Liettuan maantiede
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Liettua on valtio Itämeren itärannalla Pohjois-Euroopassa. Se on Baltian suurin maa 65 300 km2:n pinta-alallaan, mikä vastaa noin viidesosaa Suomen pinta-alasta.
Remove ads

Merenrantaa Liettualla on tarkastelutavasta riippuen joko 90 kilometriä (Kuurinkyntään länsireunaa seuraten)[1][2] 98-99 kilometriä[3][4] tai 262 kilometriä.[3]
Liettuassa on yhteensä 2830 yli 0,5 hehtaarin kokoista järveä ja ne peittävät yhteensä 880 neliökilometrin alueen. Liettuan järvistä suurin on 44,79 neliökilometrin laajuinen Druksiai.[2]
Liettuan pisin joki on Nemunas (Niemen).[2]
Liettua on suurimmaksi osaksi alankoja, soita ja metsiä. Metsää on kolmasosa Liettuan pinta-alasta.[5]
Liettuan korkeimmat kohdat ovat Aukstojas 293,8 metrin korkeudella, Kruopine (293,7 m) ja Juozapine (292,7 m).[2] Pääkaupunki Vilna on 213 metriä merenpinnan yläpuolella.
Remove ads
Luonnonsuojelualueet
Liettuan viidestä kansallispuistosta vanhin on vuonna 1974 perustettu Aukštaitijan kansallispuisto, jossa suojellaan vanhoja metsiä. Kuurinkynnään kansallispuisto muodostuu kapeasta ja hiekkaisesta niemestä. Trakaissa suojellaan lisäksi historiallisia kohteita.[6]
Läänit

Liettua on jaettu kymmeneen lääniin (apskritys, yksikkö - apskritis), jotka on nimetty suurimman kaupungin mukaan. Läänit on jaettu kuntia vastaaviin 43 kunnallispiiriin sekä kuntia vastaaviin kaupunkikuntiin ja kuntiin. Näitä yksiköitä on yhteensä 60, ja ne sijoittuvat lääninrajojen mukaisesti läänien alueille.[7]
Remove ads
Suurimmat kaupungit
- Pääartikkeli: Luettelo Liettuan kaupungeista
Oheisessa kartassa on esitetty Liettuan suurimpien kaupunkien sijainti ja taulukoissa niiden asukasluku 1.1.2012. Kaupungin karttasymbolin koko määräytyy asukasluvun mukaan.[7]

Remove ads
Ilmasto
Vuoden keskilämpötila Liettuassa on +6,7 astetta, tammikuun -2,8 astetta ja heinäkuun +17,9 astetta. Liettuan lämpötilojenvaihtelut voivat olla suuria kesän +30 asteesta talven –32 asteeseen. Vuoden keskimääräinen sademäärä on 744,8 mm ja kosteusprosentti 78.
Liettua kuuluu luonnonmaantieteellisesti lauhkean vyöhykkeen sekametsäalueeseen. Havupuiden osuus metsien puustosta on hiukan alle puolet, yleisimpänä kuusi. Eri metsätyypeissä on valtalajeina yleensä 3-5 puulajia, havupuiden lisäksi erityisesti jaloja lehtipuita. Soita ei juurikaan ole, mutta lehtomaiset kosteikot ja tervaleppä-paju-saarniluhdat ovat yleisiä. Tyypillisiä lehtipuita ovat koivut, lepät, haapa ja jalot lehtipuut, kuten tammi, pähkinäpensas ja lehmus. Pyökki kasvaa Liettuassa pohjoisimmillaan. Sen levinneisyyden pohjoisraja seurailee suurin piirtein Latvian ja Liettuan rajaa.lähde?
Tilastoidut äärilämpötilat kuukausittain
Taulukossa on kaikkien aikojen korkein ja matalin kyseisen kuukauden aikana mitattu lämpötila.[8]
Äärilämpötilat Liettuassa (°C) | ||||||||||||
Kuukausi |
Tammi |
Helmi |
Maalis |
Huhti |
Touko |
Kesä |
Heinä |
Elo |
Syys |
Loka |
Marras |
Joulu |
Korkeimmat lämpötilat |
+12,6 |
+16,5 |
+21,8 |
+28,8 |
+34 |
+35 |
+37,5 |
+36 |
+32 |
+26 |
+18 |
+15,6 |
Alhaisimmat lämpötilat |
-40,5 |
-42,9 |
-37,5 |
-23,0 |
-6,8 |
-2,8 |
+0,9 |
-2,9 |
-6,3 |
-19,5 |
-23 |
-34 |

Remove ads
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads