From Wikipedia, the free encyclopedia
KDE (alun perin lyhenne sanoista Kool Desktop Environment) on avoimen lähdekoodin yhteisö, jonka tunnetuimpiin tuotteisiin kuuluu Plasma Desktop -työpöytäympäristö sekä sille tarkoitetut oheisohjelmistot, KDE Frameworks -kirjastokokoelma Qt-kehitysympäristölle sekä lukuisia, useille eri alustoille julkaistuja sovelluksia joihin kuuluu mm. Krita-kuvankäsittelyohjelma. Yhteisön projektit tunnettiin ennen kollektiivisesti nimellä KDE Software Compilation tai pelkkä KDE (joka viittasi erityisesti työpöytäympäristöön), mutta työpöytäympäristön version 4.4 julkaisun yhteydessä projekti brändättiin uudelleen edellä mainittujen päätuotteiden mukaan kolmeen osaan: KDE Plasma, KDE Frameworks ja KDE Applications, pelkän KDE:n viitatessa yhteisöön kokonaisuudessaan.
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Tieto sivulla on kahden vuoden takaista parhaimmillaan, vaikka itse projekti on edelleen aktiivinen ja siinä on tapahtunut suuria muutoksia. |
| KDE | |
|---|---|
 |
|
 KDE Plasma 5 |
|
| Luoja | Matthias Ettrich |
| Kehityshistoria | |
| Ensijulkaisu | 14. lokakuuta 1996 |
| Vakaa versio | 6.0.0 (Frameworks) ()[1], 23.08.3 (Gear) ()[1] ja 5.27.9 (Plasma) ()[1] |
| Kehitysversio | 6.1 (Plasma)[1], 24.02 Alpha (Gear) ()[1] ja 6.1 (Frameworks)[1] |
| Kehitystilanne | aktiivinen |
| Aiheesta muualla | |
| Verkkosivusto | |
KDE-ohjelmistot on saatavilla lähinnä Unixin kaltaisille käyttöjärjestelmille, kuten Linuxille, Solarikselle ja BSD-järjestelmille, mutta monet sovellukset on saatavilla myös Windowsille ja macOS:lle. Plasma -työpöytä ja useimmat muut KDE:n ohjelmistoista on tehty Qt-käyttöliittymäkirjastolla, jonka on kehittänyt ja vapaalla GNU LGPL-lisenssillä julkaissut Qt Group.
KDE-projektin aloitti vuonna 1996 saksalainen Matthias Ettrich vaihtoehtona Common Desktop Environmentille (CDE).[2] Hän ilmoitti hankkeestaan uutisryhmäviestissä de.comp.os.linux.misc-ryhmään 14. lokakuuta 1996.[3] Ettrich opiskeli tuolloin Tübingenin yliopistossa ja projekti herätti runsaasti kiinnostusta. Ettrich valitti viestissään sitä, että Unix-työpöytien sovellusohjelmat eivät muistuttaneet lainkaan toisiaan. Hän esitti, että pitäisi luoda kokonainen, ulkonäöltään ja toiminnaltaan yhdenmukainen ja helppokäyttöinen työpöytäympäristö.
Ettrich tarjosi projektille nimeä KDE, jonka hän selitti tulevan sanoista Kool Desktop Environment (kool on slanginomainen muunnelma englannin sanasta cool ’viileä, siisti, tyylikäs’). Nimi oli leikkisä muunnos vanhemman Unix-työpöytäympäristön nimestä Common Desktop Environment (CDE). KDE:n viralliseksi merkitykseksi vakiintui kuitenkin pelkästään K Desktop Environment eli työpöytäympäristö K, jossa K-kirjain ei varsinaisesti tarkoittanut mitään.
Hankkeen käyttämäksi ohjelmakirjastoksi Ettrich valitsi Qt:n, jonka oli kehittänyt norjalainen ohjelmistoyritys Trolltech (myöhemmin Qt Group). Muut ohjelmoijat ryhtyivät kirjoittamaan Qt-sovelluksia KDE:lle, ja vuoden 1997 alussa julkaistiin ensimmäiset laajat KDE-sovellukset. Vuoden 1997 puolivälissä GNU-hanke ilmaisi kuitenkin olevansa tyytymätön Trolltechin tarjoamiin lisensseihin, joihin ei sisältynyt täysin vapaata vaihtoehtoa. Meksikolainen Manuel de Icaza ilmoitti pian sen jälkeen ryhtyvänsä kehittämään GNOME-työpöytäympäristöä käyttäen GNU GPL-lisenssillä julkaistua GTK+-grafiikkakirjastoa, joka oli tehty GIMP-kuvankäsittelyohjelmaa varten.
KDE-versiossa 2.0 esiteltiin Konqueror-selain ja sen selainmoottori KHTML, josta on forkattu Applen ja Googlen WebKit ja Blink-selainmoottorit.[4][5]
Vuonna 2000 Qt julkaistiin myös GNU GPLv2 lisenssillä, lopettaen osapuolten välisen lisenssikiistan.[6] Trolltechin vuonna 2008 ostanut Nokia julkaisi pian hankinnan jälkeen Qt:n myös GNU LGPL -lisenssillä, joka mahdollistaa ohjelmakirjaston käytön sekä vapaissa että sen linkittämisen suljettuihin ohjelmistoihin.[7] Qt:n Windows-version ollessa myös GPL-lisenssillä se mahdollisti ainakin teoriassa KDE-ympäristön ja sen sovellukset kuten KOffice Windows-alustalla.[8]
Wayland-tuen lisääminen aiheutti työpöytäympristölle lukuisia ongelmia, jotka on myöhemmin pitkälti ratkaistu.[9]
14. lokakuuta 2021 julkaistiin 25-vuotispäivän versio.[10]
Plasma Bigscreen on televisioissa ja muissa suurissa näytöissä käytettäväksi tarkoitettu versio, joka on mukana 5.26 versiossa. Bigscreen sisältää Aura-verkkoselaimen ja Plank Player -ohjelman musiikin ja videon toistamiseen.[11][12]
Toukokuussa 2023 KDE:n KWin-ohjelmaan on lisätty alustava HDR-tuki Wayland-ikkunoinnin kanssa. HDR-tuki julkaistaan Plasma 6.0 -version myötä.[13][14][15] Tuki ICC-profiileille on lisätty.[16] Plasma 6 julkaistiin helmikuussa 2024. Julkaisussa on siirrytty Qt:n uudempaan versioon muun kehitystyön ohella.[17]
KDE -julkaisujen kehittämiseen suoraan liittyvät sivustot ovat pääasiassa kde.org-domainin alla. Lähdekoodi ja ohjelmistoprojektit sijaitsevat projects.kde.org-sivustolla[18]. Lähdekoodi sijaitsee pääosin git-versionhallintajärjestelmässä. Projektin aiemmin käyttämässä subversion-versionhallintajärjestelmässä sijaitsevat vielä lokalisointitiedostot, joidenkin ohjelmien lähdekoodit sekä grafiikkaa.[19]
Muita KDE-yhteisön sivustoja ovat muun muassa uutissivusto KDE News (dot.kde.org)[20], kehittäjien blogi-aggregaatti Planet KDE (planetkde.org)[21] ja KDE-foorumi (forum.kde.org)[22]. Käyttäjäohjeita varten on Userbase-wiki (userbase.kde.org)[23]. Kehittäjiä varten on Techbase-wiki (techbase.kde.org)[24]. Yhteisön organisointiin on Community-wiki (community.kde.org)[25].
opendesktop.org-sivuston[26] sisarsivustolla KDE-Look.org[27] on teemoja, tyylejä, taustakuvia ja kuvakkeita ja sisarsivustolla KDE-Apps.org[28] ohjelmia KDE-ympäristöön.
KDE:llä on kaupallisia tukijoita kuten Blue Systems, Canonical, Google, Suse ja Qt Company.[29] Suuri osa rahoituksesta kuluu matkoihin, tapaamisiin ja konferensseihin.[29] Työntekijöiden palkkaaminen on herättänyt vastustusta mutta joitakin henkilöitä on palkattu tukitoimiin ja dokumentoimiseen.[29]
Projektin maskotti on vihreä lohikäärme Konqi, jota käytetään KDE-tapahtumissa ja työpöydällä KDE-projektin tunnuksena. Katie on naispuolinen lohikäärme.
KDE-ohjelmistokokonaisuuden sisältämistä tekniikoista merkittävin on Plasma, jonka avulla luodaan työpöydästä, paneeleista ja vempaimista (widgets) koostuvat työtilat. Plasma-työpöydästä on useita versioita, jotka on suunnattu eri laitteisiin:
Aikaisemmin työpöytäversioihin kuului myös minikannettaviin suunnattu Plasma Netbook sekä erilaisille kosketusnäytöille suunnattu Plasma Active, mutta nämä projektit on sittemmin sulautettu osaksi muita.
Plasma 5 on kehitetty käyttäen Qt 5-kehitysympärisöä ja KDE Frameworks 5 -kirjastoja. Se sisältää mm. edistyneen tuen OpenGL-laitteistokiihdytykselle (siirtäen mahdollisuuksien mukaan suuren osan laskennallisesta taakasta keskussuorittimen sijaan grafiikkasuorittimelle) ja sekä X- että Wayland -ikkunointijärjestelmille. Käytön kannalta sen huomattavia ominaisuuksia ovat:
Plasma-työpöytää käyttää oletuksena (tai tarjoaa yhtenä virallisesti tuetuista vaihtoehdoista) monet Linux-jakelut, joista tunnetuin lienee Ubuntun virallinen sisarjakelu Kubuntu. Muita suosittuja jakeluja ovat mm. Fedora, OpenSUSE ja Manjaro.
