Länsiturkkilainen kaanikunta
From Wikipedia, the free encyclopedia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Länsiturkkilainen kaanikunta (kaz. Батыс түрік қағанаты) oli 500-600-luvuilla valtakunta, joka sijaitsi Asovanmereltä ja Donilta Tienšanin itäosiin ja Intian koillisosiin asti. Valtakunnan sydänaluetta oli Džungaria, jossa asui dulati-heimoja sekä Länsi-Tienšan, jossa asui nušibi-heimoja. Niitä hallitsi Ašinan dynastian kaani.
| Länsiturkkilainen kaanikunta |
|
|---|---|
603–704 |
|
|
|
|
| Valtiomuoto | Kaanikunta |
| Pääkaupunki | Suyab |
| Uskonnot | tengrismi |
| Edeltäjä | Turkkilainen kaanikunta |
| Seuraaja | Turgešin kaanikunta |
Vuonna 657 kaanikunnan valloitti Kiinan keisari Tang. Kiinan keisari jakoi kaanikunnan kahteen osaan. Vuonna 704 Itäturkkilainen kaanikunta hyökkäsi kaanikuntaan, minkä seuraukseni Länsiturkkilainen kaanikunta romahti. Se alueelle syntyi sen jälkeen Turgešin kaanikunta.
Vuonna 603 Turkkilaisesta kaanikunnasta irtaantui sen itäinen osa. Tämän seurauksena syntyivät Länsi- ja Itäturkkilainen kaanikunta. Länsiturkkilaiseen kaanikuntaan kuuluivat Kazakstan, Keski-Aasia, Pohjois-Kaukasus, Krim, Ural ja Volga-joen varsi. Kaanikunnan etnisen ytimen muodostivat 10 heimoa, jotka asuivat vanhoilla usunien mailla Tienšan-vuoriston Karatau-vuorista Džungariaan asti.
Kaanikunnan pääkaupungiksi tuli Suyab (lähellä Tokmakin kaupunkia Kirgisiassa) ja kesäkaupungiksi tuli Ming-Bulag (lähellä Turkestanin kaupunkia. Valtakunnan keskus sijaitsi Semirechessä.
Kaanikunta saavutti kukoistuksensa Dzhegui-kaanin (hallitsi vuosina 610—618) sekä hänen nuoremman veljensä Ton-jabgu-kaanin (618—630) hallitusaikana. Uudet sotaretket Toahristaniin ja Afganistaniin laajensivat valtakuntaa aina Intian luoteisosiin saakka. Ton-jabgu-kaani suoritti hallintouudistuksen ja nimitti omat edustajansa, tudunit, valvomaan eri alueita ja keräämään veroja niistä. Joidenkin oletusten mukaan hän olisi painattanut rahoja omalla tunnuksellaan (tästä ei ole vielä löytynyt todisteita). Kaani Sheguen (610—618) ja Ton-jabgun (618—630) hallitusvuosina kaanikunnan rajat laajenivat Altaille, Tarim-joelle ja Amudarja-joelle. Länsiturkkilaiset ottivat pääkaupungikseen Suyabin. Bysantin keisarin liittolaisena Ton-jabgu aloitti vuonna 626 sodan Sassanidien Persiaa vastaan. Vuonna 626 turkkilaiset sotajoukot valloittivat rynnäköllä Tbilisin.
Bysantti ja Persia solmivat rauhansopimuksen, jolloin myös Ton-jabgu joutui lopettamaan sotatoimet. Salaliittolaiset surmasivat vuonna 630 kaani Ton-jabgun. Surmatyön oli suunnitellut hänen setänsä Sibir-kaani. Vähän myöhemmin surmattiin myös setä. Vuonna 630 alkanut valtataistelu muuttui jatkuviksi sodiksi.
Kaanikunnassa harjoitettiin pääasiassa paimentolaisuutta ja puolipaimentolaisuutta. Turkkilaiset ja sogdilaiset heimot harjoittivat kauppaa, käsitöitä, laiduntamista ja kotieläinten kasvatusta. Orjien hankkiminen oli yksi tärkeimmistä syistä siihen miksi turkkilaiset hyökkäsivät naapuriheimojen ja –kansojen kimppuun.
Sosiaalinen, taloudellinen ja hallinnollinen rakenne säilyvät valloitetuilla alueilla, mutta kaanien sijaishallitsijat tudunit valvoivat verojen keruuta ja niiden lähettämistä kaanille. Länsiturkkilaisessa kaanikunnassa syntyi myös eri yhteiskuntaluokkia sekä esifeodaalisia yhteiskuntasuhteita. Kaanikunnan keskushallinnon sotilaalliset ja poliittiset voimavarat eivät kuitenkaan riittäneet pitämään eri kansoja ja heimoja kurissa ja nuhteessa. Sen vuoksi kaanikunnassa oli jatkuvia heimojen välisiä kahakoita ja hallitsijoiden vaihdoksia, mitkä väistämättä heikensivät kaanikuntaa koossa pitäviä tekijöitä.
16 vuotta kestänyt heimojen välinen sota ja dynastioiden kinastelut (vuosina 640—657) helpottivat Tang-dynastian kiinalaisten sotajoukkojen tunkeutumisessa Semirecheen. Tangin kuvernöörit yrittivät hallita länsiturkkilaisia heimoja liittolaisten avulla, jotka olivat kaanin suvusta. Turkkilaisten jatkuvat taistelut kiinalaisia ja heidän liittolaisia vastaan auttoi tjurgesheja pääsemään valtaan Semirechessä vuonna 704. Itäturkkilainen kaanikunta hyökkäsi suurella sotajoukolla Länsiturkkilaiseen kaanikuntaan ja varsin nopeasti sai liitettyä sen itseensä. Feodaalien välisten kahakoiden seurauksena Länsiturkkilainen kaanikunta hajosi 600-luvun puolivälissä.
Tämän sodan osapuolina olivat Länsiturkkilaisen kaanikunnan kaksi tärkeintä heimoliittoa: Dulu ja Nušibi. Ei edes kaanin tekemä hallinnollinen uudistus auttanut sodan lopettamiseksi. Yšbara Hilaš-kaani, joka hallitsi vuosina 634—639, yritti uudistaa hallintoaan jakamalla maan kymmeneen ”nuoleen” eli heimoalueisiin. Vuonna 658—659 Länsiturkkilaisen kaanikunnan valloitti Tang-dynastia. Vuonna 704 Länsiturkkilainen kaanikunta vapautui kiinalaisten alaisuudesta, mutta sisäiset kiistat ja pohjoisten kansojen hyökkäykset ajoivat valtakunnan kohti tuhoa ja samana vuonna kiinalaiset sotajoukot tuhosivat sen. Länsiturkkilainen valtakunta hajosi eikä sitä enää koskaan perustettu uudelleen.
Länsiturkkilaisen kaanikunnan maat jaettiin eri piireihin ja pitäjiin, joista muodostettiin kaksi kiinalaista kuvernementtia. Toinen oli dulu-heimojen alue, jonka johtoon pantiin Ašina Mishe ja toinen oli nušibi-heimojen alue, jonka johtajaksi tuli Ašina Buchzen. Molemmat kaanit olivat kiinalaisten vasalleja.
Vastahankkimien ”Länsiprovinssin” alueiden sijaishallitsijan asuinpaikka siirrettiin Turfanista, jossa se oli ollut vuodesta 640, Kuchuun lähemmäksi laidunalueita. Länsiturkkilaisesta kaanikunnasta tuli samanlainen kansojen sulatusuuni kuin Zhuzhanin kaanikunta, jotka olivat huomattavassa roolissa Euraasian turkin- ja mongolinkielisen väestön sekoittumisessa toisiinsa sekä myös turkin- ja mongolinkielisten kansojen muodostumisessa.
Kaanin valta:
a) ylin toimeenpanija;
b) hallitsija;
c) sotapäällikkö;
d) maa-alueiden omistaja;
e) ylin tuomari.
Länsiturkkilaisen kaanikunnan ydin oli 10 heimoa: Chu-joesta itään oli 5 dulu-heimoa ja siitä länteen oli 5 nušibi-heimoa. Historiallisissa lähteissä sitä on nimitetty myös nimellä ”On ok budun” eli kymmenen nuolen turkkilaiset (10 heimoa):
| Nimi | Hallitusaika | Turkkilainen nimi | Kiinalainen nimi | Muut nimet[1] | Huomio[1] |
|---|---|---|---|---|---|
| Istemi-kaani | 554-576 | İstemi Yabgu Kağan | perint.: 室点密 pinyin: shidianmi — Shidjanmi | Muinaiskreikka : Silzivul tai Dizavul[2] Stembi-kaani Persian kieli: ایستمی خان (Hakan-i-chin) |
Bagadur-jabgu oli voimamies-jabgu. |
| Kara-Curin-Turk | 576-599 | Tardu Kağan Kara-Curin-Turk Boke-kaani |
perint.: 达头可汗 pinyin: datoukehan — Datoukehan perint.: 阿史那玷厥 pinyin: Ašinadianjue — Ashina Djantszjue |
Persian kieli: Kara-Curin-Turk, Bijagu[3] Muinaiskreikka: Tard[4]. tai turkkilaisten kaani”'[5] |
Kara-Curin-Turk oli kunnioitettu turkkilainen. Turdu-kaani oli läntisen siiven kaani. Boke-kaani tarkoitti mahtavaa. |
| Nili-kaani | 599-603 | Il-tegin Bujuruk | perint.: 泥利可汗 pinyin: nilikehan — Nilike-kaani | Persian kieli: Parmuda | Bujuruk oli perijän upseeriarvo |
| Nimi | Hallitusaika | Turkkilainen nimi | Kiinalainen nimi | Muut nimet[1] | Huomio[1] |
|---|---|---|---|---|---|
| Toremen Apa-kaani | 581-587 | Apa-kaani | perint.:阿波可汗 pinyin: abokehan Abo Ke-kaani Alkuperäinen nimi: perint.: 阿史那大逻便 pinyin: Ašinadaluobian Muinaiskreikka Turum[6], Persian kieli Abrui[3] |
Toremen tarkoittaa minä olen laki, Apa-kaani tarkoittaa vanhinta kaania.
|
| Nimi | Hallitusaika | Turkkilainen nimi | Kiinalainen nimi | Muut nimet[1] | Huomio[1] |
|---|---|---|---|---|---|
| Nili-kaani | 603-604 | Il-tegin Bujuruk | perint.: 泥利可汗 pinyin: nilikehan | (Persian kieli: Parmuda)[7], Ili-tegin[8]. | Il-tegin tarkoittaa perijää, Bujuruk tarkoittaa upseeria |
| Basyl-tegin | 604 | - | vanha muoto: Poshi-Dele | - | Basyl-tegin tarkoittaa uhriprinssiä |
| Taman-kaani | 604-612 | Çulo Kağan | perint.:泥厥處羅可汗pinyin: nijuechuluokehan Nitsjueculo ke-kaani , Alkuperäinen nimi perint.: 阿史那达曼 pinyin: Ašinataman Ašina Taman |
Arslan | Lempinimi ”Leijona”. |
| Shgui-kaani | 612-618 | Şikoey Kağan | perint.: 射匮可汗 pinyin: sheguikehan Sheguike-kaani | - | Snjabilainen nimi |
| Tun-Jabgu-kaani | 618-630 | Tong Yabgu Kağan | perint.: 统叶护 pinyin: tongyehu Tuhjehu | Basion oli Xiyu-valloittaja, kiinalainen lempinimi | Tan-Jabgu (=Jabgu) — suuri jabgu |
| Kjuljug-Sibir -kaani | 630-631 | Bağatur Sepi Kağan | perint.: 莫賀咄可汗 pinyin: moheduokehan Mohedo ke-kaani | Muinaiskreikka Organa (?) | Urag (?) — myrskytuuli, Kjuljug-Sibir-kaani — maineikas siperialainen kaani |
| Se-Jabgu-kaani | 631-633 | Se-Yabgu Kağan | perint.:肆葉護可汗pinyin: siyehukehan Sijehu ke-kaani , Alkuperäinen nimi perint.:阿史那咥力pinyin: Ašinasili Ašina Sili |
- | Tolis-tegin oli itäisen suvun prinssi, Irbis Yshbara — lumileopardi mahtava, Se-Jabgu-kaani oli väkivalloin hankkinut itselleen arvonimin jabgu. |
