden vaakunoista. Suomen Neuvostoliitolle luovuttamien alueiden kunnista vain kaupungeilla oli lakkauttamishetkellä viralliset vaakunat. Luovutettujen kauppaloiden ja maalaiskuntien vaakunat ovat vasta kuntien lakkauttamisen jälkeen suunniteltuja perinnevaakunoita, eivätkä ne ole olleet virallisia. Monet osittain luovutetut maalaiskunnat jatkoivat toimintaansa, ja niille suunniteltiin sodan jälkeen viralliset vaakunat. Linkit näitä vaakunoita koskeviin artikkeleihin ovat luettelossa viimeisenä.

Ensimmäisenä luettelossa ovat kuitenkin Viipurin läänin ja lyhytaikaisen Petsamon läänin vaakunat. Petsamon läänin vaakunaa on myöhemmin käytetty Petsamon kunnan perinnetunnuksena.^[1]

Luovutettujen alueiden viralliset vaakunat

Läänien vaakunat

Vaakuna	Läänin nimi, vaakunan kuvaus ja suunnittelija
	Viipurin lääni[2] Punaisessa yliskentässä kolme kultaista ritarinkruunua vieretysten. Sen alapuolella sinisessä kentässä kullanvärinen W-kirjain. Alun perin Viipurin kaupungin sinetti vuodelta 1403. Käytössä Viipurin kaupungin vaakunana vuoteen 1817 ja Viipurin läänin vaakunana vuoteen 1919.
	Petsamon lääni[3] Mustassa kentässä päälletysten kolme halkaistua kullanväristä turskaa. E. O. W. Ehrström, vahvistettu 27.1.1921 ja ollut käytössä vuoden 1921 loppuun (Vaakunaa käytetty myöhemmin Petsamon kunnan perinnevaakunana.[1])

Kaupunkien vaakunat

Vaakuna	Kaupungin nimi, vaakunan kuvaus ja suunnittelija
	Käkisalmi[4] Sinisessä yliskentässä kaksi toisiaan vastaan suunnattua miekkaa pitelevää, kultahaarniskaan puettua käsivartta. Punaisessa alakentässä hopeanvärinen kurki, joka pitelee oikean jalan varpaitten välissä sinistä kiveä. Vaakuna on ollut käytössä jo 1700-luvulla, vahvistettu 4.10.1788 ja jäänyt epäviralliseksi 19.9.1944.
	Sortavala[5] Sinisessä kentässä ristissä kaksi ratsuväenlippua. Liput ovat punaisia, mutta kärkikenttä on hopeanvärinen sekä tupsut ja tangot kultaa. Tankojen peitsenkärki on hopeaa. Vaakuna on ollut käytössä vuodesta 1651 lähtien, vahvistettu 4.10.1788 ja jäänyt epäviralliseksi 19.9.1944.
	Viipuri[6] I blått fällt en afbild af dess urgamla Slott på sjösidan med dess förut förde gyllne W. i öfra delen af skölden. Vaakuna on vahvistettu 2.10.1817 ja jäänyt epäviralliseksi 19.9.1944.

Luovutettujen alueiden epäviralliset perinnevaakunat

Vaakuna	Kauppalan tai maalaiskunnan nimi, vaakunan kuvaus ja suunnittelija
	Antrea[7] Punaiseen ja hopeaan aaltokoroisesti lohkaistu kilpi, jonka alakenttä edelleen lohkaistu aaltokoroisesti hopeaan ja mustaan. Kilven vasemmassa yläkulmassa hopeinen Andreaksen risti. Armas Hutri, 1983
	Harlu[8] Punaisessa kentässä alennettu aaltokoroinen hirsi ja rengas, jonka sisäreunasta työntyy kohti keskustaa neljä apilapäistä paalua, kaikki hopeaa. Gustaf von Numers, 1975
	Heinjoki[9] Punaiseen ja mustaan alennetusti katkoisella kilvellä hopeinen aaltovarras sekä yläkentässä hevosenkenkä kummallakin puolellaan tähkä, kaikki kultaa. Marja Paakki, 2007
	Hiitola[10] Pentti Vakkamaa, 1979
	Impilahti[11] Punaisen kilven mustalla aaltokoroisella tyviöllä uiva vene, jossa seisoo oikealle kääntynyt impi, molemmat hopeaa. Tapani Talari, 2012
	Jaakkima[12] Kultakilvellä musta Laatokan vene ja punainen hakulikoroinen tyviö. Pirkko ja Teemu Mattila, 1996
	Johannes[13] Sinisellä kilvellä alainen aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kultavaruksinen ja kultakielinen kotka siivet levällään, molemmat hopeaa. Juhani Heinemaa, 1993
	Jääski[14] Punaiseen ja mustaan lohkaistulla kilvellä aaltokoroinen palkki, jonka yläpuolella hammasratas ja alapuolella tähkä, kaikki hopeaa. Lauri Takala, 1988
	Kanneljärvi[15] Sinisellä kilvellä alennettu aaltokoroinen kaksoisvarras päällikkeenään kannel paaluttain, kaikki hopeaa. Susanna Koivunen, 2015
	Kaukola[16] Viljo Kojo; Olof Eriksson, 1967
	Kirvu[17] Punaisella kilvellä musta kukko. Juha Lankinen, 2011
	Kivennapa[18] Palkittaisesti hopeasaumoin muuratulla punaisella kilvellä hopeinen palkki, jossa punainen kaksilehtinen avain. Martti Paavolainen, 1953
	Koiviston kauppala[19] Sinisellä kilvellä vene, jonka yläpuolella neljän paaluttaisen koivunlehden muodostama ruutu, kaikki hopeaa. Koivistolaisten Seura ja Gunnar Paaer, 1986
	Korpiselkä[20] Aaltokorolla katkaistun kilven yläkenttä kuusikoroisesti katkoinen punaiseen ja hopeaan, mustassa alakentässä hopeinen hirsittäinen kantele. Tapani Talari, 2010
	Kuolemajärvi[21] Hopeisella kilvellä hakulikoroinen musta tyviö sekä punainen piispanhiippa ja tässä hopeinen neliöristi. Tapani Talari, 2013
	Kurkijoki[22] Punaisella kilvellä kolme lentävää hopeakurkea asetettuna oikealle suuntautuvan kärjen muotoon, kurkien varukset kultaa. Laessa kultakruunu. Tapani Talari, 1989
	Lahdenpohja[23] Punaisessa kentässä hopeinen fokalla varustettu kaksimastoinen purjevene, jossa on prii-purjeet, mutta näissä puomi. Veneen alapuolella saatteena kolme kultaista punnusta vierekkäin. Harri Uimonen, 1991
	Lavansaari[24] Sinisellä kilvellä aaltokoroinen tyviö yläpuolellaan kaksimastoisen aluksen mastot, fokka ja kahvelipurjeet, joiden alareuna aaltokoroinen, kaikki hopeaa. Jouni Jäppinen, 1995
	Lumivaara[25] Sinisellä kilvellä kolmoisvuori, josta kasvaa mänty, kaikki hopeaa. Matti Rapo, 1990
	Metsäpirtti[26] Kultaisella kilvellä punainen aaltokoroinen palkki, jossa hopeinen lohi. Jukka Suvisaari, 1991
	Muolaa[27] Punaiseen ja mustaan kaksoispolvijakoisella kilvellä kultainen kaksoispolviorsi, jonka yläpuolella kultaisessa ympyrässä musta lävistetty Yrjön ristin tavoin levenevä latinalainen risti. Olof Eriksson ja Pentti Ruuska, 1986/1988
	Petsamo[1] Ks. Petsamon lääni. Eric O.W. Ehrström
	Pyhäjärvi Vpl[28] Punaisessa kentässä kultainen lipuke, jossa musta kulmikas tylppäkärkinen ankkuriristi; ristin alin sakara muita pitempi. Lipukkeen yläpuolella kaksi irtonaista, toisiaan vastaan iskevää käsivartta, joista oikeanpuoleinen pitelee miekkaa, vasemmanpuoleinen käyrää sapelia, kaikki hopeaa. Kaj Kajander, 1989
	Pälkjärvi[29] Punaisella kilvellä kultainen lakio ja kolme paaluttaista hopeista paljetta kädensijat ylöspäin 2+1. Jukka Suvisaari, 1999
	Rautu[30] Hopeakilpi, jonka alakentän muodostaa punainen liekistö ja kultainen kolmoisvuori. Jukka Suvisaari ja Lauri Takala
	Ruskeala[31] Punaiseen ja mustaan vastalohkoisella kilvellä aaltokoroinen vastapalkki, jonka yläpuolella vastapalkista palkittain työntyvä vuorihakku ja alapuolella viisi lipuketta 1+1+2+1, kaikki hopeaa. Tapani Talari, 2014
	Räisälä[32] Mustassa kentässä punainen sakarakoroinen lakio ja punainen aaltokoroinen tyviö. Kuviona kultainen Hovinsaaren risti. Armas Lähteenkorva, 1966
	Sakkola[33] Mustaan ja kultaan sakarakoroisesti katkaistulla kilvellä kaksi pystyynnoussutta kultaista porsasta selätysten sekä punainen aaltokoroinen kavennettu tyviö. Heikki Karjalainen, 2005
	Salmi[34] Punaiseen ja mustaan lohkoisella kilvellä hopeapalkki, jonka saatteena yläpuolella puuauran kaksiteräinen lapa kädensijoineen suoraan takaa nähtynä kärjet alaspäin, alapuolella ankkuri, molemmat hopeaa. Viktor Kuusela, 1978
	Seiskari[35] Sinisellä kilvellä hopeinen vorota-kelkka ja hopeinen tyviö, jossa reunoihin ulottuva sininen verkko. Juhani Kuusela ja Urpo Timberg, 1982
	Soanlahti[36] Soanlahtelaisten seura: Aaltokoroinen, punainen alaosa, jossa hopeinen seitsenkielinen kannel sekä yläpuolella kuusikoroinen musta lakio hopeisessa kentässä. Bo Aurén, 1977 Helsingin seudun soanlahtelaiset: Sinisellä kilvellä liekkikoroinen lakio, juokseva jänis ja aaltokoroinen tyviö, kaikki hopeaa. Jukka Suvisaari, 1993
	Suistamo[37] Vihreällä kilvellä kaksi viisikielistä kannelta pystyssä seläkkäin kantohihnat toisiinsa punoutuen välissään ortodoksinen risti, kaikki kultaa. Jukka Suvisaari, 1993
	Suojärvi[38] Kilpi lohkaistu punaiseen ja hopeaan kahvakorolla, jossa on vain yksi, punaiseen kenttään nouseva kahva. Hopeisessa kentässä kolme vihreää kuusta 1+2. Viktor Mustikainen, 1988
	Suursaari[39] Sinisellä kilvellä yläreunastaan ässäkoroinen varras. Tapani Talari, 2012
	Säkkijärvi[40] Punaiseen ja mustaan vastalohkoisella kilvellä vastapalkki, josta kasvaa tähkä, sekä sen alapuolella ruoriratas, kaikki hopeaa. Alma Ulvelin, 2007
	Terijoki[41] Kultakentässä sininen lakiopaalu, jonka paaluosa aaltokoroinen. Heikki Toivola, 1976
	Tytärsaari[42] Sinisellä kilvellä aaltokoroinen tyviö, josta nousee majakka, kaikki hopeaa. Jouni Jäppinen, 1991
	Uusikirkko[43] Sinisellä kilvellä apilapäinen naularisti ja alainen yläreunaltaan sädekoroinen ja alareunaltaan aaltokoroinen hirsi, jonka alapuolella verkonkudontakäpy hirsittäin, kaikki kultaa. Salme Eriksson, 1988
	Vahviala[44] Punaisella kilvellä hopeapäärmeinen musta paalu, jossa kultaisen ruorirattaan oikea puolisko ja hopeisen hammasrattaan vasen puolisko toisissaan kiinni alapuolellaan paalun päällikkeenä kaksi kultaista tähkää varret tyvipäästään ristissä. Pentti Sipiläinen, 1990
	Valkjärvi[45] Aaltokorolla punaiseen ja hopeaan katkaistu kilpi. Punaisessa kentässä kaksi kultaista reenjalasta kaateisen polviorren tapaan ja liekkikoroinen kultalakio. Hopeakentässä aaltokoroinen musta tyviö. Walter Pekki, 1985
	Viipurin maalaiskunta[46] Sinisellä kilvellä kolme tähkää ja viipurinrinkeli, kaikki kultaa. Jukka Lankinen, 1998
	Vuoksela[47] Sinisessä kentässä kaateinen aaltokoroinen polviorsi, jonka yläpuolella pykäläristi, kaikki hopeaa. Olof Eriksson, 1985
	Vuoksenranta[48] Punaiseen ja mustaan katkoisella kilvellä yläreunaltaan sakarakoroinen ja alareunaltaan aaltokoroinen hopeinen hirsi yläpuolellaan kymmenen hopeista kreikkalaisristin ja Andreaksen ristin yhdistelmäristiä 5+5 ja alapuolellaan hirrestä lähtevä reunoihin ulottuva hopeinen verkko. Antti Miikkulainen, 1985
	Äyräpää[49] Hopeisella kilvellä musta punavaruksinen lentävä tiira ja sininen aaltokoroinen tyviö, jossa hopeinen aaltokoroinen hirsi. Jukka Suvisaari, 1996

Kuntaliiton vaakunakokoelmaan suunnitellut muistovaakunat

Vaakuna	Kauppalan tai maalaiskunnan nimi, vaakunan kuvaus ja suunnittelija
	Koiviston maalaiskunta[50] Sinisellä kilvellä rengas, josta kasvaa säteittäin kymmenen koivunlehteä, kaikki hopeaa. Tapani Talari, 2021[51]
	Kyyrölä Mustaan ja punaiseen halkoisella kilvellä alakkain kukkopilli ja ruukku kultaa, kukkopillin harja, heltta ja äänireiät sinistä Tapani Talari, 2016
	Käkisalmen maalaiskunta[50] Sinisellä kilvellä punainen tyviö ja hopeinen, aaltokoroinen kavennettu hirsi yläpuolellaan hopeinen punavaruksinen, punakielinen ja -silmäinen käki. Tapani Talari, 2021[51]
	Sortavalan maalaiskunta[50] Punaisella kilvellä kavennettu, alareunastaan sahakoroinen hirsi ja kolme myllynkiveä 2+1, kaikki hopeaa. Tapani Talari, 2021[51]

Osittain luovutettujen kuntien viralliset vaakunat

• Ilomantsin vaakuna
• Inarin vaakuna
• Kiteen vaakuna
• Kuusamon vaakuna
• Lappeen vaakuna
• Nuijamaan vaakuna

• Parikkalan vaakuna
• Rautjärven vaakuna
• Ruokolahden vaakuna
• Saaren vaakuna
• Sallan vaakuna
• Simpeleen vaakuna

• Tohmajärven vaakuna
• Uukuniemen vaakuna
• Vehkalahden vaakuna
• Virolahden vaakuna
• Värtsilän vaakuna
• Ylämaan vaakuna