Laittomasti maassa oleskeleva tarkoittaa ulkomaalaisen maassa oleskelua ilman siihen tarvittavaa voimassa olevaa lupaa.[1] Suomen ulkomaalaislaissa on säädetty laillisesta oleskelusta.[2] Jos Suomeen tulee Euroopan unionin jäsenmaiden ulkopuolelta yli 90 päiväksi, on henkilön haettava oleskelulupaa.[3] Turvapaikanhakijan oleskelu muuttuu laittomaksi silloin, kun turvapaikkahakemukseen tehty kielteinen päätös saa lainvoiman tai maasta poistamispäätös tulee täytäntöönpanokelpoiseksi.[1] Maahanmuuttovirasto tai poliisi toimittaa kielteisen turvapaikkapäätöksen paperisena asiakirjana turvapaikanhakijalle.[4]
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
 |
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Paperiton kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkelit käsittelevät samaa aihetta, tosin eri poliittisista ja ideologisista näkökulmista.Artikkelit tulisi siksi yhdistää. Sen vuoksi myös neutraaliutta kaivataan. |
Poliisi valvoo ulkomaalaislain noudattamista, hoitaa maastapoistamispäätösten tiedoksiannot ja vastaa palautuksista Rajavartiolaitoksen kanssa.[5][6] Viranomaiset voivat myöntää henkilölle, jolla ei ole passin kaltaista matkustusasiakirjaa, uuden eurooppalaisen matkustusasiakirjan palautusmatkan ajaksi.[7]
Karkotus koskee ulkomaalaisia, joilla on tai on ollut oleskelulupa. Käännytys koskee ulkomaalaisia, joilla ei ole ollut oleskelulupaa. Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden maasta poistamisessa on kyse käännyttämisestä. Maasta poistamisesta päättää Maahanmuuttovirasto.[6]
Sisäministeriön ohjeiden mukaan laittomaan maassa oleskeluun liittyvistä havainnoista voi ilmoittaa poliisille.[8]
2010-luvulla
Poliisin vuoden 2015 vuosikertomuksessa todettiin, että Suomessa tavattiin keskusrikospoliisin tilastoinnin mukaan vuonna 2015 yhteensä yli 14 000 laittomasti maassa oleskellutta ulkomaalaista. Poliisin arvion mukaan valtaosa heistä koostuu turvapaikkahakemuksen sisämaassa jättäneistä ulkomaalaisista, joilla ei ollut tavattaessa maahantuloa tai henkilöllisyyttä osoittavia asiakirjoja. Näiden henkilöiden maassa oleskelu muuttuu lailliseksi heti, kun he jättävät turvapaikkahakemuksen.[9] Vuoden 2015 syksyn jälkeen esimerkiksi Lappiin saapuneista turvapaikanhakijoista useita satoja on kadonnut saatuaan kielteisen turvapaikkapäätöksen, joten he oleskelevat laittomasti Suomessa tai mahdollisesti muualla Euroopassa.[10] Ihmisiä on kadonnut Suomen vastaanottokeskuksista ennen tai sen jälkeen kun he ovat saaneet turvapaikkapäätöksen.[11]
Vuoden 2017 alussa kadonneiden määrä oli 5 000 henkeä, heinäkuussa 5 100.[12][13] Osa on lähtenyt Suomesta muualle Eurooppaan tai kotimaahansa kertomatta siitä viranomaisille.[11] Tällaisia henkilöitä on ainakin 1 500, koska heitä on tavattu Suomen rajoilla lähdössä maasta tai muissa maissa.[11] Maaliskuussa 2017 poliisi alkoi sakottamaan maassa laittomasti oleskelevia ulkomaalaisia, jotka olivat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen. Laittomasti maassa oleskelevat syyllistyvät ulkomaalaisrikkomukseen.[14] Turun iskun jälkeen hallitus ryhtyi pohtimaan myös sitä, pitäisikö näitä rangaistuksia koventaa.[15] Marraskuussa 2017 Helsingin apulaispormestari Sanna Vesikansa kertoi, että laittomasti maassa olevien määrää Helsingissä ei tiedetä.[16]
2020-luvulla
Kuntaliiton kesällä 2020 tekemän arvion mukaan Suomessa oli tuolloin noin 700–1 100 henkilöä, jotka olivat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen ja maastapoistamispäätöksen. He eivät ole poistuneet maasta vapaaehtoisesti, eikä heitä ole onnistuttu poistamaan viranomaistoimin. Vuoden 2021 lopulla Suomessa arvioitiin olevan kaiken kaikkiaan noin 3 000 laittomasti maassa oleskelevaa.[17]
Vuoteen 2023 mennessä Suomeen oli syntynyt tilanne, jossa muutamat maat eivät suostu ottamaan kansalaisiaan takaisin Suomesta, vaikka Maahanmuuttovirasto niin haluaisi. Lisäksi Suomi on päättänyt, että se ei esimerkiksi poista maasta Sudanin ja Afganistanin kansalaisia maiden huonon turvallisuustilanteen takia. Viraston linjausten myötä poliisi ei myöskään laita täytäntöön aikaisempia afganistanilaisten käännytys- tai karkotuspäätöksiä. Kaikkiin maihin palautuksia ei ole voitu tuolloin tehdä. Ainakaan Irak ja Somalia eivät suostu ottamaan kaikkia kansalaisiaan vastaan, vaan ne valikoivat vastaanotettavat. Irak on pääosin ottanut vastaan vain rikoksiin syyllistyneitä kansalaisiaan. Koska Suomella ei ole palautussopimusta Irakin kanssa, maa ei ole esimerkiksi ottanut sellaisia henkilöitä, joilla ei ole henkilöllisyystodistusta tai passia. Somalia ei ole ottanut kaikkia kansalaisiaan vastaan, mutta sillä ei ole ollut niin selkeää linjaa valittavista henkilöistä kuin Irakilla. Iranin kanssa Suomi ei voi edes neuvotella asiasta. Siksi Iraniin palautukset ovat olleet jäissä jo vuosia. Lisäksi kesällä 2023 Suomi jäädytti Sudanin kansalaisia koskevan päätöksenteon, koska Maahanmuuttovirasto katsoi, että Sudanin turvallisuustilanne on heikkenemässä.[6]
Koronapandemian aikana ulkomaalaisten Suomesta poistaminen vähentyi huomattavasti matkustusrajoitusten takia. Poliisi poisti vuonna 2022 maasta lähes 2 000 ulkomaan kansalaista. Syynä palautukseen on tyypillisesti kielteinen oleskelulupa- tai turvapaikkapäätös, laiton maassaolo tai syyllistyminen rikoksiin. Vuodesta 2017 alkaen suurin osa Suomesta poistetuista henkilöistä on ollut Irakin kansalaisia. Vuoden 2015 pakolaiskriisissä Suomeen tuli tuhansia irakilaisia. Kaikki heistä eivät saaneet turvapaikkaa Suomesta. Afganistanilaisilla useimmiten palautuksen syynä oli kielteinen oleskelulupapäätös tai luvaton oleskelu maassa, ja koska maahan oli kesällä 2023 voimassa palautuskielto, afganistanilaiset ovat saaneet automaattisesti vähintään oleskeluluvan Suomeen. Vuoteen 2023 mennessä entiset palautusmäärät olivat palautumassa.[6]
Poliisin palauttamista ulkomaalaisista valtaosa lähtee niin, että viranomainen valvoo henkilön maasta poistumista rajanylityspaikalla. Vuonna 2022 poliisi joutui saattamaan maasta pois yli 200 ulkomaalaista. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että poliisi vie henkilön kohdemaahan asti reitti- tai charterlennolla. Parin tuhannen poliisin palauttaman ulkomaalaisen lisäksi osa palaa vapaaehtoisesti, osa taas katoaa viranomaisilta. Suomen poliisi palauttaa vuosittain ihmisiä yli sataan maahan. Pääosin se sujuu hyvin.[6]
Majoittaminen
Suomessa on henkilöitä, jotka ovat majoittaneet paperittomia koteihinsa kymmenien vuosien ajan.[18] Turun terrori-iskun jälkeen sisäministeri Paula Risikko totesi hallituksen harkitsevan, pitäisikö laittomasti maassa olevien paperittomien avunanto ja piilottelu tehdä rangaistavaksi.[15] Syyskuussa 2017 Suomen tietotoimiston tekemässä kyselyssä Vihreän liiton ja Vasemmistoliiton eduskuntaryhmät kannattivat kansalaistotettelemattomuutta paperittomien henkilöiden auttamiseksi. Eduskuntaryhmistä suurin osa hyväksyi vuonna 2017 paperittomien ihmisten auttamisen tietyin ehdoin, jos viranomaisten työtä ei häiritä tai estetä.[19]
Seurakuntien toiminta
Poliisin mukaan eräissä suomalaisissa seurakunnissa kirkon työntekijä on aktiivisesti pyrkinyt estämään poliisin toimia piilottamalla palautuspäätöksen saaneita tai laittomasti maassa olevia.[20] Helsingin seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kaisa Raittila totesi Yleisradion haastattelussa, että jos joku apua tarvitseva on hänen ovensa takana, hänellä ei kristittynä ole muuta vaihtoehtoa kuin avata ovi. Hänen mukaansa Suomen laki sallii vielä lähimmäisen auttamisen, mutta jos hallituksen lakihanke muuttaa tilanteen, siinä tapauksessa Raittilan mukaan kristityn vastuu on merkittävämpi kuin Suomen laki.[20] Helsingin Diakonissalaitoksella on Itä-Helsingin paperittomille suunnattu Turvattomat-hanke, jossa maahanmuuttajataustaiset laitoksen työntekijät auttavat paperittomia ja laittomasti maassa oleskelevia.[21] Se on jatkoa Suojattomat-hankkeelle.[21]
Terveydenhoito
Helsinkiin, Turkuun, Lahteen, Tampereelle, Joensuuhun ja Ouluun on perustettu salaisia klinikoita, joissa vapaaehtoiset lääkärit, sairaanhoitajat ja kätilöt hoitavat Suomeen laittomasti jääneitä ihmisiä.[22] Vuonna 2015 Suomen eduskunnassa esitettiin, että laittomasti maassa oleskelevat ihmiset saisivat nykyistä laajemman terveydenhoidon.[22] Uudistus kaatui, koska Kari Rajamäki SDP:stä ehdotti asian jättämistä pöydälle.[22] Eduskunta ei enää ehtinyt käsitellä asiaa, koska edessä oli uudet vaalit.[22]
Maaliskuun 2017 lopussa Helsingin kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo vesemmistoliitosta teki aloitteen 40 muun valtuutetun kanssa laittomasti maassa oleskelevien terveydenhoidosta.[22] Elokuun 2017 lopussa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta linjasi, että terveydenhoitoa pitää laajentaa.[22] Lautakunnan esitys linjasi, että paperittomille pitää antaa välttämätöntä hoitoa.[22] Marraskuussa 2017 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti, että laittomasti maassa oleskelevien terveydenhoitopalveluita laajennettaisiin, ja että ne koskisivat muun muassa myös mielenterveyspalveluita ja oikeudellista neuvontaa.[22][16]
