Juuri on kasvin lehdetön, tavallisesti maanalainen osa, joka kiinnittyy varteen ja kasvaa suurin piirtein alaspäin, mutta juuristo eli juurien muodostama kokonaisuus voi myös levittäytyä vaakatasossa. Juuria on erilaisia. Juuren päätehtävät ovat veden ja ravinteiden nostaminen varteen sekä kasvin pitäminen paikallaan maaperässä. Juuren toiminta perustuu osmoosiin, ja juuren sisällä sijaitseva neste on väkevämpää kuin ulkopuolella sijaitseva neste. Juuren kasvaminen vaatii kosteutta, ja nuoren kasvin kasvupyrähdys alkaa vasta juurten kehityttyä.
Juuri on joko pääjuuri tai lisäjuuri. Pääjuureksi kutsutaan selvästi yhtenäistä, paksua, suoraan alaspäin tunkeutuvaa juurta, jollainen on muun muassa voikukalla. Lisäjuuri taas haarautuu moneen, lähellä maanpintaa laajalle ulottuvaan juurihaaraan. Lisäjuuri on muun muassa heinäkasveilla.
Suurilla puuvartisilla kasveilla voi muodostua tukevoittavia pönkkäjuuria tai lankkujuuria. Kosteilla paikoilla, joilla maaperässä on hyvin vähän happea, kuten esimerkiksi mangrovemetsissä, jotkin kasvit kasvattavat maan pinnalle tulevia hengitysjuuria.
Rakenne
Juuren keskellä kulkee keskuslieriö, jonka sisällä juuren johtojänteet kulkevat. Keskuslieriötä ympäröi endotermi. Endotermin ulkopuolella on erityisesti nuorilla juurilla kuori ja kuorta ympäröivä epidermi. Kuori koostuu pääosin tylppysoluista, ja toimii varastona. Vanhoilla juurilla keskuslieriön korkkijällen tuottama korkkikuori usein korvaa kuoren ja epidermin.
Juuri voidaan jakaa vyöhykkeisiin pituussuunnassa. Juuren päässä on suojaava juuren huntu, joka varmistaa juuren kasvamisen ja tunkeutumisen maahan. Se on yleensä ihmissilmälle näkymätön. Hunnun suojassa on meristeemisolukosta koostuva jakautumisvyöhyke, jossa meristeemisolut jakautuvat aktiivisesti tuottaen uusia juurisoluja. Jakautumisvyöhykettä seuraa pitenemisvyöhyke, jossa solut kasvavat erityisesti pituussuunnassa. Pitenemisvyöhykettä seuraa erilaistumisvyöhyke, jossa solut erilaistuvat tehtäviinsä. Juurikarvat sijaitsevat erilaistumisvyöhykkeessä. Näitä vyöhykkeitä seuraa juurihaaravyöhyke.[1]
Juurista haarautuvat juurikarvat, jotka mahdollistavat veteen liuenneiden ravinteiden oton. Poikkeustapauksessa koko juuri voi puuttua, kuten sammalilta, tai juurikarvat, kuten metsämännyltä, jolloin juurikarvoja korvaavat sienirihmat. Ne elävät kasvin kanssa molemminpuolisessa hyötysuhteessa eli symbioosissa.
Juuret ravinnonlähteinä
Juuret ovat erikoistuneet erilaisiin tehtäviin. Ravinnon kannalta tärkeimpänä voidaan pitää mukulajuurta, joka on ravintosäiliönä toimiva juuri, jollainen on esimerkiksi porkkanalla. Luonnossa esiintyviä syömäkelpoisia juuria nimitetään juuriksi. Ihmisen kasvattamina niitä nimitetään juureksiksi.[2] Luonnonkansat, kuten metsästäjä-keräilijät, etsivät maasta ravinnokseen juuria.
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
