Luettelo Englannin hallitsijoista

Tämä on luettelo Englannin kuningaskunnan hallitsijoista. Luettelo jatkuu luettelossa Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsijoista.

Englannin perustukset luotiin jo kauan ennen kuin sitä saattoi sanoa yhtenäiseksi kuningaskunnaksi. Englannista muodostui valtio useassa vaiheessa Alfred Suuren ja tämän pojanpojan Athelstanin hallituskausien välillä. Vuonna 1707 kuningaskunta lakkasi unionisopimuksen myötä olemasta erillinen valtio ja se yhdistyi Skotlannin kuningaskunnan kanssa Ison-Britannian kuningaskunnaksi.

Nykyisin Englanti on osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa, johon kuuluvat myös Skotlanti, Wales ja Pohjois-Irlanti. Sillä ei ole nykyisin omaa parlamenttia tai muuta hallintoelintä, mutta valtion keskeinen hallinto sijaitsee Lontoossa. Nykyisin kaikkia neljää osaa hallitsee ylimpänä yhteinen monarkki.

Kuninkaiden nimissä alettiin käyttää järjestyslukua vasta Vilhelm Valloittajan jälkeen. Esimerkiksi ennen Edvard I:tä ehti hallita kolme samannimistä kuningasta. Nykyaikana kuitenkin vanhempienkin kuninkaiden yhteydessä käytetään usein järjestyslukuja selvyyden vuoksi.

Mercia-suku (774–796)

[1]		Vallassa [1]	Syntynyt [1]	Puoliso(t) [1]	Kuollut [1]
	Offa	774–796	noin 747	Cynethryth	29. heinäkuuta 796

Wessex-suku (829–1013)

Pääartikkeli: Wessex (suku)

Monarkki [1]		Vallassa [1]	Syntynyt [1]	Vanhemmat [1]	Puoliso(t) [1]	Kuollut [1]
	Egbert	829–839	n.770	Ealhmund	Redburga	4. helmikuuta 839
	Ethelwulf	5. helmikuuta 839–856	n. 795 Aachenissa	Egbert ja Redburga	(1) Osburga (2) Judith 1. lokakuuta 853	13. tammikuuta 858
	Ethelbald	856–860	n. 834	Athelwulf ja Osburga	Judith	20. joulukuuta 860
	Ethelbert	21. joulukuuta 860–865	n. 835	Athelwulf ja Osburga 865		865
	Ethelred	865–871	n. 837	Athelwulf ja Osburga	Wulfrida 868	23. huhtikuuta 871
	Alfred Suuri	24. huhtikuuta 871–899	n. 849 Oxfordshiressa	Aethelwulf ja Osburga	Ealhswith 868	899 Winchesterissa
	Edvard Vanhempi	27. lokakuuta, 899–924	n.871–877	Alfred Suuri ja Ealhswith	(1) Ecgwynn 893	17. heinäkuuta 924, Cheshiressä
	Athelstan	3. elokuuta 924–939	895	Edvard Vanhempi ja Ecgwynn	tuntematon	27. lokakuuta 939
	Edmund I	28. lokakuuta 939–946	n. 921	Edvard Vanhempi ja Eadgifu	(1) Alfgifu (2) Athelfled 944	26. toukokuuta 946 Gloucestershiressa
	Edred	27. toukokuuta 946–955	n. 923	Edvard Vanhempi ja Eadgifu	naimaton	23. marraskuuta 955, Fromessa
	Edwy	24. marraskuuta 955–959	n. 940	Edmund I ja Alfgifu	Alfgifu	1. lokakuuta 959
	Edgar	2. lokakuuta 959–975	n. 943, Wessexissa	Edmund I ja Elgiva	(1) Athelflæd n. 960 (2) Alfthryth n. 964	8. heinäkuuta 975, Winchesterissä
	Edvard Marttyyri (Eadweard)	9. heinäkuuta 975–978	n. 962	Edgar ja Athelflead	naimaton	18. maaliskuuta 978, Dorsetissa
	Ethelred Neuvoton	19. maaliskuuta 978–1013	n. 968	Edgar ja Alfthryth	(1) Alflaed (2) Aelgifu 991 (3) Emma Normandialainen 1002	23. huhtikuuta 1016, Lontoossa

Tanskalaiset (1013–1014)

Monarkki[1]		Vallassa[1]	Syntynyt[1]	Vanhemmat[1]	Puoliso(t)[1]	Kuollut[1]
	Sven Haaraparta	25. joulukuuta 1013 - 3. helmikuuta 1014	n.960, Tanskassa	Harald Sinihammas ja Gyritha	(1) Gunhilda n. 990	3. helmikuuta 1014, Lincolnshiressa

Wessex-suku (1014–1016)

Monarkki[1]		Vallassa[1]	Syntynyt [1]	Vanhemmat[1]	Puoliso(t)[1]	Kuollut[1]
	Ethelred Neuvoton	maalis-huhtikuu 1014–1016	n. 968	Edgar ja Alfthryth	(1) Alflaed (2) Aelgifu 991 (3) Emma Normandialainen 1002	23. huhtikuuta 1016, Lontoossa
	Edmund Rautakylki	24. huhtikuuta - 30. marraskuuta 1016	n. 993	Ethelred Neuvoton ja Alflaedin	Edith	30. marraskuuta 1016 Oxfordissa

Tanskalaiset (1016–1042)

Monarkki[1]		Vallassa[1]	Syntynyt [1]	Vanhemmat[1]	Puoliso(t)[1]	Kuollut[1]
	Knuut Suuri	30. marraskuuta 1016–1035	n. 995	Sven Haaraparta ja Gunhilda	(1) Aelfgifu Northamptonilainen (2) Emma Normandialainen	12. marraskuuta 1035
	Harald Jäniksenkäpälä	13. marraskuuta 1035–1040	n. 1016/1017	Knuut Suuri ja Aelfgifu Northamptonilainen		17. marraskuuta 1040, Oxfordissa
	Knuut III Hardeknut	18. kesäkuuta 1040–1042	1018	Knuut Suuri ja Emma Normandialainen	tuntematon	8. kesäkuuta 1042

Wessex-suku (1042–1066)

Monarkki[1]		Vallassa[1]	Syntynyt [1]	Vanhemmat[1]	Puoliso(t)[1]	Kuollut[1]
	Edvard Tunnustaja	9. kesäkuuta 1042–1066	n. 1003 Oxfordshiressa	Ethelred Neuvoton ja Emma Normandialainen	Edith, 23. tammikuuta 1045	5. tammikuuta 1066, Lontoossa
	Harald Godwininpoika	6. tammikuuta – 14. lokakuuta 1066	n. 1020	Godwin ja Gytha Thorkelsdóttir	(1) Edith Swannesha (2) Edith Mercia 1064	14. lokakuuta 1066, Hastingsissa
	Edgar Atheling	15. lokakuuta – 17. joulukuuta 1066.	n. 1053 Unkarissa	Edvard Maanpakolainen ja Agatha	naimaton	n. 1125

Normannien hallitsijasuku (1066–1154)

Monarkki[2]		Vallassa[2]	Syntynyt [2]	Vanhemmat[2]	Puoliso(t)[2]	Kuollut[2]	Vaatija[2]
	Vilhelm I Valloittaja	25. joulukuuta 1066–1087	n. 1028 Falaisessa	Robert I ja Herleva	Flanderin Matilda 1053	9. syyskuuta 1087 Rouenissa.	Edvard Tunnustajan serkku; Edvard Tunnustaja nimitti vuonna 1052 perilliseksi
	Vilhelm II Punainen	26. syyskuuta 1087 – 2. elokuuta 1100	n. 1060 Normandiassa	Vilhelm Valloittaja ja Flanderin Matilda	naimaton	2. elokuuta 1100 New Forestissa	Vilhelm Valloittajan poika
	Henrik I	5. elokuuta 1100–1135	syyskuu 1068 Selbyssa	Vilhelm Valloittaja ja Flanderin Matilda	(1) Matilda, 11. marraskuuta 1100 (2) Adeliza Louvain, 29. tammikuuta 1121	1. syyskuuta 1135 Lyons-la-Forêtissa, Normandiassa	Vilhelm Valloittajan poika
	Tapani	22. joulukuuta 1135–1154	n. 1096 Bloisissa	Blois'n kreivi Tapani ja Adela	Matilda Boulogne 1125	25. lokakuuta 1154 Doverissa	Vilhelm Valloittajan tyttärenpoika

---

Kiistanalaisia vaatimuksia

Matilden isä Henrik I nimitti hänet kruununperilliseksi. Henrik I:n kuoleman jälkeen Matilden serkku Tapani kaappasi vallan, mistä seurasi anarkia. Matilde oli Englannin keisarinnana pari kuukautta vuonna 1141, häntä ei tosin kruunattu koskaan hallitsijaksi.

