Luettelo valtioista, joissa ei ole asevoimia

Tämä on artikkeli valtioista, joilla ei ole omia valtiollisia asevoimia, vaan valtion puolustuksen hoitaa sopimusvaltio tai valtiolla ei ole ollenkaan omia asevoimia.

  Ei asevoimia

  Ei pysyvää armeijaa, vaan rajoitettu asevoimat

Maat, joissa ei ole asevoimia

Valtio	Tietoja	Viite
Andorra	Andorralla ei ole pysyvää armeijaa, mutta sillä on puolustusta koskevia sopimuksia Espanjan ja Ranskan kanssa. Andorran pieni vapaaehtoisarmeija on puhtaasti seremoniallinen. Puolisotilaallinen GIPA (Grup d'Intervenció Policia d'Andorra), joka on koulutettu terrorisminvastaiseksi ja panttivankien vapauttamiseksi, on osa kansallisia poliisivoimia. Ranska ja Espanja myöntävät puolustusapua epävirallisen sopimuksen puitteessa.	[1][2]
Dominica	Dominicalla ei ole ollut pysyvää armeijaa vuodesta 1981 lähtien. Puolustus on alueellisen turvallisuusjärjestelmän vastuulla.	[3]
Grenada	Grenadalla ei ole ollut pysyvää armeijaa vuodesta 1983 lähtien Yhdysvaltain miehityksen jälkeen. Grenadan kuninkaalliset poliisivoimat ylläpitävät puolisotilaallista erityisyksikköä koskien sisäistä turvallisuutta. Puolustus on alueellisen turvallisuusjärjestelmän vastuulla.	[4]
Kiribati	Perustuslain mukaan ainoat sallitut väkivaltavoimat ovat poliisivoimat, johon kuuluu sisäisen turvallisuuden ja merenkulun valvontayksikkö. Merivalvonta on varustettu pienaseilla ja ylläpitää yhtä partiovenettä. Australia ja Uusi-Seelanti antavat avustustukea epävirallisen sopimuksen toimesta.	[5][6][7]
Liechtenstein	Liechtenstein lakkautti armeijansa vuonna 1868, koska sitä pidettiin liian kalliina. Armeija on sallittu vain sodan aikana, mutta kyseistä tilannetta ei ole koskaan tapahtunut. Liechtenstein kuitenkin pitää yllä poliisivoimia ja SWAT-joukkoja, joilla on pienaseet sisäisen turvallisuuden hoitamiseksi. Itävalta ja Sveitsi antavat puolustusapua epävirallisen sopimuksen toimesta.	[8][9]
Marshallinsaaret	Marshallinsaarten ainoat sallitut väkivaltavoimat ovat poliisivoimat, johon kuuluu sisäisen turvallisuuden ja merenkulun valvontayksikkö. Merenkulun valvontayksikkö on varustettu käsiaseilla ja ylläpitää yhtä partiovenettä. Compact of Free Association -sopimuksen mukaan puolustus on Yhdysvaltojen vastuulla.	[10][11][12]
Mikronesia	Mikronesian ainoat sallitut väkivaltavoimat ovat poliisivoimat, johon kuuluu sisäisen turvallisuuden merenkulun valvontayksikkö. Merenkulun valvontayksikkö on varustettu käsiaseilla ja ylläpitää yhtä partiovenettä. Compact of Free Association -sopimuksen mukaan puolustus on Yhdysvaltojen vastuulla.	[13][14][15]
Nauru	Australia on vastuussa Naurun puolustuksesta kahden maan välisen epävirallisen sopimuksen mukaan. Naurulla on suhteellisen suuret aseistetut poliisivoimat ja sisäisen turvallisuuden apupoliisivoimat.	[16][17][18][19][20]
Palau	Palaun ainoat sallitut väkivaltavoimat ovat poliisivoimat, johon kuuluu sisäisen turvallisuuden, 30 hengen, merenkulun valvontayksikkö. Merivalvonta on varustettu pienaseilla ja ylläpitää kahta partioalusta. Yhdysvaltojen puolustusapu myöntää Compact of Free Association -sopimuksen alaisuudessa.	[21][22][23]
Saint Lucia	Saint Lucian kuninkaalliset poliisivoimat ylläpitää kahta pientä puolisotilaallista joukkoa, jotka koostuvat 116 henkilöstä, erityispalvelusta ja rannikkovartiosta, molemmat yksiköt ovat sisäisen turvallisuuden vastuulla. Puolustus on alueellisen turvallisuusjärjestelmän vastuulla.	[4][24][25]
Saint Vincent ja Grenadiinit	Saint Vincentin ja Grenadiinien kuninkaalliset poliisivoimat ylläpitää kahta pientä puolisotilaallista joukkoa, jotka koostuvat 94 henkilöstä, joita kutsutaan erikoisyksiköksi ja rannikkovartiostoksi. Molemmat yksiköt ovat vastuussa sisäisestä turvallisuudesta. Kaikki merivartioston komentajat, lukuun ottamatta komentaja David Robinia, ovat olleet kuninkaallisen merivoimien virkailijoita. Puolustus on alueellisen turvallisuusjärjestelmän vastuulla.	[4][26][27]
Salomoninsaaret	Salomonsaaret ylläpiti puolisotilaallisia voimia, kunnes etninen konflikti, jossa Australia, Uusi-Seelanti ja muut Tyynenmeren maat puuttuivat lain ja järjestyksen palauttamiseksi, lakkautti puolisotilaallisen toiminnan. Salomonsaarilla on suhteellisen suuret poliisivoimat ja sisäisen turvallisuuden merenkulun valvontayksikkö. Merenkulun valvontayksikkö on varustettu käsiaseilla ja ylläpitää kahta partiovenettä. Puolustus ja poliisitoiminta ovat alueellisen avustusoperaatio joukkojen vastuulla.	[28][29][30][31]
Samoa	Samoalla ei ole muodostettu armeijaa; Samoalla on pienet poliisivoimat ja sisäisen turvallisuuden merenkulun valvontayksikkö. Merenkulun valvontayksikkö on varustettu pienaseilla ja ylläpitää yhtä Tyynenmeren luokan partiovenettä. Uusi-Seelanti vastaa puolustuksesta vuoden 1962 ystävyyssopimuksen mukaisesti.	[32][33][34]
Tuvalu	Tuvalulla ei ole muodostettu armeijaa. Tuvalulla on pienet poliisivoimat ja sisäisen turvallisuuden merenkulun valvontayksikkö. Merenkulun valvontayksikkö on varustettu käsiaseilla ja ylläpitää yhtä partiovenettä.	[35][36][36]
Vatikaanivaltio	Vatikaani ylläpitää sisäasiainministeriön alaista siviilijärjestöä. Sveitsiläiskaarti on aseistettu yksikkö, jonka tehtävänä on suojella paavia, vaikka se on virallisesti Pyhän istuimen, eikä Vatikaanivaltion alaisuudessa. Italian kanssa ei ole puolustussopimusta, koska se rikkoisi Vatikaanin puolueettomuutta, mutta epävirallisesti Italian puolustusvoimat suojelivat Vatikaania. Palatinekaarti ja Aateliskaarti poistettiin vuonna 1970.	[37][38][39][40]

Maat, joilla ei ole pysyvää armeijaa, vaan rajoitettu asevoimat

Valtio	Tietoja	Viite
Costa Rica	Costa Rican perustuslaki kieltää pysyvän sotilasjoukon perustamisen. Costa Rica lakkautti armeijan vuonna 1949. Costa Ricalla on yleisen turvallisuuden joukot jolla on rajalliset sotilaalliset voimavarat, ja joiden päätehtävänä on lainvalvonta ja sisäinen turvallisuus. Costa Ricassa on Keski-Amerikan ihmisoikeustuomioistuin ja myös Yhdistyneiden kansakuntien rauhanyliopiston päämaja.	[41][42]
Haiti	Haiti lakkautti armeijan kesäkuussa 1995, mutta kapinalliset vaativat sen palauttamista. Haitin kansalliset poliisivoimat käsittää joitakin puolisotilaallisia yksiköitä ja rannikkovartion. Näiden yksiköiden katsotaan olevan suurempia kuin mitä vaaditaan ottaen huomioon joidenkin naapurimaiden huomattavasti pienemmät sotilasjoukot. Huhtikuussa 2012 entinen Haitin presidentti Michel Martelly vaati armeijan palauttamista, jota hän pitää välttämättömänä Haitin vakauden kannalta.	[43][44][45]
Islanti	Islannilla ei ole ollut pysyvää armeijaa vuodesta 1869, mutta se on Naton jäsen. Yhdysvaltojen kanssa solmittu puolustusalan sopimus säilytti Islannin puolustusvoimat ja sotilastukikohdan maassa vuodesta 1951 vuoteen 2006. Yhdysvallat ilmoitti kuitenkin jatkavansa Islannin puolustusta, mutta jättäisi pysyvästi maan ilman puolustusvoimia. Keflavikin tukikohta suljettiin vuoden 2006 lopulla, 55 vuoden jälkeen sen perustamisesta. Vaikka Islannilla ei ole pysyvää armeijaa, se ylläpitää edelleen rauhanturvajoukkoa, ilmapuolustusta, laajaa rannikkovartiostoa, poliisioperaatiota ja taktisia poliisivoimia. Myös sotilas- ja muiden turvallisuustoimien kanssa on tehty sopimuksia Norjan, Tanskan ja muiden Nato-maiden kanssa.	[46][47][48][49][50][51][52]
Mauritius	Mauritiuksella ei ole ollut pysyvää armeijaa vuodesta 1968 lähtien. Kaikki sotilas-, poliisi- ja turvallisuustoiminnot suorittaa 10 000 aktiivihenkilöä poliisin komentajan alaisuudessa. Kansalliset poliisivoimat vastaa 8 000 vahvuisesta poliisijoukosta jotka suorittavat kansallista lainvalvontaa. Lisäksi poliisilla on 1 500 jäsentä erityisjoukoissa ja 500 jäsentä kansallisessa rannikkovartiostossa, jotka molemmat katsotaan puolisotilaallisiksi yksiköiksi. Molemmissa yksiköissä on varusteena pienaseet.	[53][54][55]
Monaco	Monaco luopui yleisestä sotilaallisesta investoinnista 1700-luvulla, koska tykistötekniikan edistyminen oli tehnyt puolustuksesta kyvyttömän, mutta silti Monacolla on rajoitetut itsepuolustusjoukot. Vaikka puolustus on Ranskan vastuulla, Monaco ylläpitää kahta pientä sotilasyksikköä joista yksi suojelee ensisijaisesti ruhtinasta ja oikeuslaitosta, kun taas toinen on vastuussa pelastuspalveluista ja palontorjunnasta. Molemmat yksiköt ovat hyvin koulutettuja ja niissä on pienaseet. Sotilasoperaatioiden lisäksi kansalliset poliisivoimat vastaavat sisäisestä turvallisuudesta.	[56][57][58]
Panama	Panama lakkautti armeijansa vuonna 1990, mikä vahvistettiin yksimielisellä parlamentaarisella äänestyksellä ja perustuslain muutoksella vuonna 1994. Panaman valtakunnallisiin joukkoihin kuuluvat kansalliset poliisivoimat, kansalliset rajajoukot ja kansalliset lentokuljetuspalvelut ja institutionaaliset suojelupalvelut, joilla on jonkin verran sodankäyntimahdollisuuksia.	[59][60][61]
Vanuatu	Vanuatun poliisivoimat ylläpitävät puolustusvoimavaltaista voimayksikköä, jota kutsutaan Vanuatun liikkuviksi joukoiksi koskien maan sisäistä turvallisuutta. Vanuatun liikkuviin joukkoihin kuuluu lähes 300 miestä ja naista, jotka ovat hyvin varustettuja pienaseiden kanssa.	[62][63][64]