Koptilaisuus

Koptilaisuus on etninen kristinuskon orientaaliortodoksisiin kirkkoihin kuuluva kirkkokunta, joka syntyi antiikin aikana Aleksandriassa ja oli 300-luvulta 600-luvulle saakka valtauskonto Egyptissä. Myöhemmin islam syrjäytti sen, mutta noin 10 % egyptiläisistä on nykyäänkin koptilaiskristittyjä.^[1][2][3] Koptilaisuus on säilynyt poikkeuksellisen alkuperäisenä ja sen tavat poikkeavat eurooppalaisesta kristillisyydestä.

Koptilainen kirkko Kairossa.

Koptilaisen kirkon paavi Shenouda III jumalanpalveluksessa.

Koptilaisten kirkkokunta, Aleksandrian koptilais-ortodoksinen kirkko, on yksi orientaaliortodoksisista kirkoista.

Historia

Aleksandriasta tuli varhain kristinuskon tärkeä keskus, ja sen piispanistuin nautti Roomaan ja Antiokiaan verrattavaa arvostusta Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325. Aleksandrian patriarkkaa alettiin kutsua paaviksi ensimmäisenä kristikunnassa. Viran tärkeimpiä haltijoita oli Kyrillos Aleksandrialainen (376–444). Hän johti Efesoksen kirkolliskokousta vuonna 431, missä nestoriolaisuus tuomittiin harhaoppina.^[4] Alkuperäisessä muodossa nestoriolaisuus piti Jeesusta vain ihmisenä, johon Jumala vaikutti, kun taas kristillinen ortodoksia määritteli hänet yhdeksi persoonaksi (kr. hypostasis), joka oli luonnoltaan (kr. fysis) sekä ihminen että Jumala.^[5]

Koptien ja Egyptin kreikkaa puhuvien melkiittien välille puhkesi pian uusi kristologinen kiista. Kyrillos tulkitsi Jeesuksen ykseyden käsitteen "luonto" pohjalta, kun taas Kalkhedonin kirkolliskokous (451) päätti, että Jeesuksella oli yksi persoona ja kaksi luontoa. Kyrilloksen tulkinnasta tuli miafysiittinen harhaoppi, kun taas melkiitit asettuivat ortodoksiselle kannalle. Kristologisiin kiistoihin osasyynä saattoivat olla kielivaikeudet teologisten käsitteiden luonto, olemus ja olio kääntämisessä kielestä toiseen.^[4]

Koptikirkon keskeinen oppi oli Jumalan ykseys, täwähedo, joka vastasi islamin käsitettä tawhid. Koptilaisuuteen kuuluu myös ympärileikkaus, kuten juutalaisuuteen ja islamiin. Mooseksen lain noudattaminen näkyy myös eräissä muissa rituaaleissa, kuten Korkean veisun esittämisenä Pääsiäisen jälkeisenä lauantaina.^[6]

Koptit etnisenä ryhmänä

Pääartikkeli: Koptit

Koptit ovat niiden egyptiläisten jälkeläisiä, jotka puhuivat myöhäisegyptiläistä kieltä. Se tunnettiin koptina, kreikaksi Aigyptios. Kun muslimit alkoivat pitää itseään arabeina, nimitys "kopti" jäi Egyptin kristityille. ^[4] Koptilaiskristityt eli koptit ovat pysyneet omana ryhmänään islamilaisessa Egyptissä, ja Egyptin muslimiväestöstä poiketen he eivät yleensä pidä itseään arabeina.^[7]

Begoña Dobon ja muiden tutkimuksen (2015) mukaan koptit ovat geneettisesti lähellä muita egyptiläisiä, mutta eivät ole yhtä paljon sekoittuneet arabien kanssa ja ovat mahdollisesti suoremmin muinaisten egyptiläisten jälkeläisiä.^[8]

The Ethiopian Zion Coptic Church

Marcus Garvey perusti 1950-luvulla Jamaikalla kirkon, joka kutsuu itseään koptilaiseksi.^[9] Marihuana kuuluu sen sakramentteihin.^[10]

Katso myös

• Koptin kieli