Remove ads
Kroatian jalkapallomaajoukkue edustaa Kroatiaa kansainvälisissä jalkapalloilun maajoukkuekilpailuissa.
| Kroatia | |||
|---|---|---|---|
 |
|||
| Lempinimi |
Vatreni (Roihuavat) Kockasti (Ruudulliset) |
||
| Liitto | Kroatian jalkapalloliitto | ||
| Maanosaliitto | UEFA | ||
| Valmentaja |
 Zlatko Dalić |
||
| Eniten otteluita | Luka Modrić (175) | ||
| Eniten maaleja | Davor Šuker (45) | ||
| FIFAn maakoodi | CRO | ||
| FIFA-ranking | 12 (18.7.2024) [1] | ||
|
|||
| Ensimmäinen ottelu | |||
|
|
|||
| Suurin voitto | |||
|
|
|||
| Suurin tappio | |||
| MM-kilpailut | |||
| Esiintymiset | 6 (ensimmäiset 1998) | ||
| Paras MM-sijoitus | Hopeaa 2018 | ||
| Euroopan mestaruuskilpailut | |||
| Esiintymiset | 7 (ensimmäiset 1996) | ||
| Paras sijoitus | Puolivälierissä 1996, 2008 ja 2016 | ||
Kroatian jalkapalloliitto perustettiin vuonna 1912, mutta ensimmäisen maaottelunsa joukkue pelasi vasta vuonna 1940. Kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n jäseneksi Kroatia liittyi ensin vuonna 1941 ja uudelleen vuonna 1992.
Ensimmäisen kerran Kroatia selviytyi arvokisojen lopputurnaukseen vuonna 1996, Englannin EM-kilpailuihin, ja on siitä lähtien lukeutunut Euroopan huippumaajoukkueisiin ja selviytynyt toistuvasti arvokisojen lopputurnauksiin. Joukkueen paras saavutus on MM-hopea Venäjän MM-kilpailuissa 2018. Lisäksi se on saavuttanut MM-pronssia 1998 Ranskan kisoista sekä 2022 Qatarin kisoista, joista ensin mainituissa Davor Šuker voitti kisojen maalikuninkuuden. Pronssijoukkueen rungon muodostivat Jugoslavialle vuonna 1987 nuorten maailmanmestaruuden voittaneet pelaajat. Kroatia on jäänyt arvokilpailujen lopputurnausten ulkopuolelle vain vuoden 2000 EM-kisoista ja vuoden 2010 MM-kisoista.
Remove ads
.jpg)
Kroatiassa on pelattu jalkapalloa 1900-luvun alkuvuosista lähtien, mutta ennen 1990-lukua kroatialaispelaajat pelasivat Jugoslavian kuningaskunnan (1919–1939), Kroatian banovinan (1939–1941), itsenäisen Kroatian valtion (1941–1945) ja Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan (1945–1990) maajoukkueissa (ks. Jugoslavian jalkapallomaajoukkue).
Vuonna 1907 Kroatian epävirallinen maajoukkue pelasi ensimmäiset kaksi ottelua Prahassa Slavia Prahaa vastaan. Kroatia hävisi kummatkin ottelut. Ensimmäisen virallisen maajoukkueottelun Kroatia pelasi Sveitsiä vastaan 2. huhtikuuta 1940. Kroatia voitti Zagrebissa pelatun ottelun 4–0. Ennen Kroatian liittymistä Jugoslavian liittotasavaltaan maajoukkue pelasi 19 ottelua, joista voitti 9. Vuonna 1952 Kroatia pelasi yhden maaottelun Indonesiaa vastaan. Vuonna 1990 saatuaan itsenäisyyden Kroatia pelasi ystävyysottelun Yhdysvaltoja vastaan 17. lokakuuta 1990. Tämä ottelu oli itsenäisen Kroatian ensimmäinen. Kroatia voitti ottelun 2–1. Ensimmäisen virallisen ottelun Kroatia pelasi vuoden 1996 EM-kilpailujen karsinnoissa 4. syyskuuta 1994 Tallinnassa. Saman vuoden lokakuussa Kroatia pelasi ensimmäisen virallisen kotiottelunsa Liettuaa vastaan. Kroatia voitti karsinnoissa lohkonsa ja pääsi mukaan ensimmäistä kertaa suureen turnaukseen. Kroatia sijoittui lopulta viidenneksi ensimmäisissä EM-kisoissaan hävittyään puolivälierissä Saksalle.[2]
Kroatia selvisi myös vuoden 1998 MM-kilpailuihin oltuaan ensin karsinnoissa lohkonsa toinen ja voitettuaan jatkokarsinnoissa Ukrainan. Kroatia sijoittui alkulohkossa toiseksi voitettuaan Jamaikan ja Japanin sekä hävittyään Argentiinalle. Pudotuspeleissä se kukisti Romanian ja Saksan ennen kuin hävisi välieräottelussa Ranskalle. Joukkue saavutti lopulta turnauksessa pronssia voitettuaan pronssiottelussa Alankomaat 2–1.[3] Kroatian Davor Šuker oli turnauksen paras maalintekijä kuudella maalillaan.
Kroatia oli alkuvuodesta 1999 FIFA-rankingissa kolmantena useita kuukausia, mikä on edelleen Kroatian paras sijoitus FIFA-rankingissa. Kroatia karsiutui vuoden 2000 EM-kilpailuista. Kroatia selvisi Etelä-Korean ja Japanin MM-kilpailuihin 2002, mutta hävittyään alkulohkossa Meksikolle ja Ecuadorille jäi Kroatia lopulta alkulohkonsa kolmanneksi. Portugalin EM-kilpailuissa 2004 Kroatia pelasi alkulohkossaan tasapelit Ranskaa ja Sveitsiä vastaan ja hävisi Englannille. Kroatia jäi lohkonsa kolmanneksi ja karsiutui pudotuspeleissä. Sama kohtalo oli Saksan MM-kilpailuissa kaksi vuotta myöhemmin: tappio Brasilialle ja tasapelit Australiaa ja Japania vastaan jättivät Kroatian alkulohkossaan kolmanneksi. MM-kilpailujen jälkeen Kroatian päävalmentajaksi tuli Slaven Bilić[4]. EM-kilpailuissa 2008 Kroatia voitti oman alkulohkonsa, mutta hävisi puolivälierissä Turkille rangaistuspotkukilpailun jälkeen. Etelä-Afrikan MM-kilpailujen karsinnoissa Kroatia jäi lohkonsa kolmanneksi Englannin ja Ukrainan jälkeen, jolloin Kroatia ei selvinnyt lopputurnaukseen. EM-kilpailuissa 2012 Kroatia sijoittui alkulohkonsa kolmanneksi voitettuaan Irlannin, pelattuaan tasapelin Italiaa vastaan ja hävittyään Espanjalle. Brasilian MM-kilpailuissa 2014 Kroatia oli jälleen alkulohkonsa kolmas voitettuaan vain Kamerunin ja hävittyään Brasilialle ja Meksikolle.[2]
Vuoden 2016 EM-kilpailujen karsinnoissa Kroatia arvottiin samaan H-lohkoon Italian, Norjan, Bulgarian, Azerbaidžanin ja Maltan kanssa. Ensimmäisen kahden ottelun maaliton tasapeli Azerbaidžania ja tappio Norjaa vastaan johtivat Kroatian jalkapalloliiton yksimieliseen päätökseen irtisanoa Niko Kovač päävalmentajan paikalta.[5] Hänen tilalleen nimetyn Ante Čačićin alaisuudessa Kroatia nousi lohkossaan toiseksi, mikä riitti suoraan paikkaan Ranskan EM-kisoissa.[6][7] Viimeisessä ystävyysottelussa ennen itse kilpailuja, Vatreni kohtasi Rijekan satamakaupungissa San Marinon maajoukkueen. Tässa kohtaamisessa Kroatia kirjautti itsensä historiaan voittamalla San Marinon lukemin 10–0 (kyseinen voitto oli Kroatian siihen astisen historian suurin).[8] Lopputurnauksessa Kroatia voitti alkulohkonsa kukistettuaan Turkin ja Espanjan sekä pelattuaan tasan Tšekin kanssa. Neljännesvälierissä se hävisi tulevalle mestarille Portugalille jatkoajalla.[9]
Venäjän MM-kilpailujen karsinnoissa Kroatia pelasi samassa lohkossa Islannin, Suomen, Turkin, Kosovon[10] ja Ukrainan kanssa.[11] Kroatia sijoittui lohkossa Islannin jälkeen toiseksi[12], ja selviytyi kisoihin kukistettuaan jatkokarsinnassa Kreikan[13]. Lopputurnauksessa Kroatia voitti alkulohkonsa puhtaalla pelillä kukistettuaan Nigerian, Argentiinan ja Islannin. Pudotuspeleissä se voitti Tanskan ja Venäjän rangaistuspotkukilpailussa ja välierässä Englannin jatkoajalla.[14] 15. heinäkuuta 2018 Kroatia pelasi ensimmäistä kertaa maansa historiassa MM-kisojen loppuottelussa[15] , jonka se hävisi Ranskaa vastaan maalein 2–4[14]. Kroatian Luka Modrić valittiin turnauksen parhaaksi pelaajaksi.[16]
Remove ads
Maailmanmestaruuskilpailut
Euroopan mestaruuskilpailut
Remove ads
Kroatian joukkue EM-turnauksessa Saksassa 14. kesäkuuta – 14. heinäkuuta 2024.[17]
- Maalivahdit
- 1 Dominik Livaković —
Fenerbahçe - 12 Nediljko Labrović —
HNK Rijeka - 23 Ivica Ivušić —
Pafos FC
- Puolustajat
- 2 Josip Stanišić —
Bayer Leverkusen - 3 Marin Pongračić —
US Lecce - 4 Joško Gvardiol —
Manchester City - 5 Martin Erlić — US Sassuolo
- 6 Josip Šutalo —
AFC Ajax - 19 Borna Sosa — AFC Ajax
- 21 Domagoj Vida —
AEK Ateena - 22 Josip Juranović — Union Berlin
- Keskikenttäpelaajat
- 7 Lovro Majer — VfL Wolfsburg
- 8 Mateo Kovačić — Manchester City
- 10 Luka Modrić (Kapteeni) —
Real Madrid - 11 Marcelo Brozović —
Al-Nassr - 13 Nikola Vlašić — Torino FC
- 15 Mario Pašalić — Atalanta
- 18 Luka Ivanušec — Feyenoord Rotterdam
- 25 Luka Sučić —
Red Bull Salzburg - 26 Martin Baturina — Dinamo Zagreb
- Hyökkääjät
- 9 Andrej Kramarić — TSG Hoffenheim
- 14 Ivan Perišić — Hajduk Split
- 16 Ante Budimir — CA Osasuna
- 17 Bruno Petković — Dinamo Zagreb
- 20 Marko Pjaca — HNK Rijeka
- 24 Marco Pašalić — HNK Rijeka
Remove ads
Remove ads
- 1990–1991 Dražan Jerković
- 1992–1993 Stanko Poklepović
- 1993–1994 Vlatko Marković
- 1994–2000 Miroslav Blažević
- 2000–2002 Mirko Jozić
- 2002–2004 Otto Barić
- 2004–2006 Zlatko Kranjčar
- 2006–2012 Slaven Bilić
- 2012–2013 Igor Štimac
- 2013–2015 Niko Kovač
- 2015–2017 Ante Cačić
- 2017– Zlatko Dalić
Eniten otteluita
Tilanne 27. kesäkuuta 2024.[18]
| # | Nimi | Ottelut | Maalit |
|---|---|---|---|
| 1. | Luka Modrić | 178 | 26 |
| 2. | Ivan Perišić | 134 | 33 |
| Darijo Srna | 134 | 22 | |
| 4. | Stipe Pletikosa | 114 | 0 |
| 5. | Ivan Rakitić | 106 | 15 |
| 6. | Domagoj Vida | 105 | 4 |
| Josip Šimunić | 105 | 3 | |
| 8. | Ivica Olić | 104 | 20 |
| Mateo Kovačić | 104 | 5 | |
| 10. | Vedran Ćorluka | 103 | 4 |
Aktiiviset pelaajat tummennettuna.
Eniten maaleja
Tilanne 27. kesäkuuta 2024.[19]
| # | Nimi | Maalit | Ottelut |
|---|---|---|---|
| 1. | Davor Šuker | 45 | 69 |
| 2. | Mario Mandžukić | 33 | 89 |
| Ivan Perišić | 33 | 134 | |
| 4. | Eduardo | 29 | 64 |
| Andrej Kramarić | 29 | 96 | |
| 6. | Luka Modrić | 26 | 178 |
| 7. | Darijo Srna | 22 | 134 |
| 8. | Ivica Olić | 20 | 104 |
| 9. | Nikola Kalinić | 15 | 42 |
| Goran Vlaović | 15 | 53 | |
| Niko Kranjčar | 15 | 81 | |
| Ivan Rakitić | 15 | 106 | |
Aktiiviset pelaajat tummennettuna.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads