Jukka Ensio Kärnä (s. 14. marraskuuta 1955 Kiihtelysvaara)[1] on suomalainen ammattiyhdistysvaikuttaja ja poliitikko. Hän toimi SDP:n kansanedustajana Kymen vaalipiiristä vuosina 2011–2015. Hän sai vuoden 2011 vaaleissa 4 325 ääntä. Hän oli ehdolla myös eduskuntavaaleissa 2015, mutta jäi valitsematta uudessa Kaakkois-Suomen vaalipiirissä.
| Jukka Kärnä | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. marraskuuta 1955 Kiihtelysvaara |
| Poliitikko | |
| Puolue | SDP |
| Asema | Kansanedustaja (2011–2015) |
| Vaalipiiri | Kymen vaalipiiri |
| Kotipaikka | Imatra |
Ennen valintaansa eduskuntaan Kärnä toimi SAK:n Kymen aluejohtajana vuodet 2005–2011. Kärnä on tehnyt pitkän uran Metallityöväen liitossa. Hän oli Imatran Ovakon terästehtaan pääluottamusmies vuosina 1989–2005 ja on ollut myös Metalliliiton liittovaltuuston puheenjohtaja. Hänen kotipaikkakuntansa on Imatra, jonka kaupunginvaltuustoon hän on kuulunut vuosina 1997–2005 ja uudelleen vuodesta 2013.[1][2]
Eduskunnassa Kärnä oli talousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan jäsen.[3]
Elämä
| Eduskuntavaalit | ||||
| Vuosi | Vaalipiiri | Äänet | Tulos | |
|---|---|---|---|---|
| 1999 | Kymi | 3 215 | ei valittu | [4] |
| 2003 | Kymi | 2 936 | ei valittu | [5] |
| 2011 | Kymi | 4 325 | valittiin | [5] |
| 2015 | Kaakkois-Suomi | 4 287 | ei valittu | [6] |
| Kunnallisvaalit | ||||
| Vuosi | Kunta | Äänet | Tulos | |
| 2000 | Imatra | 358 | valittiin | [5] |
| 2004 | Imatra | 394 | valittiin | [5] |
| 2012 | Imatra | 367 | valittiin | [5] |
Kärnä aloitti työuransa vuonna 1972 Imatran terästehtaan ammattikoulussa, josta eteni töihin sulattoon, hienovalssaamoon ja lopuksi viimeistelyhalliin.[7] Kun tehdas päätettiin lopettaa, pääluottamusmies Kärnä pyrki vaikuttamaan keväällä 1991 silloiseen kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantaloon Imatran tehtaan puolesta.[8] Kun Metalliliiton valtuuston jäsen Erkki J. Partanen (sd.) tuli valituksi kansanedustajaksi, Imatra Steelin pääluottamusmies Kärnä valittiin Partasen tilalle valtuustoon.
Keväällä 1997 SAK:n liittojen välillä oli pientä erimielisyyttä Suomen kuulumisesta EMU-rahaliittoon. Metalliliiton valtuuston varapuheenjohtaja Kärnä varoitti ahnehtimasta suuria nimellispalkankorotuksia inflaation ja koron nousun takia, jotta Suomi saavuttaisi EMU-kriteerit.[9] Vuonna 1998 Kärnä vertasi keskustan puheenjohtajaa Esko Ahoa Margaret Thatcheriin, koska Aho ihaili ns. Uuden-Seelannin mallia ja työreformia.[10]
Kärnä asettui ehdokkaaksi vuoden 1999 eduskuntavaaleihin, mutta ei tullut valituksi 3 215 äänellään. Kärnä tuki SAK:n ohella samana vuonna presidentti Ahtisaaren seuraajaksi ilmoittautunutta Lipposen II hallituksen ulkoministeri Tarja Halosta. Vuonna 2000 Metalliliiton puheenjohtaja Per-Erik Lundhin seuraajaksi valittiin Erkki Vuorenmaa ja myös valtuuston puheenjohtaja vaihtui: valtuuston varapuheenjohtaja Kärnä valittiin valtuuston puheenjohtajaksi kun Juho Korpi jätti paikkansa.[11] Kärnä arvosteli silloista valtiovarainministeri Sauli Niinistöä, joka Kärnän mukaan toteutti Iiro Viinasen linjaa hallituksessa. Kärnän mukaan "--sen tien päässä on työsopimusfasismi”.[12]
Kärnä oli puheenjohtaja Vuorenmaan tukija jopa niin lujasti, että osti Vuorenmaan käytetyn auton syksyllä 2000.[13] Kärnä oli taitava valtuuston puheenjohtaja. Joulukuussa 2000 Metallin valtuuston kokouksessa esiintyi tyytymättömyyttä mm. vuorolisistä ja luottamushenkilöiden palkkioista. Esitystä kannatettiin, mutta puheenjohtaja Kärnä junaili esityksen niin, että äänestys jätettiin käyttämättä.[14] Kärnä esiintyi pääosassa vuonna 2004 pitkässä dokumenttielokuvassa Työväenluokka.
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