Frameworks on kokoelma avoimen lähdekoodin Qt-kirjastoja, jotka toimivat pohjana Plasmalle ja muille KDE-ohjelmistoille.[33]
Applications sisältää kaikki KDE-projektin ohjelmistot, sisältäen työpöytäympäristön tarpeita varten suunniteltujen oheisohjelmistojen lisäksi myös lukuisia itsenäisiä sovelluksia, joista osa on saatavilla Linuxin lisäksi myös monelle muulle alustalle.[34]
KDE-projektissa on mukana yli 200 sovellusohjelmaa.[35]
KDE neon on KDE-yhteisön ylläpitämä Linux-jakelu, joka käyttää pohjanaan Ubuntun uusinta LTS (Long Term Support) julkaisua käyttäen pitkälti samoja ohjelmalähteitä, mutta tarjoaa Plasma-työpöydästä ja muista KDE-ohjelmistoista tuoreet versiot omista lähteistään. Jakelupaketti on myös esiasennettujen ohjelmistojen suhteen huomattavasti pelkistetympi kuin Ubuntu tai Kubuntu, eikä se sisällä valmiina juuri muuta kuin Plasma-työpöydän, sen keskeisimmät komponentit, paketinhallintaohjelmistot ja Firefox-selaimen.
Yhteisön itsensä mukaan se ei ole niinkään oma jakelunsa kuin vaihtoehtoinen ohjelmalähde kehittäjille ja niille jotka haluavat tuoreimmat KDE-ohjelmistot stabiilin Ubuntu-pohjan päällä.[40] Neonin jakelupaketit ovat saatavilla neljänä eri versiona: tavallisille käyttäjille suunnattu User joka tarjoaa tuoreimmat vakaat julkaisut ohjelmistoista, Testing jota päivitetään päivittäin bugikorjauksia sisältävistä kehityshaaroista, kokeellisia, vielä epävakaita ominaisuuksia sisältävä Unstable sekä viimeksi mainitun lisäksi kehittäjille tarkoitetut kirjastot valmiina sisältävä Developer.[41]
KDE Software Compilationin (KDE SC) versio 4.10.2 on käännetty yli 55:lle kielelle[42], myös suomeksi. Kaikkiaan KDE-ohjelmia (SC mukaan lukien) on käännetty täysin tai osittain yli sadalle kielelle.[43] KDE SC:tä sekä lukuisia muita KDE-ohjelmia lokalisoidaan suomeksi vapaaehtoisvoimin.[44]
| Versio | Päivämäärä | Tietoja |
|---|---|---|
| 1996-10-14 | KDE kehitystyö aloitetaan | |
| K Desktop Environment 1 | 1998-07-12 | |
| K Desktop Environment 2 | 2000-10-23 | |
| K Desktop Environment 3 | 2002-04-03 | |
| KDE Software Compilation 4 | 2008-01-11 | Siirtyminen Qt 4 ympäristöön. KDE 4.4 eteenpäin projekti kulki nimellä KDE SC |
| KDE Plasma 5 | 2014-07-15 | Siirtyminen Qt 5 ympäristöön. KDE kehitystyö hajautettiin: Plasma, Frameworks ja Applications seuraavat eri versionumerointia. |
| KDE Plasma 6 | 2024-02-28[45][17] | Qt 6, oletusarvoinen Wayland, käyttöliittymäelementtien siirto Kirigami-elementteihin[46] |
Plasma 6:ssa tehtyyn kehitystyöhön kuuluu HDR-tuki ja väriprofiilit. Värisokeille käyttäjille on lisätty värikorjaukseen suodattimet.[17]
Wayland on oletuksena käytössä oleva istunto. Paneelit ovat oletuksena kelluvia ja osaavat piiloutua automaattisesti. Käyttöliittymässä oletuksena yksi klikkaus on valinnalle ja tuplaklikkaus avaamiselle. Kosketuspaneelin taputus klikkausta varten on oletuksena käytössä. Vierityspalkin klikkaus siirtyy valittuun paikkaan. Vieritystoiminto ei enää automaattisesti vaihda virtuaalista työpöytää.[17]
Suurin muutos on Qt-version päivitys, jonka myötä KDE-projektin ei enää itse tarvitse ylläpitää vanhempaa versiota. Edellinen siirtyminen Qt 5:een julkaistiin KDE 5:ssä 10 vuotta aiemmin.[47]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
