Kari Jyrki Johannes Saari (5. lokakuuta 1956 Alavus – 4. toukokuuta 1997 Äänekoski)[1] oli Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja ja Vapaa ajattelija -lehden päätoimittaja.[2] Kari Saari oli Ilkka Niiniluodon mukaan johtavia suomalaisia ateistisia vapaa-ajattelijoita V. T. Aaltosen, Väinö Voipion ja Erkki Hartikaisen ohella.[3] Vapaa-ajattelijain liiton vuonna 1993 hyväksytty kulttuuriohjelma oli pitkälti Saaren käsialaa.[4]
| Kari Saari | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. lokakuuta 1956 Alavus |
| Kuollut | 4. toukokuuta 1997 (40 vuotta) Äänekoski |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | sosionomi |
| Siviilisääty | naimisissa |
| Lapset | tytär |
Saari valmistui sosionomiksi Tampereen yliopistosta vuonna 1980 ja työskenteli raittiussihteerinä Äänekoskella ja kuluttaja- ja velkaneuvojana Äänekoskella, Saarijärvellä ja Viitasaarella.[5] Vapaa-aikanaan hän itseopiskeli filosofiaa ja muita aiheita. Saari julkaisi runsaasti artikkeleita Vapaa ajattelija -lehdessä vuodesta 1978 lähtien.[4] Saari oli Vapaa-ajattelijain liiton hallituksessa 1987–1997, pääsihteerinä 1992–1993, liiton lehden päätoimittajana 1994–1997 ja liiton puheenjohtajana 1993–1997. Hän oli myös juhlapuhujana uskonnottomissa hautajaisissa ja muissa tilaisuuksissa ja oli ennen kuolemaansa laatimassa uskonnottomien juhlapuheiden kokoelmaa.[4] Saari oli mukana tekemässä aloitetta Vapaa-ajattelijain liiton jakamalle Väinö Voipio -palkinnolle.[6][7] Hän ajoi uskonnottomien muistolehdon perustamista sekä Äänekoskella että Jyväskylässä.[4]
Saari osallistui sekä maakunnalliseen että valtakunnalliseen keskusteluun yleisempinä aiheinaan ateismi, uskonto, kirkko ja moraali. Saari oli Skepsis ry:n perustajajäsen. Hän osallistui myös humanistien järjestötoimintaan Jyväskylässä sekä Prometheus-leiritoimintaan.[5] Saari osallistui Vapaa-ajattelijain liiton julkaisujen toimittamiseen ja muun muassa kirjoitti yhdessä Helena Klementjeffin kanssa Vapaa-ajattelijan käsikirjan (1993, toinen painos 2000).[2][8] Saaren artikkeli ”Sekulaarihumanismin maailmankuva” on julkaistu elämänkatsomustiedon 10-vuotisjuhlakirjassa Arvot, hyveet ja tieto (1995)[9] sekä teoksessa Kansanhumanismin ABC (1998).[10] Saari kuoli äkillisesti sairauteen 40-vuotiaana.[2] Hänen jälkeensä jäivät aviopuoliso ja tytär.[5]
- Ajatuksia, mietelmiä ja muistolauseita surun kohdatessa. (Koonneet Helena Klementjeff, Kari Saari) Helsinki: Oy Vapaa Ajattelija Ab, 1993.
- Vapaa-ajattelijan käsikirja. Helsinki: Oy Vapaa Ajattelija Ab, 1993 (2. painos 2000). Teoksen verkkoversio.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