| Nishu Dulu -kaani | 633-634 | Bağaşa Tulu Kağan | perint.: 阿史那泥孰pinyin: Ašinanishu Ašina Nishu — Alkuperäinen nimi, Hallitsijanimi perint.: 咄陆可汗 pinyin: duolukehan Doluke-kaani |
Kana (persiaksi) sai arvonimin perint.: 吞阿娄拔奚利邲咄陆可汗 pinyin: tun'aloubaxilibiduolukehan Tunaloubasilibidoluke-kaani | Tong alip siligbir(?), Dulu-kaani — arvonimi, Gjana-šad — ruhtinaan arvonimi |
| Yshbara-Tolis-šad -kaani | 634—639 | İşbara Teriş Tunga Kağan | perint.: 沙钵罗咥利失可汗pinyin: shaboluoxilishikehanShabolosilishi ke-kaani — Hallitsijanimi, Alkuperäinen nimi perint.: 阿史那同俄 pinyin: Ašinatonge Ašina Tune ) |
Tong-šad — suuri ruhtinas /šad | |
| Halleg Yshbara-Dzhagbu-kaani | 653—657 | Uluğ İşbara Kağan | perint.:沙钵罗可汗pinyin: shaboluokehan — Shaboloke-kaani, Alkuperäinen nimi perint.:阿史那贺鲁pinyin: Ašinahelu — Ašinahelu | Persian kieli: Bizhan(?) | Hallig — nouseva, lempinimi . Yshbara-kaani — mahtava-kaani |
| Ašina Dudzhi -kaani | 676-679 | Eçine Türçe Kağan | Hallitsijanimi perint.:走其可汗pinyin: zoujikehan Tsoutszike-kaani, Alkuperäinen nimi perint.: 阿史那施於北庭 pinyin: Ašinashiyubeiting Ašina Shijuibeitin | - | - |
| Ašina Hushelo-šad | 693—704 | Kushrak Buri-šad | Alkuperäinen nimi: perint.: 阿史那斛瑟罗 pinyin: Ašinahuseluo Ašina Huselo, Hallitsijanimi perint.: 竭忠事主可 pinyin: jiezhongshizhukehan Tszezuhshiczeuke-kaani, | - | Kushrak- pikkulintu, Buri-šad — susi-ruhtinas |
| Nimi | Hallitusvuodet | Kiinalainen nimi | Muut nimet[1] | Huomio[1] |
|---|---|---|---|---|
| Il-Kjuljug-šad Irbis-kaani | 639—640 | - | - | - |
| Irbis-Yshbara-Dzhagbu-kaani | 640-641 | Hallitsijanimi perint.:乙毗沙钵罗叶护可汗pinyin: yipishaboluoyehukehan — Ipishaboloehuke-kaani', Alkuperäinen nimi perint.:阿史那薄布 pinyin: Ašinabaobu Ašina Baobu | ”Nushibialainen voimamies” lempinimi, Irbis Yshbara - lumileopardi mahtava | |
| Irbis-Shegui -kaani | 642-650 | Hallitsijanimi perint.: 乙毗射匮可汗pinyin: yipishikuikehan ”Ipishekuike-kaani” | - | - |
| Hallig Yshbara-Dzhagbu-kaani | 650-657 | perint.: 沙钵罗可汗 pinyin: shaboluokehan — Shaboloke-kaani, Alkuperäinen nimi perint.: 阿史那贺鲁 pinyin: Ašinahelu — Ašinahelu | Persian kieli: Bizhan(?) | Hallig — nouseva, lempinimi . Yshbara-kaani — mahtava-kaani |
| Ašina Buczhen-šad | 657-667 | - | - | - |
| Ašina Hushelo-šad | 679-704 | Alkuperäinen nimi: perint.: 阿史那斛瑟罗 pinyin: Ašinahuseluo Ašina Huselo , Hallitsijanimi perint.:竭忠事主可pinyin: jiezhongshizhukehan Tszeczhunshiczuke-kaani , | - | Kushrak- pikkulintu, Buri-šad — susi-ruhtinas |
| Nimi | Hallitusaika | Kiinalainen nimi | Muut nimet[1] | Huomio[1] |
|---|---|---|---|---|
| Jukuk-Irbis-Dulu -kaani | 638-653 | perint.: 乙毗咄陆可汗pinyin: yipiduolukehan ”Ipidoluke-kaani” , Alkuperäinen nimi perint.: 阿史那欲谷 pinyin: Ašinayugu ”Ašina Juigu” |
- | Jukuk — pöllö, Irbis-Dulu -lumileopardi. |
| Hallig Yshbara-Dzhagbu-kaani | 653-657 | perint.: 沙钵罗可汗 pinyin: shaboluokehan — Shaboloke-kaani, Alkuperäinen nimi perint.: 阿史那贺鲁 pinyin: Ašinahelu — Ašinahelu | Persian kieli: Bizhan(?) | Hallig — nouseva, lempinimi . Yshbara-kaani — mahtava-kaani |
| Ašina Mishe-šad | 657-662 | Hallitsijanimi perint.:奚利邲咄陆可汗pinyin: xilibiduolukehan ”Silibidoluke-kaani” , Alkuperäinen nimi perint.: 阿史那弥射 pinyin: Ašinamishe ”Ašina Mishe” |
- | lempinimi Sankari |
| Ašina Juankin-šad | 679-693 | Hallitsijanimi perint.: 兴昔亡可汗pinyin: xingxiwangkehan ”Sinsivanke-kaani” , Alkuperäinen nimi perint.: 阿史那元庆pinyin: Ašinayuanqing ”Ašinajuantsin” |
- | Menetetyn mahtavuuden palauttaja — arvonimi |
| Ašina Hushelo-šad | 693—704 | Alkuperäinen nimi: perint.: 阿史那斛瑟罗pinyin: Ašinahuseluo Ašina Huselo , Hallitsijanimi perint.:竭忠事主可pinyin: jiezhongshizhukehan Tszeczunshiczuke-kaani | - | Kushrak- pikkulintu, Buri-šad — susi-ruhtinas |
| Nimi | Hallitusaika | Kiinalainen nimi |
|---|---|---|
| Ašina Huaidao | 704-708 | Alkuperäinen nimi perint.: 阿史那怀道pinyin: Ašinahuaidao ”Ašina Huaidao” , Hallitsijanimi perint.: 濛池都护、十姓可汗pinyin: mengchidouhu、shixingkehan ”Mencindouhushisinke-kaani” |
| Ašina Sian | 708-717 | Alkuperäinen nimi perint.:阿史那献pinyin: Ašinaxian ”Ašina Hian”, Hallitsijanimi perint.:昆陵都护、兴昔亡可汗pinyin: kunlingdouhu、xingxiwangkehan ”Kunlingdouhusinvanke-kaani” |
| Ašina Sin | 740-742 | perint.: 阿史那昕 pinyin: Ašinaxin ”Ašina Hian” , Hallitsijanimi perint.: 十姓可汗 pinyin: shixingkehan ”Shinsinke-kaani” |
Ašina Hushelo-šad kuoli Canjanissa. Hänen jälkeläisensä eivät päässeet palaamaan takaisin hajonneeseen kotimaahansa. Kiinalaiset neuvonantajat olivat kyllä sitä mieltä, että parempi olisi palauttaa kaanikuntaan vailla valtaa olevat kaanit kuin pyrkiä torjumaan 10 turkkilaista heimoa.
Hän oli Ašina Hushelo-šadin poika . Vuonna 704 sai kaartilaisnimen juvei gjanjung ja nimitettiin kaaniksi (haocilaisen sijaishallitsijaksi). Hänet lähetettiin lähettilääksi Tjurgeshkin kaanikuntaan. Kuoli vuonna 708.
Ašina Juankin-šadin poika. Vuonna 704 hänet nimitettiin beitinien kuvernööriksi ja hoitamaan 10 aimakia. Sian sai käyttöönsä Tangin armeijan. Hän hyökkäsi aroille ja löi Dudanin kaanin, jonka pään hän lähetti pääkaupunkiin. Hän kokosi arolle 30.000 jurttaa ja lähetti niiden asukkaat Kiinaan. Hänet palkittiin kunniamerkillä ja omalla sinetillään. Monet dulut menivät kiinalaisten alaisiksi. Sian ymmärsi, että Ašinan palauttaminen valtaan johtaisin yhteenottoihin tjurgeshilaisten kanssa. Keisari ei kuunnellut hänen neuvojaan ja tunnusti Sogen vallan. Keisarin lähettiläs ei vielä ehtinyt perille, kun tjurgeshien ja karlukien välille puhkesi sota. Tjurgeshit hyökkäsivät myös kiinalaisten linnoituksia vastaan. Sian joutui mukaan sotaan. Keisarin neuvonantajat neuvoivat Kiinaa olemaan sekaantumatta sotaan, jotta barbarit tappaisivat toinen toisensa. Kun Sian ei onnistunut voittamaan, niin hän päätti palata takaisin Canjaniin, jossa hän kuoli vuonna 717.
Hän oli Ašina Huaidaon poika. Vuonna 740 osa tjurgesheista suostui ottamaan Sinin kymmenen heimon kaaniksi. Sin-kaani pyysi Tang-dynastialta itselleen morsiamen, josta tuli Li-keisarinna. Sin matkusti Tszuilanin kaupunkiin, jossa hänet tappoi tjurgeshien Baga-tan-kaani. Li pakeni poikansa Czunhaon kanssa Kiinaan, jossa poika meni Kiinan armeijan palvelukseen.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
