Suomen entinen kunta, nykyisin osa Mustasaarta From Wikipedia, the free encyclopedia
Koivulahti (ruots. Kvevlax) on Pohjanmaalla sijainnut entinen Suomen kunta. Se liitettiin 1973 Mustasaareen, ja sen naapurikunnat olivat Maksamaa, Vöyri, Mustasaari, Raippaluoto, Vaasa ja Vähäkyrö.
| Koivulahti Kvevlax |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Mustasaari |
|
 |
 |
|
sijainti | |
| Lääni | Vaasan lääni |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Kuntanumero | 270 |
| Hallinnollinen keskus | Koivulahti |
| Perustettu | 1865 |
| – emäpitäjä | Mustasaari |
| Liitetty | 1973 |
| – liitoskunnat |
Mustasaari Raippaluoto Björköby Sulva Koivulahti |
| – syntynyt kunta | Mustasaari |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1972) |
| – maa | 229,1 km² |
| Väkiluku |
2 541 [2] (31.12.1972) |
| – väestötiheys | 11,11 as./km² |
Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 98 prosenttia Koivulahden asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia.[3]
Vuonna 2000 Koivulahden taajamassa oli asukkaita noin 1 000.
Koivulahden puukirkko on rakennettu vuonna 1693 ja laajennettu ristikirkoksi vuonna 1795.
Koivulahden pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla päronkamsona, raastettua perunaa ja ohrajauhoa valkokastikkeen kera.[4]
Asiakirjalähteistä löytyvät muodot: Quiflax, Koiffuolax (1440), Kåjwålax (1443), Quiffuelax (1543) ja Queflax (1554). Nimi on varhaisten suomenkielisten antama lahdennimi. Vanhojen kirjoitusmuotojen perusteella alkuperäinen nimi on voinut olla joko Kuivalaksi (T. E. Karsten) tai Koivulaksi (Lars Huldén). Nimen tarkoite on ollut Kyrönjokisuulla olleen ison lahden läntinen haarake. Ruotsinkieliset uudisasukkaat ovat lainanneet nimen, joka on vuosisatoja säilynyt ruotsinkielisten käytössä. Nykyään käytössä oleva suomenkielinen nimivastine Koivulahti, joka mainitaan Suomalaisessa Wirallisessa lehdessä 1867, perustunee nimen vanhoihin kirjoitusmuotoihin.[5]
Koivulahti sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Kyrönjoen suussa. Entisen kunnan alue on kauttaaltaan alavaa ja vain muutamat yksittäiset kumpareet ylittävät 20 metrin korkeuden merenpinnasta. Korkein maastonkohta on Koskön kylän itäpuolella sijaitseva Rävholstret (30 m mpy.). Maankohoaminen ja Kyrönjoen mukanaan tuoma liete muuttavat jatkuvasti rantaviivaa Koivulahden alueella: merenlahdet maatuvat ja saaret yhtyvät tai kasvavat kiinni mantereeseen. Koivulahden asutus on keskittynyt Kyrönjoen suistoon.[6]
Arkeologisten löytöjen perusteella Koivulahden alueella on ollut asutusta jo esihistoriallisella ajalla. Ensimmäiset alueelle asettuneet pysyvät asukkaat 1100-luvun tienoilla olivat suomalaisia ja kotoisin Satakunnasta, mutta 1200-luvun aikana asutus ruotsalaistui. Ensimmäinen tieto Koivulahden asukasluvusta on vuodelta 1546, jolloin siellä mainittiin olleen 426 asukasta. Ruotsin valtakunnan jatkuvan sotatilan vuoksi väkiluku väheni niin, että vuonna 1692 asukkaita oli vain 300. Kuitenkin 1700-luvun alusta lähtien väkiluku lisääntyi tasaisesti 1900-luvun alkupuolelle saakka, kunnes alkoi siirtolaisuus ensin Amerikkaan, myöhemmin yhä voimakkaampana Ruotsiin.[6]
Koivulahti kuului alun perin Mustasaaren seurakuntaan. Piispa Johannes Gezelius nuoremman vaikutuksesta kuningas Kaarle XI määräsi vuonna 1691 Koivulahden muodostettavaksi kappeliseurakunnaksi, ja vuonna 1692 valmistui oma kirkko. Tosin perimätiedon mukaan Koivulahdella olisi ollut kirkko jo keskiajalla. Suomen senaatin päätöksellä Koivulahdesta tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1857. Kunnallishallinto Koivulahdessa alkoi vuonna 1865. Ensimmäiset kansakoulut perustettiin kirkonkylään sekä Västerhankmon ja Vassorin kyliin vuonna 1879.[6]
Isonvihan aikana vuonna 1714 Koivulahden kyläläisiä oli mukana Napuen taistelussa, ja venäläisjoukot ryöstivät Koivulahden kylää kulkiessaan sen läpi. Koivulahti joutui jälleen taistelunäyttämöksi Suomen sodassa, kun ruotsalainen kenraali Johan Bergenstråhlen johtama apuretkikunta nousi maihin Österhankmon kylässä, ja Vaasassa käydyn taistelun jälkeen venäläiset seurasivat merelle paenneita ruotsalaisia Koivulahteen. Talvi- ja jatkosodassa kaatui yhteensä 57 koivulahtelaista.[6]
Koivulahden perinteiset pääelinkeinot olivat maa- ja metsätalous sekä kalastus, mutta 1960-luvulla huomattavksi uudeksi elinkeinoksi muodostui turkistarhaus.[6]
3. tammikuuta 1961 Koivulahdessa tapahtui vakava lento-onnettomuus, kun Aeron DC-3 syöksyi maahan. Koneen kaikki 22 matkustajaa ja 3-henkinen miehistö saivat surmansa. Onnettomuuspaikalla on muistomerkki.[6]
Koivulahden kautta kulkee valtatie 8.[6]
Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Koivulahdella oli kaksi taajamaa: kirkonkylä (308 asukasta) ja Kalvholm (yhteensä 213 asukasta, josta 136 Koivulahden puolella). Kalvholmin taajama sijaitsi osin myös Mustasaaren puolella.[7]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Koivulahden väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.
| Koivulahden väestönkehitys 1880–1970 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1880 | 3 618 | |||
| 1890 | 3 737 | |||
| 1900 | 3 890 | |||
| 1910 | 3 096 | |||
| 1920 | 2 999 | |||
| 1930 | 3 129 | |||
| 1940 | 2 974 | |||
| 1950 | 3 037 | |||
| 1960 | 2 899 | |||
| 1970 | 2 545 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[8] | ||||
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