Monarkki[2]		Vallassa[2]	Syntynyt [2]	Vanhemmat[2]	Puoliso(t)[2]	Kuollut[2]	Vaatija[2]
	Matilde	7. toukokuuta 1141 – 1. marraskuuta 1141	7. helmikuuta 1102 Sutton Courtenayssa	Henrik I ja Matilda	(1) Henrik V 6. tammikuuta 1114 (2) Geoffrey Plantagenet 22. toukokuuta 1128	10. syyskuuta 1167 (65 vuotta), Rouenissa	Henrik I:n tytär

Plantagenet-dynastia (1154–1485)

Pääartikkeli: Plantagenet

Tapani teki Matildan kanssa marraskuussa vuonna 1154 Wallingfordin sopimuksen, jolla Tapani tunnusti Henrik II:n, Matildan pojan, tämän seuraajaksi valtaistuimella.

Plantagenetit eivät hallinneet Normandiassa vaan Akvitaniassa. Plantagenetit laajensivat valtakuntaansa Ranskassa eivätkä he pitäneet Englantia todellisena kotimaanaan. Plantagenetit siirtyivät Englantiin, kun Juhana Maaton menetti Ranskassa olleet alueet.

Plantagenetin dynastia jaetaan yleensä kolmeen osaan: Anjou-, Lancaster- ja York-sukuun. Plantagenetit ottivat käyttöön Englannin vaakunan.

Monarkki[3][4]		Vallassa[3][4]	Syntynyt [3][4]	Vanhemmat[3][4]	Puoliso(t)[3][4]	Kuollut[3][4]	Vaatija[3][4]
	Henrik II	19. joulukuuta 1154–1189	5. maaliskuuta 1133 Le Mansissa	Geoffrey Anjou ja Matilde	Eleonoora Akvitanialainen 18. toukokuuta 1152	6. heinäkuuta 1189 (56 vuotta), Chinonissa	Henrik I:n tyttärenpoika
	Henrik Nuori	14. kesäkuuta 1170–1183	28. helmikuuta 1155	Henrik II ja Eleonoora Akvitanialainen	Marguerite de France 27. elokuuta 1172	11. kesäkuuta 1183 (28 vuotta), Limogessa	Henrik II:n poika
	Juhana Maaton	27. toukokuuta 1199–1216	24. joulukuuta 1166 Oxfordissa	Henrik II ja Eleonoora Akvitanialainen	(1) Isabel Gloucester 29. elokuuta 1189 (2) Isabella Angoulême 24. elokuuta 1200	19. elokuuta 1216 (49 vuotta), Newark-on-Trentissa	Rikhard I:n veli
	Rikhard I Leijonamieli	3. syyskuuta 1189–1199	8. syyskuuta 1157 Oxfordissa	Henrik II ja Eleonoora Akvitanialainen	Berengaria Navarre 12. toukokuuta 1191	6. huhtikuuta 1199 (41 vuotta), Châlussa	Henrik II:n poika

---

Kiistanalaisia vaatimuksia

Ludvig VIII' hallitsi puolta Englantia vuosina 1216-1217, ja hän taisteli Paronien sotien aikana Juhana Maatonta vastaan. Ludvigin marssittua Lontooseen hän sai suosiota lontoolaisilta ja kapinoivilta paroneilta. Ludvig julisti itsensä kuninkaaksi Saint Paulin katedraalissa. Häntä ei koskaan kruunattu kuninkaaksi.

Monarkki[3][4]		Vallassa[3][4]	Syntynyt [3][4]	Vanhemmat[3][4]	Puoliso(t)[3][4]	Kuollut[3][4]	Vaatija[3][4]
	Ludvig	1216 – 22. syyskuuta 1217	5. syyskuuta 1187 Pariisissa	Filip II ja Isabella Hainault	Blanka 23. toukokuuta 1200	8. marraskuuta 1226 (39 vuotta), Montpensierissa	oikeus hallita

---

Monarkki[3][4]		Vallassa[3][4]	Syntynyt [3][4]	Vanhemmat[3][4]	Puoliso(t)[3][4]	Kuollut[3][4]	Vaatija[3][4]
	Henrik III	28. lokakuuta 1216–1272	1. elokuuta 1207 Winchesterissä	Juhana Maaton ja Isabella Angoulême	Eleonoora Provencelainen 14. tammikuuta 1236	16. marraskuuta 1272 (65 vuotta) Lontoossa	Juhana Maattoman poika
	Edvard I	20. marraskuuta 1272–1307	17. kesäkuuta 1239 Lontoossa	Henrik III ja Eleonoora Provencelainen	(1) Eleonoora Kastilialainen 18. lokakuuta 1254 (2) Margaret Ranskalainen 10. syyskuuta 1299	7. heinäkuuta 1307 (68 vuotta), Carlislessa	Henrik III:n poika
	Edvard II	7. heinäkuuta 1307 – 25. tammikuuta 1327	25. huhtikuuta 1284 Caernarfonin linnassa	Edvard I ja Eleonoora Kastilialainen	Isabella de France 25. tammikuuta 1308	21. syyskuuta 1327 (43 vuotta) Berkeleyn linnassa Gloucestershiressä	Edvard I:n poika
	Edvard III	25. tammikuuta 1327–1377	1312 Windsorissa	Edvard II ja Isabella de France	Hainaultin Filippa 24. tammikuuta 1328	21. kesäkuuta 1377 (64 vuotta), Richmond upon Thamesissa	Edvard II:n poika
	Rikhard II	21. kesäkuuta 1377 – 29. syyskuuta 1399	6. tammikuuta 1367 Bordeaux'ssa	Edvard Musta prinssi ja Joan Kent	(1) Anne Böömiläinen 14. tammikuuta 1382 (2) Valois’n Isabella 4. marraskuuta 1396	14. helmikuuta 1400 (33 vuotta), Pontefractissa	Edvard III:n pojanpoika

Lancaster-suku (1399–1461)

Pääartikkeli: Lancaster (suku)

Suku polveutuu Edvard III:n kolmannesta pojasta Juhana Gentista.

Monarkki[5]		Vallassa [5]	Syntynyt [5]	Vanhemmat [5]	Puoliso(t) [5]	Kuollut [5]	Vaatija [5]
	Henrik IV	30. syyskuuta 1399–1413	3. huhtikuuta 1366/1367 Spilsbyssä	Juhana Gent ja Blanche Lancaster	(1) Mary de Bohun 27. heinäkuuta 1380 (2) Joanna Navarre 7. helmikuuta 1403	20. maaliskuuta 1413 (46 vuotta) tai 20. maaliskuuta 1413 (45 vuotta) Lontoossa	Edvard III:n pojanpoika
	Henrik V	20. maaliskuuta 1413–1422	16. syyskuuta 1386 tai 9. elokuuta 1387	Henrik IV ja Mary de Bohun	Valois’n Katariina 2. kesäkuuta 1420	31. elokuuta 1422 (35 vuotta), Pariisissa	Henrik IV:n poika
	Henrik VI	31. elokuuta 1422 – 4. maaliskuuta 1461	6. joulukuuta 1421 Windsorissa	Henrik V ja Valois’n Katariina	Margaret Anjou 22. huhtikuuta 1445	21. toukokuuta 1471 (49 vuotta), Lontoon Tower	Henrik V:n poika

York-suku (1461–1470)

Pääartikkeli: York (suku)

York-suku polveutuu Edvard III:n neljännestä pojasta Edmund Langleystä, Yorkin 1. herttuasta. Ruusujen sotien aikana (1455–1485) valtaistuin vaihteli Lancaster- ja York-sukujen välisestä riidasta.^selvennä

Monarkki[6]		Vallassa[6]	Syntynyt [6]	Vanhemmat[6]	Puoliso(t)[6]	Kuollut[6]	Vaatija[6]
	Edvard IV (1. hallitsijakausi)	4. maaliskuuta 1461 – 2. lokakuuta 1470	28. huhtikuuta 1442 Rouenissa	Richard Plantagenet ja Cecily Neville	Elizabeth Woodville 1. toukokuuta 1464	9. huhtikuuta 1483 (40 vuotta) Lontoossa	Edvard III:n suora jälkeläinen

Lancaster-suku (1470–1471)

Pääartikkeli: Lancaster (suku)

