Kai Laitinen
suomalainen kirjallisuudentutkija From Wikipedia, the free encyclopedia
suomalainen kirjallisuudentutkija From Wikipedia, the free encyclopedia
Kai Leo Kaarlo Laitinen (27. syyskuuta 1924 Suonenjoki – 11. maaliskuuta 2013 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuudentutkija ja kriitikko. Hän toimi Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professorina vuosina 1986–1989.[1] Hänen laatimansa Suomen kirjallisuuden historia (1981) on alan keskeinen yleisesitys.[2]
Laitinen aloitti uransa toimittajana. Hän työskenteli Helsingin Sanomien kirjallisuuskriitikkona (1950–1958) ja Parnasson päätoimittajana (1958–1965). Toimittajantyönsä ohessa hän valmisteli pitkään väitöskirjaa, joka käsitteli Aino Kallasta. Tutkielma valmistui vuonna 1973.[3]
Laitinen siirtyi toimittajantöistä yliopistomaailmaan assistentiksi vuonna 1969. Hänet nimitettiin kotimaisen kirjallisuuden apulaisprofessoriksi vuonna 1975 ja professoriksi vuonna 1986. Hän hoiti virkaa muutaman vuoden, ennen kuin hän siirtyi eläkkeelle vuonna 1989.[3]
Laitinen valitsi vuoden 1993 Finlandia-palkinnon saajan. Samanlaisessa tehtävässä hän oli jo vuonna 1964, kun italialaiskirjailija Dacia Maraini vastaanotti häneltä kansainvälisen kustantamoiden myöntämän Prix Formentor -kirjallisuuspalkinnon Mallorcalla.
Laitisella oli useita luottamustehtäviä muun muassa Suomen Kirjailijaliitossa ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa. Hänet tunnettiin kirjallisuuden popularisoijana ja suomalaisen modernismin suunnannäyttäjänä.[2][3]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
