Amudarja

Amudarja (tadžikiksi Омударё tai дарёи Ому, Omudarjo tai darjoi Omu; turkmeeniksi Amyderýa; pers. ‏آمودریا‎, Âmudaryâ; uzb. Amudaryo), antiikin Oksos (m.kreik. Ὤξος, Ōksos, lat. Oxus),^[1] on Keski-Aasian pisin joki. Amudarja muodostuu kahden latvajoen, Vahšin ja Pandžin yhtymisestä ja on näin mitaten 1 415 kilometrin pituinen, mutta Pandžin lähteiltä mitaten 2 540 kilometriä. Joki on purjehduskelpoinen 1 450 kilometrin matkalta alajuoksultaan.

Amudarja
Auringonnousu Amudarjalla
Alkulähde	Pamir
Laskupaikka	aikaisemmin Araljärvi
Maat	Afganistan, Tadžikistan, Turkmenistan, Uzbekistan
Pituus	2 540 km
Alkulähteen korkeus	6 000 m
Virtaama	1 400 m³/s
Valuma-alue	465 500 km²
Amudarjan valuma-alue ja Araljärven entinen rantaviiva.
Infobox OK

Amudarjan (Pandžin) lähteet ovat Pamirin vuorilla Afganistanissa. Joki muodostaa osaltaan Afganistanin rajan ensin Tadžikistanin, sitten Uzbekistanin ja Turkmenistanin kanssa ja virtaa sen jälkeen läpi Turkmenistanin palatakseen Uzbekistaniin, jossa se laskee Araljärveen.

Amudarjan veden käyttö keinokasteluun on tärkeimpiä syitä Araljärven kuivumiselle. Joki ei saavuttanut Araljärveä vuosina 2008–2009 ollenkaan, vaan se kuivui autiomaahan. Vuonna 2010 Amudarjan vesistön alueella ollut kuivuus hellitti ja lumipeite joen alkulähteillä Pamir-vuoristossa oli normaali. Amudarjaan virtasi riittävästi vettä, jotta virtaama saavutti Araljärven, jonka seurauksena järven itäinen osa kasvoi huomattavasti suuremmaksi, kuin se oli ollut vuonna 2009.^[2]

Amudarja on eteläisempi kahdesta suuresta Araljärveen laskeneesta joesta.