From Wikipedia, the free encyclopedia
Laulujen kirja tai Shijing (yksink.: 诗经; perint.: 詩經; pinyin: Shījīng ) on noin vuosina 1000 eaa.–600 eaa. koottu[1] muinainen kiinalainen runokokoelma. Laulujen kirja on yksi kungfutselaisuuden keskeisistä teksteistä ja yksi kiinalaisen kirjallisuuden viidestä klassikosta, jota on luettu ja tutkittu Kiinassa ja muualla Itä-Aasiassa liki kahden vuosituhannen ajan.
| Laulujen kirja | |
|---|---|
.svg) Laulujen kirja oraakkeliluukirjoituksella sekä perinteisillä ja yksinkertaistetuilla kiinalaisilla kirjoitusmerkeillä. |
|
| Kirjailija | Tuntematon |
| Kieli | klassinen kiina |
| Julkaistu | 1000 eaa.–600 eaa. |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Laulujen kirja koostuu 305:stä runosta tai laulusta. Kokoelma jaetaan neljään osaan.[1]
Laulut ovat alunperin rimmanneet, mutta alkuperäiset riimit ovat pitkälti kadonneet kiinan kielen lausumisen muutosten myötä. Useat lauluista sisältävät toistoa, mikä viittaa niiden juuriin kansankulttuurissa tai rituaaleissa.[1]
Laulujen kirjaa on arvostettu Han-dynastiasta (206 eaa.–220 jaa.) lähtien. Kungfutsen on väitetty olleen oleellisessa roolissa Laulujen kirjan kokoamisessa, mutta tätä väitettä epäillään nykyisin. On kuitenkin varmaa, että Kungfutse piti kirjaa suuressa arvossa, ja hän viittaa siihen useissa teksteissään.[1]
Laulujen kirja löydettiin vuodelle 165 eaa. ajoitetusta haudasta itä-Kiinan Anhuin provinssista. Lisäksi teos on löytynyt kaiverrettuna kaksiin kivitauluihin, joista toinen on ajoitettu vuodelle 175 ja toinen vuodelle 837. Useita kokoelman runoja on säilynyt osana pitkälti buddhalaisia käsikirjoituksia vuosilta n. 400–1000 Gansun provinssin alueella sijaitsevissa Mogao-luolissa.[1]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
