Mangrove tai mangrovesuo on puiden ja pensaiden muodostamaa tiheää kasvillisuutta, jota kasvaa trooppisilla tai subtrooppisilla runsassateisilla alueilla merenrannikoilla ja jokisuistoissa. Tavallisesti sitä esiintyy rannoilla matalassa vedessä ja vuorovesien vaihteluvyöhykkeellä, kuitenkin suojassa voimakkaimmilta aalloilta. Kasvualustana on hiekka tai lieju, jota kasvillisuus sitoo tehokkaasti.[1] Mangroven katsotaan yleensä muodostavan oman biominsa.[2][3]
Kasvillisuus
Varsinaisia mangrovelajeja katsotaan olevan 54 yhteensä 20 eri suvussa. Niitä esiintyy lähes yksinomaan mangrovemetsissä. Merkittävin heimo on mangrovepuukasvit (Rhizophoraceae), jonka suvuista punamangrovet eli mangrovepuut (Rhizophora) käsittää kahdeksan ja muut suvut yhdeksän mangrovelajia[4]. Muita merkittäviä mangrovesukuja ovat yhdeksän lajia käsittävä mustamangrovet (Avicennia) sekä viisi lajia käsittävä omenamangrovet (Sonneratia), joihin kuuluu muun muassa valko-omenamangrove (Sonneratia alba).
Mangrovekasvit jaetaan yleensä kahteen ryhmään: yksinomaisiin mangrovekasveihin ja niihin liittyviin magrevelajeihin. Yksinomaiset mangrovekasvit kasvavat vain mangroveympäristössä ja niiden kasvualue ei ulotu maalla kasvaviin kasviyhteisöihin. Ne ovat sopeutuneet suolaveteen, vesiympäristöön ja vähähappisiin oloihin.[5]
Mangrovekasveilla on kolmenlaisia juuria[1]. Pönkkäjuuret antavat puulle tukea epävakaalla kasvualustalla. Lieju on lähes hapetonta, joten lisäksi puut kasvattavat erityisiä hengitysjuuria hapen saamiseksi.[5] Niillä on näiden lisäksi juuria, jotka kasvavat mudan sisään ja sieltä ulos vaakatasossa.[6] Siemenet itävät usein vielä ollessaan kiinni emokasvissa, minkä jälkeen ne putoavat ja kaivautuvat terävän juurensa avulla tukevasti kasvualustaan.[5] Mangrovekasvit poistavat meriveden sisältämää suolaa ”hikoilemalla” sitä lehdissä olevien rauhasien kautta.[7] Osa kasveista poistaa ylimääräisen suolan varastoimalla sen kuoreensa tai siirtämällä sen lehtiin, jotka se sitten pudottaa.[2]
Eläimet ja muut eliöt
Mangrovealueilla tavataan eläimiä, joita ei ole muualla, koska ne ovat pitkälle erikoistuneet tähän ympäristöön. Siellä on muun muassa hyönteisiä, matelijoita, sammakkoeläimiä, lintuja ja nisäkkäitä sekä kaloja. Lisäksi siellä tavataan muita eliöitä, kuten bakteereja, sieniä, makroleviä ja selkärangattomia.[2]
Mangroven esiintyminen
Mangrovea esiintyy trooppisilla tai subtrooppisilla alueilla. Mangrovet ovat tyypillisesti rannikoiden ja suolaisen veden välissä paikoissa, joihin kertyy mutaa ja sedimenttejä.[5] Mangrovepuiden juuret estävät vuoroveden mukanaan tuomaa hienojakoista ainesta palaamasta merelle, ja mangrovealue laajentuu sen vuoksi. Mangrove saattaa laajentua merelle päin jopa 30 metriä vuodessa.[8] Sitomalla liejua mangrovekasvillisuus suojaa rannikoita eroosiolta ja jopa tsunameilta.[9]
Merkittävimpiä mangroven esiintymisalueita ovat Kaakkois-Aasia, Uusi-Guinea, Intia, Afrikan lounaisrannikko Senegalista Angolaan ja itärannikko Etelä-Afrikasta Keniaan, Madagaskar, Väli-Amerikka ja Brasilia.[10]
Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman vuonna 2010 julkaiseman raportin mukaan mangrovemetsät tuhoutuvat neljä kertaa muita metsiä nopeammin.[11]
Erityisesti Keniassa ovat naiset alkaneet istuttaa mangrovea, joka turvaa myös tärkeää pienkalastoa[12].
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
