lääketieteellinen yliopisto Solnassa, Ruotsissa From Wikipedia, the free encyclopedia
Karoliininen instituutti (ruots. Karolinska Institutet, lyh. KI) on vuonna 1810 perustettu lääketieteellinen yliopisto Solnassa, Ruotsissa. Instituutilla on kaksi kampusta, Solnassa sekä Huddingen Flemingsbergissä. Kampusten yhteydessä sijaitsevat Karoliinisen yliopistosairaalan (KS) kaksi sairaalaa, KS Solna ja KS Huddinge. Sairaala toimii Tukholman läänin akuuttisairaalana. Opetusta järjestetään myös Danderydin sairaalassa sekä Södersjukhusetissa Södermalmilla. Newsweek'n vuoden 2022 sairaaloiden kansainvälisessä vertailussa KS sijoittui sijalle 8.[2]
| Karoliininen instituutti | |
|---|---|
 |
|
|
engl. Karolinska Institute
|
|
| Motto | Att förbättra människors hälsa (ruotsiksi) |
| Perustettu | 1810 |
| Tyyppi | julkinen |
| Budjetti | 7371 miljoonaa SEK (737,1 miljoonaa €) |
| Rehtori | Ole Petter Ottersen |
| Henkilökunta | 5 088 (2019)[1] |
| Opiskelijoita | 6 290 (2019)[1] |
| Sijainti |
Solna, Stockholm Ruotsi |
| Kampus | Solna, Flemingsberg |
| Sivusto | www.ki.se |
Karoliinisen instituutin komitea on valinnut vuosittain Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon saajat vuodesta 1901 lähtien. KI:sta ovat valmistuneet myös viisi lääketieteen Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkintoa vastaanottaneita.
KI:n mainetta lisää myös sen huippusijat eri kansainvälisissä yliopistovertailussa, esimerkiksi vuonna 2020 QS:n lääketieteellisten yliopistojen vertailussa KI sijoittui sijalle 5 (edellä Harvard, Oxford, Stanford, Cambridge ja rinnakkain Johns Hopkinsin kanssa).[3] Vuonna 2023 samaisessa vertailussa sijoittui KI sijalle 7.[4]
Karoliinisen instituutin koulutusohjelmissa voi esimerkiksi kouluttautua lääkäriksi, hammaslääkäriksi, psykologiksi, optikoksi, logopediksi, fysioterapeutiksi, sairaanhoitajaksi, suuhygienistiksi sekä suorittaa maisterintutkinnon esimerkiksi biolääketieteessä, toksikologiassa, ravitsemustieteissä tai kansanterveystieteessä. Lisäksi instituutissa on mahdollista väitellä tohtoriksi.
Karoliiniseen instituuttiin kuuluu 22 laitosta, kuten Fysiologian ja farmakologian laitos, Solu- ja molekyylibiologian laitos, Lääketieteellisen biokemian ja biofysiikan laitos sekä Hammaslääketieteen laitos. Instituutin tutkimus kattaa yli puolet kaikesta Ruotsissa tehdystä lääketieteellisestä tutkimuksesta.[5]
Yliopiston budjetti lääketieteelliseen opetus- ja tutkimuskäyttöön on myös yksi Euroopan suurimmista, esimerkiksi vuonna 2021 tutkimus- ja opetuskulut oli 7370 miljoonaa SEK (737 miljoonaa euroa).[6] Tämä on suurempi kuin Helsingin yliopiston vuoden 2021 kokonaiskulut, mukaan lukien kaikkien tiedekuntien kulut, joka oli 703 miljoonaa euroa.[7]
Ruotsin kuningas Kaarle XIII perusti Karoliinisen instituutin 13. joulukuuta 1810 kouluttamaan armeijan kenttäkirurgeille lääketieteellisiä taitoja, ja vuonna 1811 se alkoi kouluttaa kaikkia lääkäreitä. Alun perin instituutti sijaitsi Riddarholmenilla, ja vuonna 1816 se muutti Kungsholmenille, nykyisen Tukholman kaupungintalon viereen. Instituutin alkuvuosien vaikuttajiin kuului esimerkiksi professorina toiminut kemisti Jöns Jacob Berzelius. Instituutti sai vuonna 1822 nimen Kongliga Carolinska medico-chirurgiska institutet, joka muutettiin lyhyempään muotoon Karolinska Institutet vasta vuonna 1968.
Vuonna 1861 instituutti sai oikeuden myöntää tutkintoja ja se rinnastettiin yliopistoon, ja vuonna 1888 Karolina Widerström valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Karoliinisesta instituutista Ruotsin ensimmäisenä naislääkärinä.
Vuonna 1895 Alfred Nobel nimesi testamentissaan Karoliinisen instituutin Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon jakajaksi. Instituutin omista tutkijoista palkinto on myönnetty jakamisen aloittamisesta vuonna 1901 vuoteen 2018 mennessä viidelle.
Vuonna 1937 Nanna Svartzista tuli Karoliinisessa instituutissa Ruotsin ensimmäinen naisprofessori valtiollisessa korkeakoulussa. Samana vuonna osa KI:n laitoksista muutti Solnaan, johon Karoliininen sairaala valmistui nykyiselle paikalleen vuonna 1940. Vuonna 1945 koko Karoliininen instituutti muutti nykyiselle kampukselleen uuden sairaalan viereen.
Vuonna 1972 vihittiin käyttöön Huddingen sairaala. Tämän jälkeen osa KI:n laitoksista muutti tämän uuden sairaalan viereen, ja vuosien kuluessa sinne kehittyi Flemingsbergin kampus. Vuonna 1998 Hälsohögskolan i Stockholm liitettiin Karoliiniseen instituuttiin, jonka myötä instituutissa alkoivat muun muassa sairaanhoitaja-, audionomi- ja suuhygienistikoulutus. Vuonna 2007 instituutissa alkoivat ruotsin- ja englanninkieliset maisteriohjelmat.[5]
Maailman viidensadan huippuyliopiston niin sanotussa Shanghai-yliopistovertailussa Karoliininen instituutti sijoittui vuonna 2017 maailmassa sijalle 44 ja Euroopassa sijalle 12, mikä oli korkein minkään ruotsalaisen tai pohjoismaalaisen yliopiston saama sijoitus.[8]
Vuosien 2018 QS World Rankings of Universities -vertailussa Karolinska institutet sijoittui kansainvälisessä lääketieteessä sijalle 6 ja Euroopassa sijalle 3.[9]
Vuonna 2020 QS:n lääketieteellisten vertailussa KI sijoittui sijalle 5 (edellä Harvard, Oxford, Stanford, Cambridge ja rinnakkain Johns Hopkinsin kanssa).[3]
Vuonna 2023 QS:n lääketieteellisen vertailussa KI sijoittui sijalle 7.[4]
KI:sta on valmistunut viisi lääketieteen Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkintoa vastaanottanutta.[10]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
