suomalainen jääkiekkoilija ja jääkiekkovalmentaja From Wikipedia, the free encyclopedia
Manu Juhani "Tami" Tamminen[1] (s. 26. toukokuuta 1950[2] Turku) on suomalainen entinen jääkiekkoilija ja jääkiekkovalmentaja. Tamminen on toiminut myös luennoitsijana ja jääkiekkoasiantuntijana lehdissä ja televisiossa. Lisäksi hän on kirjoittanut useita kirjoja. Tamminen on koulutukseltaan liikunnanopettaja.
| Juhani Tamminen | |
|---|---|
 Tamminen vuonna 2013. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. toukokuuta 1950 Turku |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Tami, Aurinkokuningas, Don Tami |
| Pelipaikka | hyökkääjä |
| Pelinumero | 14 |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 1966–1985 |
| Seurat |
TPS (SM-sarja/SM-liiga) HJK (SM-sarja) HIFK (SM-sarja) Cleveland Crusaders (WHA) Phoenix Roadrunners (WHA) Kokudo Keikaku (Japani) EHC Visp (Sveitsi II) |
| Valmennusura | |
| Vuodet | 1985–2013 |
| Seurat |
TPS (1985–1988) HC Sierre (1988–1991) Sveitsi B (1989–1990) Sveitsi (1991–1992) Sundsvall/Timrå (1992–1993) TuTo (1993–1994) Ranska (1994–1997) Ässät (1996–1998) Kärpät (1998–2001) Sport (2004–2005) Zürich Lions (2005–2006) Sport (2007–2010) TuTo (2012–2013) |
Tamminen toimi HC Ässät Oy:n toimitusjohtajana kesäkuusta 2003 maaliskuuhun 2004.[3]
Helsingin Sanomien toimittaja Juhani Syvänen antoi Tammiselle Ranskan-työsuhteen aikaan Tukholman MM-turnauksen yhteydessä lempinimen Aurinkokuningas.[4] Tamminen on yksi SM-liigan alumnien perustajajäsenistä.[5]
Tamminen toimi MTV Sportin asiantuntijana vuosina 2012–2017.[6] Vuodesta 1979 lähtien Tammisella on ollut myös Eurotam Oy -niminen yritys, jonka osakekannan hän omistaa yhdessä vaimonsa Mariitta ”Mari” Tammisen kanssa.[7]
Tamminen pelasi nuorena myös jalkapalloa. Hän kuului poikien maajoukkueeseen ja voitti jalkapallossa kaksi nuorten Suomen mestaruutta vuosina 1966 ja 1968. Hän voitti myös miesten SM-pronssia TPS:n joukkueessa jalkapallossa vuonna 1967 ja jääkiekon Suomen-mestaruuden HIFK:ssä vuonna 1974.
1966–1970, 1977–1979 ja 1980–1982 1970–1972 1972–1975
1975–1976 1976–1977
1979–1980 ja 1982–1984
(Sveitsin II-divisioona) 1984–1985
Tamminen pelasi ensimmäisen maaottelunsa marraskuussa 1969. Hän oli mukana Suomen voittaessa ensimmäisen kerran Neuvostoliiton Izvestija-turnauksessa 17. joulukuuta 1971 ja teki kaksi maalia Suomen 4–2-voittoon päättyneessä ottelussa. Tammisen ketjukavereina pelasivat Harri Linnonmaa ja Matti Murto.
1970-luvun alussa Tamminen muodosti Suomen maineikkaan ykkösketjun Veli-Pekka Ketolan ja Esa Peltosen kanssa.
Tamminen pelasi kymmenessä jääkiekon MM-kilpailussa ja Sapporon olympialaisissa vuonna 1972. Lisäksi hän pelasi Kanada-cupissa vuonna 1976.
Tamminen toimi maajoukkueen kapteenina vuosina 1978–1982. Viimeisen kerran hän pelasi maajoukkueessa Helsingin MM-kisoissa vuonna 1982. Hän pelasi 227 A-maaottelua, joissa teki 58 maalia ja 47 syöttöä, siis 105 tehopistettä.
1980-luvulta lähtien Tamminen toimi jääkiekkovalmentajana. Hän on valmentanut Sveitsin ja Ranskan jääkiekkomaajoukkueita. Tammisen parhaita saavutuksia valmentajana ovat Ranskan maajoukkueen vieminen puolivälieriin vuoden 1995 MM-kilpailuissa, TuTon ja Oulun Kärppien nostaminen SM-liigaan sekä Vaasan Sportin Mestis-mestaruus kaudella 2008–2009.
