suomalainen politiikan ja historian tutkija sekä poliitikko From Wikipedia, the free encyclopedia
Lauri Aadolf (L. A.) Puntila (24. elokuuta 1907 Hattula [1]– 24. toukokuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen politiikan ja historian tutkija, joka osallistui myös itse poliittiseen toimintaan.
Puntilan vanhemmat olivat maanviljelijä Eevert Puntila ja Iida Vilhelmiina Oskarintytär Puntila. Hän pääsi ylioppilaaksi 1926 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1932 ja lisensiaatin tutkinnon 1944. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 1950.[1]
Talvisodan aikana Puntila oli Valtion tiedotuskeskuksen sihteerinä 1939–1940 ja toukokuusta 1940 lähtien sen päällikkönä. Vuonna 1940 hänestä tuli myös pääministeri Risto Rytin sihteeri ja hän jatkoi tässä tehtävässä vuoteen 1943 saakka. Jatkosodan aikana kapteenin arvon saanut Puntila toimi Valtion tiedotuslaitoksen VTL:n apulaispäällikkönä vastaten sodanaikaisesta propagandasta ja sensuurista. Puntilan mukaan nimettiin myös niin sanottu puntilismi, joka oli erään ruotsalaisen määritelmän mukaan ”keinotekoisesti luotua yksimielisyyttä ja koko sitä korostettua isänmaallista aatesuuntaa, jota jatkosodan käynti valloituksineen ja uusine laitoksineen vaati”.[2]
Puntila oli Helsingin yliopiston poliittisen historian professorina 1952–1971. Hän oli mukana perustamassa Suomen Kulttuurirahastoa 1937 ja toimi rahaston yliasiamiehenä 1937–1954. Kun Kulttuurirahasto sai lahjoituksena enemmistöosuuden Huhtamäki-yhtymän osakkeista, Puntilasta tuli myös Huhtamäki-yhtymän hallituksen puheenjohtaja.
Ennen sotia Puntila samaistui lähinnä aitosuomalaisuuteen ja AKS:stä Mäntsälän kapinan takia eronneisiin maalaisliittolaisiin. Sodan jälkeen Puntilaa pyydettiin useaan otteeseen kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaaksi, mutta puolue oli hänestä väärä. Puntila liittyi 1965 sosialidemokraattiseen puolueeseen. Puntilan poliittinen ura jäi yhteen kansanedustajakauteen vuosina 1966–1970.
Puntilan väitöskirja Ruotsalaisuus Suomessa (1944) käsittelee suomenruotsalaisten kansallistunnetta ja rotuoppeja.
Joulukuussa 1972 Puntila oli yhtenä allekirjoittajana professori Göran von Bonsdorffin alulle panemassa, presidentti Urho Kekkoselle osoitetussa kirjelmässä, jolla vastustettiin presidentin toimikauden pidentämistä poikkeuslailla.[3]
L. A. Puntila sai elämäntyöstään Jenny ja Antti Wihurin rahaston 20 000 markan tunnustuspalkinnon vuonna 1978.
Puntila on haudattu Hietaniemen hautausmaan uurnalehtoon Helsinkiin.[4]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
