Keratiini

Keratiinit eli sarveisaineet^[1][2] ovat ryhmä kuitumaisia, säikeisiä ja veteen liukenemattomia proteiineja. Ihmisellä keratiinia on erityisesti hiuksissa ja kynsissä. Keratiinien rakenteelle ovat tyypillisiä rikkipitoiset kysteiini-aminohapot.

Mikroskooppikuva solunsisäisistä keratiinisäikeistä.

α-keratiineja on esimerkiksi eläinten ja ihmisten karvoissa, kynsissä, sarvissa, kavioissa ja sorkissa. Kovempia β-keratiineja on matelijoiden suomuissa, kynsissä ja kilvissä ja lintujen sulissa, nokissa ja kynsissä.^[3] Ihon epidermiksen soluissa on keratiinia sisältävä tukirakenne, joka tekee ihosta vedenpitävän ja antaa sille yhdessä kollageenin ja elastiinin kanssa kestävyyttä ja joustavuutta.

Lähteet

1. Nykysuomen sanakirja 2 (J–K), 14. painos, WSOY 1996, s. 310.
2. Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 476. WSOY, 1958.
3. Bin Wang, Wen Yang, Joanna McKittrick, Marc André Meyers: Keratin: Structure, mechanical properties, occurrence in biological organisms, and efforts at bioinspiration. Progress in Materials Science, 1.3.2016, nro 76, s. 229–318. doi:10.1016/j.pmatsci.2015.06.001 (englanniksi)

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.