Klimov (lentomoottori)

Klimov oli Neuvostoliiton ilmavoimien käyttämä lentokonemoottori. Klimov-yhtymä perustettiin 1912 Pietarissa. Klimov oli 2. maailmansodan aikana Neuvostoliiton tärkeimpiä lentomoottoreita, jota käytettiin Tupolev SB-2- ja Petljakov Pe-2 -pommittajissa sekä Lavotškin LaGG-3- ja Jakovlev-hävittäjissä. Alkuperältään se oli ranskalainen Hispano-Suiza 12 Y, jonka versiota Suomessa käytettiin Morane-Saulnier M.S.406 -hävittäjässä.^[1]

Klimov M-105 -moottori Keski-Suomen Ilmailumuseossa.

Hispano-moottorin potentiaali jäi Ranskassa käyttämättä, minkä osoituksena Klimov-moottorin tehoa kasvatettiin sodan aikana noin 50 % Morane-Saulnier M.S.406/M.S. 410 -hävittäjän Hispano-Suiza-moottoriin verrattuna. Suomen Ilmavoimien käytössä olleissa Tupolev SB-2- ja Petljakov Pe-2 -koneissa oli Klimov M 103- ja M 105 -versiota.^[2] Sotasaaliina tulleissa LaGG-3-hävittäjissä oli Klimov M 105 PF.^[3] Suomessa Morane-hävittäjästä suunniteltiin muunnos, jossa Hispano-Suizan tilalle asennettiin Klimov M-105 -moottori.^[4] Sveitsissä Saurer AG valmisti ja kehitti Hispano-Suiza-moottoria D 3800 -hävittäjän versioissa aina 1250 hevosvoimaan asti. Yksittäinen prototyyppimoottori kehitti 1500 hv.^[5]

Teknisiä tietoja

Yleistä

• Nestejäähdytteinen 60° V 12, nesteenä etyleeniglykoli-vesi tai vesi.
• Sylinterilohkot alumiiniseosta, sylinterikannet samaa valukappaletta
• Yksi yläpuolinen nokka-akseli/sylinteriryhmä
• Iskutilavuus 36 litraa; sylinterin halkaisija 150 mm, männän iskun pituus 170 mm
• Klimov - moottorissa sylinterien seinämät 1 mm vahvemmat halkaisija 148 mm tilavuus 35,1 litraa^[6]
• Kuusi kaasutinta, mekaaninen keskipakoahdin
• Käynnistys paineilmalla Viet - rikastus- ja käynnistyslaitteella, magneettosytytys

Polttoaineen ja öljyn kulutus vaihtelivat tehoasetusten, kuorman yms. mukaan. Suomessa saatiin arvoja 296 l bensiiniä ja 6 kg öljyä tunnissa SB 2 koneelle ja Pe 2 koneelle 456 l ja 3 l tunnissa.

M 103

• Puristus-suhde 6,6
• Suurin teho 92 oktaanisella bensiinillä 960 hevosvoimaa/2400 kierr. min. 4000 m:n korkeudessa, ahtopaine 910 Hg, 85 okt alempi teho
• Suurin jatkuva teho 865 hv, lentoonlähdössä 850 hv
• Ahtimessa aneroidi-säätöinen ilmaläppä. Aneroidia voitiin säätää bensiinin oktaaniluvun mukaan ja joissakin versioissa oli mekaanisesti kytkettävä hetkellinen yliahtopaine.

M 105

• Kaksivaihteinen ahdin
• Puristus-suhde 7
• Kaksi imuventtiiliä
• Nimellisteho 1020 hv, ensimmäinen vaihde 1100 hv/2000. metrissä, 2. vaihde 1050 hv/4000 metrissä
• Lentoolähdössä hetkellisesti 1 100 hevosvoimaa yliahtopaineella
• Suurin jatkuva teho ahtimen määräkorkeuksissa 990 hv ja 945 hv.

Sotasaaliina saatujen LaGG-3-hävittäjien moottoreina oli M-105 PF, joka tuotti 1 260 hevosvoimaa.^[7] Morane-Saulnier M.S 406:n Hispano-Suiza 12 Y 31 -moottori kehitti 860 hv.^[8]

Muuta

Klimov valmisti Kylmän sodan alkuvaiheissa suihkumoottoreita MiG-15- ja MiG-17-hävittäjäkonetyypeille. Ison-Britannian hallituksen suostumuksella myytiin Neuvostoliitolle Rolls-Royce Nene -suihkumoottoreita arviolta 8 kappaletta. Venäläiset kopioivat nämä ja kehittivät tästä oman, Klimov VK-1 -suihkumoottorityypin.

106 vuotta toimineen (2018) Klimov-yhtymän logo.

Lähteet

• Raunio, Jukka: Lentäjän näkökulma II. Forssa: Forssan Kirjapaino Oy, 1993. ISBN 951-96866-0-6
• Raunio, Jukka: Lentäjän näkökulma IV. Forssa: Forssan Kirjapaino Oy, 1998. ISBN 951-96866-2-2
• Keskinen, Kalevi & Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 7 - Venäläiset hävittäjät. Kari Stenman, 2004. ISBN 952-99432-5-3
• http://desertwar.net/hispano-suiza-12y.html

Viitteet

1. Lentäjän näkökulma II s.122, 128
2. Lentäjän näkökulma IV s. 106, 184
3. Keskinen,Stenman
4. Lentäjän näkökulma II s.128
5. Verkkoviite|Osoite=https://www.schweiz1940.ch/common-en/swiss/equipment/d3800.htm%7CNimeke%5Bvanhentunut+linkki%5D = D moottorin valmistaja}}
6. desertwar
7. Keskinen, Stenman
8. Lentäjän näkökulma II s.131