Jyväskylän Kiri
jyväskyläläinen pesäpalloseura From Wikipedia, the free encyclopedia
Jyväskylän Kiri on pesäpallon erikoisseura, jolla on huomattava määrä Suomen-mestaruusmitaleja sekä miesten että naisten sarjasta. Jyväskylän Kiri ry teki konkurssin vuonna 2019. Vuonna 2020 perustetun Jyväskylän Kiri 2020 ry:n edustusjoukkue pelaa Miesten Ykköspesis -sarjassa. Naiset pelaavat omana seuranaan nimellä Jyväskylän Kirittäret. Seurojen yhteistä junioritoimintaa pyörittää Jyväskylän Kiri & Kirittäret Juniorit ry.
Jyväskylän Kiri 2020 | |
---|---|
Koko nimi | Jyväskylän Kiri 2020 |
Perustettu | 1930, perustettu uudestaan 2020 |
Lakkautettu | 2019 |
Entiset nimet |
Jyväskylän Kiri 1930-2018 |
Kaupunki | Jyväskylä |
Kenttä |
Harjun stadion (1930-1960) Hippoksen pesäpallostadion (1969-2019) (2021-) |
– kapasiteetti | 1850 |
Miesten sarjataso | Miesten Ykköspesis |
Värit | |
Puheenjohtaja | Juha Kalajanniska |
Miesten pelinjohtaja | Jukka-Pekka Karttunen |
Miesten kapteeni | Kimmo Carlson |
Omistaja | Jyväskylän Kiri 2020 ry. |
Miesten SM-mitalit | |
Kultaa | 7 (1954, 1956, 1957, 1958, 1964, 1982, 1984) |
Hopeaa | 8 (1949, 1952, 1954, 1977, 1978, 1979, 1981, 1985) |
Pronssia | 6 (1950, 1951, 1976, 1983, 1986, 1999) |
Naisten SM-mitalit | |
Kultaa | 4 (1957, 1989, 1996, 1997) |
Hopeaa | 1 (1958) |
Pronssia | 8 (1937, 1950, 1956, 1959, 1966, 1980, 1995, 1998) |
Historia


Kiri perustettiin vuonna 1930 tarkoituksenaan "tarjota jäsenilleen tilaisuuksia pesäpallourheiluun, elvyttää ja virittää yleensä harrastusta siihen sekä harjoittaa sitä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti niin hyvin henkisen ja ruumiillisen kunnon kehittäjänä kuin virkistyksenä ja ajanvietteenä".[1]
Kiri syntyi pesäpallohulluun kaupunkiin, jossa koko laji kehitettiin. Maailman ensimmäinen pesäpallo-ottelu pelattiin Tahko Pihkalan johdolla Jyväskylän Lyseon pihalla. Kiriläisen pesäpallon historia ulottuukin aina pitkäpallon ja kuningaspallon kautta Hippoksen pesäpallopyhäkön aikoihin [2].
Vuodesta 2005 lähtien Naisten Superpesiksessä Kirin perinteitä on jatkanut Kirittäret. Kirittäret-nimi on ollut käytössä vuodesta 1999 alkaen, mutta viiden ensimmäisen kauden ajan joukkue pelasi Jyväskylän Kirin lisenssillä.
Jyväskylän Kiri ry teki konkurssin vuonna 2019.[3] Vuonna 2020 perustetun Jyväskylän Kiri 2020 -yhdistyksen edustusjoukkue on pelannut Miesten Ykköspesis -sarjassa.
Kuuluisimpia kiriläisiä pesäpalloilijoita ovat olleet Eino Kaakkolahti (15 Itä–Länsi-ottelua) ja Kari Kuusiniemi (14 Itä–Länsi-ottelua), Kalevi Luoma, Ossi Rajala, Timo Rautiainen ja Antti Elomaa.
Kiri joutui konkurssiin 2018.
Joukkueen tilalle syntyi Kiri 2020.