Vaasan Sport teki joulukuussa 2007 Tammisen kanssa sopimuksen Sportin valmentamisesta. Tamminen päävalmentajanaan Sport yritti tehdä nousua SM-liigaan.[8] Tammisen paluu ei kuitenkaan alkanut lupaavasti, sillä ensimmäisessä hänen valmentamassaan ottelussa Vaasassa vieraillut TuTo voitti kotijoukkueen 1–8.[9] Vaasalaisten keskuudessa pelisuoritus koettiin pohjanoteerauksena.[10] Kausi 2007–2008 päättyi puolivälieriin.
Seuraavan kauden 2008–2009 päätteeksi Vaasan Sport voitti Tammisen luotsaamana Mestiksen mestaruuden. Nousu SM-liigaan ei kuitenkaan onnistunut, sillä Porin Ässät vei liigakarsinnat otteluvoitoin 4–3.
Sport teki huhtikuussa 2009 Tammisen kanssa jatkosopimuksen. Sopimus oli mallia 1+1 vuotta. Optiovuosi olisi astunut voimaan, mikäli Sport olisi noussut SM-liigaan. Sportin kausi sujui kuitenkin odotettua huonommin.lähde? Tamminen jäi tammikuun lopussa sairauslomalle burnoutin vuoksi.[11][12]
Tammisen valmentajauran jatkamisesta TuTon päävalmentajana tuli tieto maaliskuussa 2012. Sopimus kattoi kauden 2012–2013.[13]
Tammisen kehittämä ja toteuttama pelityyli on ”60 minuutin paine”, joka Tammisen mukaan tarkoittaa koko pelin kestävää henkistä ja fyysistä painetta. Pelityylissä oma joukkue määrittää pelin tempon.[14]
Koulutukseltaan Tamminen on liikunnanopettaja. Hän valmistui vuonna 1974 Helsingin yliopistosta.[15] Hän on toiminut muun muassa Turun Lyseossa, Liedon lukiossa ja Luostarivuoren yläasteella ja lukiossa liikunnanopettajana.[16]
Vuodesta 1979 lähtien Juhani Tammisella on ollut Eurotam Oy -niminen yritys, jonka osakekannan hän omistaa yhdessä vaimonsa Mariitta Tammisen kanssa. Yritys on perustettu jääkiekko-, jalkapallo- ja tennisvalmennusta varten. Eurotam Oy:n tytäryhtiö on Onnellinen Koti Oy, joka on Mariitta Tammisen hoitama keittiökalusteita myyvä yritys.[17][7]
Syksyllä 2013 Tamminen osallistui Tanssii tähtien kanssa -ohjelman 8. tuotantokaudelle tanssiparinaan tanssinopettaja Susa Matson. Tamminen putosi kilpailun kuudentena parina.[18]
Syksyllä 2014 Tamminen oli otsikoissa homoseksuaaleja koskevien kommenttiensa takia.[19] Hän vastasi Metropolia-ammattikorkeakoulun keskustelupaneelissa esitettyyn kysymykseen, ettei ole törmännyt jääkiekkopiireissä homoseksuaaleihin. Lisäksi hänen väitettiin antaneen ymmärtää, etteivät homoseksuaalit pärjäisi jääkiekkoliigassa. Tamminen kuitenkin korosti myöhemmin haastattelussa, että myös homot ovat tervetulleita lajin pariin.[20][21]
Vuosina 2011–2018 Tamminen on syyllistynyt kahteen ajoneuvon kuljettamiseen oikeudetta sekä yhteensä kahteentoista liikennerikkomukseen, joissa kaikissa on ollut kyse ylinopeudesta.[22] Elokuussa 2018 Tamminen syyllistyi kolmeen ylinopeuteen ja sai kuusi viikkoa ajokieltoa.[23] Saman vuoden syyskuussa Tamminen jäi kiinni ajamisesta kesken ajokiellon ja tuohtui Turun poliisilaitoksella saamaansa kohteluun. Hän kertoi ottaneensa yhteyttä ystäväänsä kansanedustaja Ilkka Kanervaan ja pyytäneensä tätä järjestämään tapaamisen poliisiasioista vastaavan sisäministerin Kai Mykkäsen kanssa. Kanervan mukaan tapaaminen ei kuitenkaan ollut mahdollinen, sillä ministerin toimivaltuuksiin ei kuulu puuttuminen viranomaispäätöksiin.[24]
Tamminen oli keskustan ehdokkaana vuoden 2021 kuntavaaleissa Turussa. Hän sai 129 ääntä eikä tullut valituksi.[25]
Tamminen on naimisissa ja hänellä on kolme tytärtä.