Ehdotusta vastustivat Perussuomalaiset, koska heidän näkemyksensä mukaan aiempaa laajemmat terveyspalvelut toimivat vetovoimatekijänä eli houkuttelevat lisää turvapaikanhakijoita Suomeen.[22] Vasemmistoliitto ilmoitti, ettei se tule hyväksymään sellaista linjausta, jossa suljetaan pois mahdollisuus laittomasti maassa oleskelevien terveydenhoidon lisäämiseksi.[22] Myös kansanedustaja, apulaispormestari Nasima Razmyar SDP:stä oli laajentamisen puolella.[22] Päätös laajentamisesta on merkittävä, koska muut Suomen kaupungit saattavat ottaa mallia siitä, mitä Helsingissä päätettiin.[22] Vuoden 2018 talousarvioehdotuksessa oli varattu 5,3 miljoonaa euroa näihin kustannuksiin.[22] Laittomasti maassa oleskelevien terveydenhuollon kustannusten arvioitiin Helsingissä olevan muutoksen jälkeen 200 000–1 000 000 euroa.[16][23]
Laittomasti maassa oleskelevien terveydenhoito Helsingissä, Turussa ja Espoossa
Eduskunnan päätöksestä huolimatta Helsingin kaupunki laajensi paperittomien terveydenhoitoa koskemaan lapsia ja raskaana olevia naisia.[22] Samanlaista hoitoa saavat tällä hetkellä myös turvapaikanhakijat.[22] Tämä ei koskenut aluksi muita paperittomia, ilman lupaa Suomeen jääneitä, eli miehiä.[22] He olivat aluksi oikeutettuja edellä mainittuja ryhmiä rajatumpaan hoitoon, vain niin sanottuun kiireelliseen hoitoon.[22] Kaiken kaikkiaan laittomasti maassa olevat saivat Helsingissä majoituksen, ruoan, terveys- ja sosiaalineuvontaa, lyhytkestoista toimeentulotukea, niin sanotun kiireellisen hoidon, välttämättömän terveydenhoidon raskaana oleville sekä alle 18-vuotiaille, neuvola- ja sairaanhoidon, synnytyksen jälkitarkastuksen sekä opetuksen ja koulun.[22][24] Marraskuussa 2017 tapahtuneen ehdotuksen hyväksymisen miehetkin saavat nyt laajemman hoidon, eli saman kuin turvapaikanhakijat.[16]
Myös Turun kaupunki muutti linjaustaan, ja nykyisin myös Turussa laittomasti maassa olevat saavat aiempaa laajemmat terveyspalvelut käyttöönsä. Näiden kaupunkien esimerkkiä noudattaen myös Espoossa on ryhdytty vaatimaan aiempaa laajempaa terveydenhoitoa laittomasti maassa oleskeleville. Aloitteen tekivät Espoon kaupunginvaltuuston Vihreiden, Sosialidemokraattien, Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmät.[24]
Laittoman maassa oleskelun riskejä ovat syrjäytyminen, ajautuminen rikollisuuteen tai rikoksen uhriksi, ääriliikkeiden toiminnan lisääntyminen, yleisen turvallisuustilanteen heikkeneminen ja pimeän työnteon lisääntyminen.[25] Lisäksi laittomasti maassa olevien riski radikalisoitua on kohonnut.[21] Heitä on myös värvätty rikollisjengeihin, kuten Satudarahiin.[26]
Sisäministeriön maaliskuussa 2017 teettämässä kyselyssä 78 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että viranomaisten tulee palauttaa ne kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, jotka eivät poistu maasta vapaaehtoisesti. 69 prosenttia uskoi myös että Suomessa laittomasti oleskelevat kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat ovat uhka yhteiskunnan sisäiselle turvallisuudelle ja vakaudelle. Vastaajat uskoivat turvapaikanhakijoiden myös kasvattavan terrorismin uhkaa, johtavan sosiaalisiin konflikteihin ja kasvattavan rikollisuutta. 63 prosenttia vastaajista haluaisi perustaa kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneille turvapaikanhakijoille palautuskeskuksia vähimmäispalveluin. Vastaavan suuruinen osa vastaajista halusi myös, että turvapaikanhakijoiden järjestelykeskuksessa vietetystä ajasta ei maksettaisi vastaanottorahaa eikä sosiaalietuuksia.[27]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