- Kirin alkuperäinen logo vuodelta 1930
- Kiri-logo
- Kiri Iskee-logo
- Kirin logo, 2012-2019
- Kiri&Kirittäret Juniorien logo
Junioritoiminta

Kirin junioritoiminta eriytettiin vuonna 1997 omaksi seurakseen Jyväskylän Kiri-Juniorit ry. Vuonna 2018 se vaihtoi nimekseen Kiri & Kirittäret Juniorit ja on siitä lähtien vastannut myös Kirittärien junioritoiminnasta C-ikäluokkaan asti. Kaudella 2024 poikien superpesis joukkue pelaa Jyväskylän Kirin alaisuudessa
Tilastot ja luettelot
Saavutukset
- Miehet
- Naiset
SM-kultaa | (4) 1957, 1989, 1996, 1997 |
SM-hopeaa | (1) 1959 |
SM-pronssia | (8) 1937, 1950, 1956, 1959 1966, 1980, 1995, 1998 |
Maratontaulukko
Jyväskylän Kirin pisteet Superpesiksen/SM-sarjan Maratontaulukossa. [4]
Sijoitus | Kaudet | Ottelut | 3P | 2P | TP | 1P | OP | Juoksut | Pisteet |
3. | 63 | 1300 | 113 | 539 | 56 | 75 | 517 | 9158 - 8120 | 1548 |
Pelinjohtajat
- Eino Kaakkolahti (1969)
- Viljo Paukku (1972)
- Reijo Salo (1974)
- Martti Kylmälahti (1975)
- Reijo Salo (1976)
- Erkki Rautiainen (1977–1979)
- Raimo Pasanen (1980)
- Reijo Salo (1981–1983)
- Erkki Korhonen (1984)
- Kalevi Luoma (1985–1988)
- Jari Koski (1989)
- Pekka Arffman (1990)
- Jari Koski (1991–1993)
- Tapio Rauhamäki (1993)
- Petri Kaijansinkko (1994–1995)
- Pasi Niemelä (1996)
- Kalevi Luoma (1997)
- Jouni Mutikainen (1997)
- Petri Kaijansinkko (1998–1999)
- Paavo Hämäläinen (2000)
- Mika Peltonen (2000–2001)
- Kimmo Hannula (2002)
- Jari Koski (2003–2004)
- Jussi Viljanen (2005–2007)
- Jyrki Falin (2008–2009)
- Jukka Karttunen (2010–2011)
- Juhani Lehtimäki (2012–2014)
- Timo Rautiainen (2014)
- Paavo Hämäläinen (2015)
- Juhani Lehtimäki (2016)
- Petri Kaijansinkko (2016)
- Paavo Hämäläinen (2017)[5]
Palkinnot ja huomionosoitukset
Palkitut
Etenijäkuningas:[6]
- Raimo Hirvi (1976, 1978, 1979)
- Kari Kuusiniemi (1986)
- Timo Rautiainen (1996)
Lyöjäkuningas:[7]
- Eino Kaakkolahti (1952)
- Pertti Jaakkola (1957)
- Ismo Jaatinen (1979)
Kärkilyöntikuningas:[8]
- Kalevi Luoma (1977, 1978, 1979, 1981, 1984)
- Jyrki Falin (1986)
- Kari Kuusiniemi (1988)
Etenijäkuningatar:[9]
- Helena Iivanainen (1980)
- Riikka Nieminen (1989)
- Kirsi Hänninen (1995, 1996)
- Hanna Airaksinen (1997, 1998)
Lyöjäkuningatar:[10]
- Inka-Leena Lylymäki (1977)
- Inkeri Aitta-aho (1980)
- Riitta Jalonen (1992)
- Armi Ahola (1994, 1996, 1997, 1998)
- Riikka Nieminen (1995)
Kärkilyöntikuningatar:[11]
- Riikka Nieminen (1995)
- Hanna Airaksinen (1996, 1998)
- Taru Ylä-Autio (1997)
Vuoden jokeri:[12]
- Riitta Jalonen (1992)
- Armi Ahola (1997, 1998)
- Hannu Kiukkonen (2015)
Vuoden lukkari:[13]
- Eino Kaakkolahti (1951, 1952, 1953, 1954)
- Reijo Salo (1965)
- Helena Iivanainen (1975, 1976)
- Risto Tuominen (1982, 1986)
Vuoden pesäpalloilija:[14]
- Pertti Jaakkola (1957)
- Antti Elomaa (1958)
- Kalevi Luoma (1977, 1984)
- Ismo Jaatinen (1979)
- Inkeri Aitta-aho (1980)
- Mikko Vitikainen (1981)
- Raimo Hirvi (1982)
- Kari Kuusiniemi (1989)
- Riikka Nieminen (1989)
- Hanna Airaksinen (1996, 1997)
Kultainen maila:[15]
- Riikka Nieminen (1995)
- Hanna Airaksinen (1996, 1997, 1998)
Kultainen räpylä:[16]
- Hanna Airaksinen (1997)
Vuoden pelinjohtaja:[17]
- Petri Kaijansinkko (1989)
- Jussi Viljanen (1996)
Miesten Itä–Länsi-valinnat
- Niilo Räisänen (1933, 1934, 1935, 1939)
- Niilo Toppila (1938, 1939, 1940)
- Oiva Hyttinen (1940)
- Olli Fredrikson (1946, 1949, 1950)
- Hans Porras (1946)
- Yrjö Reiko (1947, 1948)
- Keijo Talvisto (1948, 1949)
- Eino Kaakkolahti (1948, 1949, 1950, 1951, 1952, 1953, 1954, 1956, 1957, 1958)
- Veijo-Lassi Holopainen (1949)
- Jaakko Lovén (1949, 1950, 1951, 1952, 1953, 1954)
- Reino Salonen (1951, 1952, 1953)
- Pertti Jaakkola (1953, 1955, 1956, 1957, 1958)
- Pentti Paavola (1954, 1956, 1957, 1958)
- Matti Pollari (1954)
- Olli Talvisto (1955)
- Esa Hauta-aho (1956, 1957)
- Antti Elomaa (1957, 1958, 1960)
- Risto Parviainen (1957, 1959, 1960)
- Eero Pietarila (1957)
- Paavo Pollari (1958)
- Erkki Rautiainen (1962)
- Alpo Viinikainen (1962, 1966)
- Timo Hakanen (1963, 1964)
- Erkki Korhonen (1962)
- Reijo Salo (1965, 1967, 1968)
- Martti Kylmälahti (1969)
- Unto Poikolainen (1972, 1973, 1974, 1976, 1977)
- Raimo Hirvi (1973, 1974, 1975, 1976, 1978, 1980, 1982, 1983)
- Jorma Hirvi (1974, 1984)
- Jari Koski (1975)
- Kalevi Luoma (1975, 1976, 1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982, 1984)
- Ossi Rajala (1976, 1977, 1978, 1979)
- Sakari Kolehmainen (1977)
- Mikko Vitikainen (1978, 1979, 1980, 1981, 1982)
- Antero Östman (1978, 1980)
- Ismo Jaatinen (1979)
- Jyrki Falin (1982, 1983, 1985, 1986)
- Risto Tuominen (1982, 1983, 1984, 1985, 1986)
- Jouni Mutikainen (1983, 1990)
- Kari Kuusiniemi (1985, 1986, 1987, 1988, 1989)
- Pekka Huhtala (1988)
- Juha Nieminen (1993, 1994)
- Vesa Kaukiainen (1994)
- Markus Linna (1995)
- Pasi Pohjola (1995, 1996)
- Kari Kallio (1996)
- Riku Lehto (1996)
- Kari Myllyniemi (1996)
- Timo Rautiainen (1996, 1998)
- Toni Juurakko (1999)
- Pekka Rajala (1999)
- Marko Kähkönen (2001)
- Tuomas Tallbacka (2007)
- Hannu Kiukkonen (2010, 2012, 2015)
- Mikko Rantalahti (2010)
- Juho Määttälä (2011)'
- Kimmo Carlson (2012, 2015, 2016)
- Miikka Matikka (2015)
Naisten Itä–Länsi-valinnat
- Marjatta Arkela (1961, 1962, 1963, 1966, 1967, 1968, 1969, 1970, 1971, 1972, 1973)
- Raija Geijer (1961, 1962, 1966, 1967, 1968)
- Tuulikki Stranden (1961, 1963, 1964, 1965, 1966)
- Raili Vehkala (1961)
- Ritva Vehkala (1962, 1964, 1965, 1966, 1967, 1969)
- Outi Lappinen (1963, 1964, 1965)
- Kaarina Salonen (1963, 1964, 1965, 1966)
- Kirsti Salonen (1963, 1965)
- Auli Suonperä (1964, 1968, 1969, 1970)
- Irmeli Koskinen (1966)
- Riitta Salminen (1966, 1967)
- Pirjo Ruosteinen (1967)
- Leena Lylymäki (1971, 1972, 1976, 1977)
- Helena Iivanainen (1971, 1972, 1973, 1975, 1976, 1977, 1980, 1981)
- Hannele Virolainen (1971)
- Leena Sandström (1972)
- Inkeri Aitta-Aho (1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982, 1983, 1984, 1985)
- Tiina Laukka (1979, 1980, 1981, 1982)
- Tiina Tammiruusu (1983, 1986, 1991, 1992, 1994, 1995)
- Merja Meriläinen (1984, 1987)
- Ulla-Maija Saikkonen (1984)
- Outi Peippo (1985)
- Päivi Suikkanen (1985, 1986)
- Riitta Jalonen (1987, 1988, 1989, 1990, 1991, 1992, 1993)
- Sanna Hänninen (1988, 1989)
- Riikka Nieminen (1989, 1990)
- Hanna Airaksinen (1990, 1991, 1995, 1996, 1997, 1998)
- Armi Ahola (1990, 1994, 1996, 1997, 1998)
- Riikka Punnonen (1992)
- Jaana Tahvanainen (1993, 1995, 1996, 1997)
- Erja Enqvist (1994, 1995)
- Päivi Pulkkinen (1994)
- Kirsi Hänninen (1995, 1996)
- Kirsi Lakaniemi (1995, 1996)
- Pirjo-Riitta Paju (1996, 1997)
- Tea Jormakka (1997)
- Marja Miesperä (1997)
- Hannele Seppänen (1997)
- Taru Ylä-Autio (1997, 1998)[19]
Katso myös
- Kirittäret
- Kiri & Kirittäret Juniorit
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.