Lähde:[26]
| Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
| 1966–1967 | TPS | SM-sarja | 22 | 8 | 4 | 12 | 8 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 1967–1968 | TPS | SM-sarja | 20 | 9 | 5 | 14 | 12 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 1968–1969 | TPS | Suomensarja | 14 | 17 | 3 | 20 | 14 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 1969–1970 | TPS | SM-sarja | 22 | 15 | 13 | 28 | 27 | – | – | – | – | – | MM | 6 | 0 | 4 | 4 | 0 | ||||||||||
| 1970–1971 | HJK | SM-sarja | 20 | 7 | 5 | 12 | 4 | – | – | – | – | – | MM | 9 | 0 | 1 | 1 | 4 | ||||||||||
| 1971–1972 | HJK | SM-sarja | 32 | 22 | 18 | 40 | 10 | – | – | – | – | – | OK | 6 | 1 | 3 | 4 | 6 | ||||||||||
| – | – | – | – | – | MM | 10 | 3 | 6 | 9 | 8 | ||||||||||||||||||
| 1972–1973 | HIFK | SM-sarja | 36 | 24 | 17 | 41 | 25 | – | – | – | – | – | MM | 10 | 1 | 3 | 4 | 4 | ||||||||||
| 1973–1974 | HIFK | SM-sarja | 36 | 21 | 26 | 47 | 29 | – | – | – | – | – |  |  | MM | 10 | 3 | 6 | 9 | 4 | ||||||||
| 1974–1975 | HIFK | SM-sarja | 36 | 17 | 36 | 53 | 26 | – | – | – | – | – | MM | 10 | 4 | 1 | 5 | 2 | ||||||||||
| 1975–1976 | Cleveland Crusaders | WHA | 65 | 7 | 14 | 21 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||||||||
| 1976–1977 | Phoenix Roadrunners | WHA | 65 | 10 | 29 | 39 | 22 | – | – | – | – | – | KC | 4 | 2 | 1 | 3 | 0 | ||||||||||
| Oklahoma City Blazers | CHL | 9 | 2 | 3 | 5 | 0 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| 1977–1978 | TPS | SM-liiga | 36 | 20 | 27 | 47 | 25 | 8 | 3 | 5 | 8 | 4 | MM | 10 | 6 | 1 | 7 | 8 | ||||||||||
| 1978–1979 | TPS | SM-liiga | 36 | 19 | 15 | 34 | 29 | 8 | 7 | 7 | 14 | 20 | MM | 8 | 4 | 0 | 4 | 0 | ||||||||||
| 1979–1980 | Kokudo Keikaku | Japani | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 1980–1981 | TPS | SM-liiga | 35 | 21 | 27 | 48 | 20 | 7 | 5 | 3 | 8 | 10 | MM | 8 | 1 | 3 | 4 | 6 | ||||||||||
| 1981–1982 | TPS | SM-liiga | 36 | 11 | 16 | 27 | 18 | 7 | 3 | 3 | 6 | 4 | MM | 7 | 1 | 1 | 2 | 4 | ||||||||||
| 1982–1983 | TPS | SM-liiga | 13 | 4 | 5 | 9 | 6 | 3 | 1 | 1 | 2 | 2 | ||||||||||||||||
| 1982–1983 | Kokudo Keikaku | Japani | ||||||||||||||||||||||||||
| 1983–1984 | Kokudo Keikaku | Japani | ||||||||||||||||||||||||||
| 1984–1985 | EHC Visp | NLB | 9 | 9 | 13 | 22 | 4 | |||||||||||||||||||||
| 1988–1989 | HC Sierre | NLB | 2 | 0 | 1 | 1 | 4 | |||||||||||||||||||||
| 13 kautta | yhteensä | SMS/SML | 380 | 198 | 214 | 412 | 239 | 33 | 19 | 19 | 38 | 40 | ||||||||||||||||
| 2 kautta | yhteensä | WHA | 130 | 17 | 43 | 60 | 22 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||||||||
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