Monarkki[5]		Vallassa [5]	Syntynyt [5]	Vanhemmat [5]	Puoliso(t) [5]	Kuollut [5]	Vaatija [5]
	Henrik VI	3. lokakuuta 1470 – 11. huhtikuuta 1471	6. joulukuuta 1421 Windsorissa	Henrik V ja Valois’n Katariina	Margaret Anjou 22. huhtikuuta 1445	21. toukokuuta 1471 (49 vuotta), Lontoossa	Henrik V:n poika

York-suku (1471–1485)

Pääartikkeli: York (suku)

Monarkki[6]		Vallassa[6]	Syntynyt [6]	Vanhemmat[6]	Puoliso(t)[6]	Kuollut[6]	Vaatija[6]
	Edvard IV (2. hallitsijakausi)	11. huhtikuuta 1471 – 9. huhtikuuta 1483	28. huhtikuuta 1442 Rouenissa	Richard Plantagenet ja Cecily Neville	Elizabeth Woodville 1. toukokuuta 1464	9. huhtikuuta 1483 (40 vuotta), Lontoossa	Edvard III:n suora jälkeläinen
	Edvard V	9. huhtikuuta – 25. heinäkuuta 1483	2. marraskuuta 1470 Lontoossa	Edvard IV ja Elizabeth Woodville	naimaton	n. 1483, Lontoo	Edvard IV:n lapsi
	Rikhard III	26. kesäkuuta 1483–1485	2. lokakuuta 1452 Oundlessa	Richard Plantagenet ja Cecily Neville	Anne Neville 12. heinäkuuta 1472	22. lokakuuta 1485 (33 vuotta) Market Bosworth	Edvard III:n suora jälkeläinen

Tudor-suku (1485–1603)

Pääartikkeli: Tudor (suku)

Tudorit polveutuvat John Beaufortista, Somersetin ensimmäisestä jaarlista. Beaufort oli yksi Juhana Gentin, Edvard III:n kolmannen lapsen ja Lancasterin ensimmäisen herttuan, avioton lapsi (hänen rakastajattarensa Katariina Swynfordin poika). Avioton lapsi ei peri Englannin kruunua, mutta asiaan vaikutti monimutkaisella tavalla se, että Gent ja Swynford menivät naimisiin vuonna 1395 (25 vuotta John Beufortin syntymän jälkeen).

Beaufort julistettiin samana vuonna paavin bullalla avioliitossa takautuvasti viralliseksi jälkeläiseksi. Juhana Gentin virallinen lapsi Henrik IV tunnusti myös Beaufortit, muttei hyväksynyt heitä kruunun perijiksi. Beaufortit pysyivät liitossa Gentin muiden jälkeläisten kanssa etenkin Lancaster-suvun kanssa.

John Beaufortin tyttärentytär Lady Margaret Beaufort meni naimisiin Richmondin 1. jaarlin, Edmund Tudorin kanssa. Tudor oli walesilaisen hoviherran Owen Tudorin ja Valois’n Katariinan lapsi, joka oli Lancaster-sukuun kuuluvan Henrik V:n leski.

Edmund Tudorilla oli kahdeksan aviotonta tai sala-avioliiton kautta tullutta lasta. Edmund antoi kaiken omaisuutensa lapsien velipuolelle Henrik VI:lle. Kun Lancaster-suku kaatui, Tudorit tulivat tilalle. Edmund Tudorin pojasta tuli kuningas Henrik VII, joka voitti Rikhard III:n Bosworthin taistelussa ruusujen sodan aikana. Henrik VII:n vaatimus kruunuun oli huomattavasti heikompi kuin Rikhard III:n, mutta taistelun voittaneena Henrikistä tuli kuningas ja uuden dynastian perustaja. Hän solmi avioliiton Edvard IV:n tyttären Yorkin Elisabetin kanssa, jolloin kilpailevat suvut yhdistyivät Tudor-ruusun alle. Samalla Henrik varmisti jälkeläistensä laillisen siteen edeltäneeseen Plantagenet-sukuun. Tudor-suku syrjäytti ruusujen sotien seurauksena Plantagenetin valtaistuimelta ja se hallitsi vuodesta 1485 vuoteen 1603, kun Elisabet I kuoli ilman ainuttakaan perillistä.

Henrik VIII:n aikana suku joutui välirikkoon roomalaiskatolisen kirkon kanssa, ja monarkista tuli Englannin ja Irlannin kirkkojen päämies.

Monarkki[7]		Vallassa [7]	Syntynyt [7]	Vanhemmat [7]	Puoliso(t) [7]	Kuollut [7]	Vaatija [7]
	Henrik VII	22. elokuuta 1485–1509	28. tammikuuta 1457 Pembrokeshire	Edmund Tudor ja Margaret Beaufort	Yorkin Elisabet 18. tammikuuta 1486	21. huhtikuuta 1509 (52 vuotta), Richmond upon Thamessa	Edvard III:n suora jälkeläinen
	Henrik VIII	21. huhtikuuta 1509–1547	28. kesäkuuta 1491 Greenwichissä	Henrik VII ja Yorkin Elisabet	Katariina Aragonialainen 11. kesäkuuta 1509 Anne Boleyn 25. tammikuuta 1533 Jane Seymour 30. toukokuuta 1536 Anna Kleveläinen 6. tammikuuta 1540 Katariina Howard 28. heinäkuuta 1540 Katariina Parr 12. heinäkuuta 1543	28. tammikuuta 1547 (55 vuotta) Lontoossa	Henrik VII:n poika
	Edvard VI	28. tammikuuta 1547–1553	12. lokakuuta 1537 Richmond upon Thamesissä	Henrik VIII ja Jane Seymour	naimaton	6. heinäkuuta 1553 (15 vuotta)	Henrik VIII:n poika

---

Kiistanalaisia vaatimuksia

Edvard VI nimitti Lady Jane Greyn kruununperijäksi. Neljä päivää Edvardin kuoleman jälkeen 6. heinäkuuta 1554 Jane julistettiin kuningattareksi. Yhdeksän päivää myöhemmin 19. heinäkuuta Privy Council muutti krununperimisoikeuden Edvard VI:n katoliselle sisarpuolelle Maria I:lle. Jane teloitettiin vuonna 1554 vain 16-vuotiaana.

Monarkki [7]		Vallassa [7]	Syntynyt [7]	Vanhemmat [7]	Puoliso(t) [7]	Kuollut [7]	Vaatija [7]
	Lady Jane Grey	10.–19. heinäkuuta 1553	lokakuu 1536/1537 Leicesterissä	Henrik Grey ja Frances Grey	lordi Guildford Dudley 21. toukokuuta 1553	12. helmikuuta 1554 (17 vuotta) tai 12. helmikuuta 1554 (16 vuotta) Lontoossa	Henrik VII:n suora jälkeläinen

---

Monarkki [7]		Vallassa [7]	Syntynyt [7]	Vanhemmat [7]	Puoliso(t) [7]	Kuollut [7]	Vaatija [7]
	Maria I	19. heinäkuuta 1553–1558	18. helmikuuta 1516 Greenwichissä	Henrik VIII ja Katariina Aragonialainen	Filip II 25. heinäkuuta 1554	17. marraskuuta 1558 (42 vuotta), Lontoossa	Henrik VIII:n tytär
	Filip	25. heinäkuuta 1554 – 17. marraskuuta 1558	21. toukokuuta 1527 Valladolidssa Espanjassa	Kaarle V ja Isabella	(2) Maria I 25. heinäkuuta 1554 kolme muuta puolisoa	13. syyskuuta 1598 (71 vuotta), El Escorialissa Espanjassa	Maria I:n puoliso

Monarkki		Vallassa [7]	Syntynyt [7]	Vanhemmat [7]	Puoliso(t) [7]	Kuollut [7]	Vaatija [7]
	Elisabet I	17. marraskuuta 1558–1603	7. syyskuuta 1533 Greenwichissä	Henrik VIII ja Anne Boleyn	naimaton	24. maaliskuuta 1603 (69 vuotta) Richmond upon Thamesissa	Henrik VIII:n tytär

Stuart-suku (1603–1649)

Pääartikkeli: Stuart (suku)

Elisabetin kuoleman jälkeen vuonna 1603 Skotlannin kuningas Jaakko VI (Englannissa Jaakko I) nousi kuninkaaksi. Jaakko oli Tudor isoisoäitinsä Margaret Tudorin kautta, joka oli Henrik VII:n tytär. Vuonna 1604 Jaakko otti arvonimekseen Ison-Britannian kuningas. Skotlannin ja Englannin parlamentit kuitenkin jäivät erilleen. Parlamentit yhdistyivät vuonna 1707, jolloin Englannin kuningaskunta ja Skotlannin kuningaskunta yhdistyivät Ison-Britannian kuningaskunnaksi. Samalla suku menetti asemansa Brittein saarilla ja heidän protestanttiset pikkuserkkunsa, jotka edustivat Hannover-sukua, nousivat valtaan parlamentin vuonna 1701 antaman asetuksen perusteella.

Monarkki[8]		Vallassa[8]	Syntynyt[8]	Vanhemmat[8]	Puoliso(t)[8]	Kuollut[8]	Vaatija[8]
	Jaakko I	24. maaliskuuta 1603–1625	19. kesäkuuta 1566 Edinburghissa	Henrik Stuart ja Maria I (Skotlanti)	Anna Tanskalainen 23. marraskuuta 1589	27. maaliskuuta 1625 (58 vuotta), Cheshunt	Henrik VII:n suora jälkeläinen
	Kaarle I	27. maaliskuuta 1625–1649	19. marraskuuta 1600 Dunfermlinessa	Jaakko I ja Anna Tanskalainen	Henrietta Maria 13. kesäkuuta 1625	30. tammikuuta 1649 (48 vuotta), Lontoossa	Jaakko I:n poika

Ei monarkkia (1649–1659)

Lordiprotektori (1653–1659)

Pääartikkeli: Lordiprotektori

Monarkialla ei ollut enää perillistä, kun Kaarle I teloitettiin vuonna 1649. Monarkia palautettiin Englantiin vuonna 1660, kun Kaarle II:sta tuli maan kuningas. Vuodesta 1653 maata hallitsi lordiprotektori.

lordiprotektori		Vallassa	Syntynyt	Puoliso	Kuollut
	Oliver Cromwell	16. joulukuuta 1653–1658	25. huhtikuuta 1599 Huntingdonissa	Elisabet Bourchier 22. elokuuta, 1620	3. syyskuuta 1658 (59 vuotta), Lontoossa
	Richard Cromwell	3. syyskuuta 1658 – 7. toukokuuta 1659	4. lokakuuta 1626 Huntingdonissa	Dorothy Maijor, toukokuu 1649	12. heinäkuuta 1712 (85 vuotta), Cheshuntissa

Stuart-suku (1659–1707)

Pääartikkeli: Stuart (suku)

Monarkki[8]		Vallassa[8]	Syntynyt[8]	Vanhemmat[8]	Puoliso(t)[8]	Kuollut[8]	Vaatija[8]
	Kaarle II	1649–1685	29. toukokuuta 1630 Lontoossa	Kaarle I ja Henrietta Maria	Katariina de Bragança 21. toukokuuta 1662	6. helmikuuta 1685 (54 vuotta), Lontoossa	Kaarle I:n poika
	Jaakko II	6. helmikuuta 1685 – 23. joulukuuta 1688	14. lokakuuta 1633 Lontoossa	Kaarle I ja Henrietta Maria	(1) Anne Hyde 3. syyskuuta 1660 (2) Mary Modena 21. marraskuuta 1673	16. syyskuuta 1701 (67 vuotta) Saint-Germain-en-Laye'ssä, Ranskassa	Kaarle I:n poika
	Maria II	13. helmikuuta 1689–1694	30. huhtikuuta 1662 Lontoossa	Jaakko II ja Anne Hyde	Vilhelm III Oranialainen, 4. marraskuuta 1677	28. joulukuuta 1694 (32 vuotta), Lontoossa	Kaarle I:n lapsenlapsi
	Vilhelm III Oranialainen	13. helmikuuta 1689–1702	4. marraskuuta 1650 Haagissa Yhdistyneissä provinsseissa	Wilhelm II ja Maria Oranialainen	Maria II, 4. marraskuuta 1677	8. maaliskuuta 1702 (51 vuotta), Lontoossa
	Anna	8. maaliskuuta 1702–1707 Ison-Britannian kuningatar 1. toukokuuta 1707–1714	6. helmikuuta 1665 Lontoossa	Jaakko II ja Anna Hyde	George Oldenburg 28. heinäkuuta,1683	1. elokuuta 1714 (49 vuotta) Lontoossa	Jaakko II:n tytär

Katso myös

• Luettelo Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsijoista