Länsiväylä (ruots. Västerleden) on Helsingistä Espoon eteläosien kautta Kirkkonummelle johtava moottoritie, joka on osa Helsingistä Karjaalle kulkevaa kantatietä 51. Se alkaa Helsingin Ruoholahdesta ja päättyy Kirkkonummen keskustan liepeille. Länsiväylän alkupäässä Helsingissä on vuonna 1965 valmistunut Lapinlahden silta, joka oli pitkään Suomen pisin silta.[1] Lapinlahden sillan keskimääräinen vuorokausiliikenne syyskuussa 2013 oli Helsingin kaupungin laskennan mukaan noin 56 710 autoa.[2]
|
||
Länsiväylä | ||
---|---|---|
Kantatie 51 | ||
Maa | Suomi | |
Osa tietä | kantatie 51 | |
Tieluokka | kantatie | |
Omistaja | Suomen valtio | |
Tienpitäjä | Väylävirasto | |
Pituus | 27,6 km | |
Päällyste | asfaltti | |
Kaistaluku | pääosin kuusikaistainen | |
Huomautuksia | Pääkaupunkiseudun ulosmenotie |
LÄNSIVÄYLÄ VÄSTERLEDEN |
Historia
Moottoritien rakentaminen aloitettiin vuonna 1961.[3] Sen osuus Ruoholahdesta Gräsaan (Haukilahden liittymään) avattiin 1. lokakuuta 1965, ja seuraavana vuonna sitä jatkettiin Suomenojalle.[4] Espoonlahdelle saakka moottoritie oli valmis vuonna 1969.[3] Uusin osuus Kivenlahdesta Kirkkonummelle avattiin liikenteelle 29. lokakuuta 2013.[5] Alun perin moottoritien oli tarkoitus ulottua Porkkalankadun yli Hietalahdenrantaa ja silloista satamaradan linjausta pitkin Lönnrotinkadulle ja Uudenmaankadulle saakka. Tästä jäänteenä on yhä Sinebrychoffin puiston alittava Mallaskadun tunneli, josta piti tulla Helsingin keskustan läntinen sisääntuloramppi, sekä Länsiväylän korjattu linjaus Salmisaaressa, jossa moottoritie alun perin haaroittui laajasti tarkoituksena jatkaa tietä suoraan haaran keskeltä Porkkalankadun yli.[6] Ennen vuotta 2000 myös Mechelininkadulta oli suora yhteys Länsiväylälle, kunnes kiihdytyskaistan tilalle rakennettiin toimistorakennus. Nykyään Mechelininkadulta tuleva liikenne yhdistyy Porkkalankadun liikennevirtaan, josta voi kääntyä Länsiväylälle.[7]
Länsiväylän edeltäjä oli vuosina 1933–1938 rakennettu kaksikaistainen Helsingistä Jorvakseen johtanut maantie, Jorvaksentie. Sen Helsingin puoleisessa päässä saman liikenneväylän osina toimivat myös samassa yhteydessä rakennettu Ruoholahdesta Salmisaareen johtanut penger, sieltä Lauttasaareen johtanut alkuperäinen Lauttasaaren silta sekä Lauttasaaren läpi kulkeva Lauttasaarentie, joka sai nykyisen nimensä jo vuonna 1938.[8] Lauttasaarentien länsipäästä alkoi varsinainen Jorvaksentie, joka kulki siltoja ja maapengertä myöten Koivu- ja Hanasaaren kautta Espoon puolelle Karhusaareen, josta se jatkui Espoon eteläosien läpi Espoonlahdelle, jonka se ylitti Muulon siltaa pitkin, sekä edelleen Kirkkonummen puolella Jorvakseen saakka. Siellä se liittyi vanhaan, Muuralan ja Kauklahden kautta kulkevaan Kuninkaantiehen. Vuonna 1939 Jorvaksentietä oli päällystetty asfaltilla noin 17,5 kilometrin matkalta Lauttasaaren sillalta Jorvakseen päin. [9][1]
Kun vuoden 1938 tienumerointijärjestelmä otettiin käyttöön, Jorvaksentiestä tuli osa kantatietä 51. Sen läntisin osa jäi vuonna 1944 kuitenkin Porkkalan vuokra-alueelle, minkä vuoksi kantatie viitoitettiin uudelleen kulkemaan Kauklahden ja Siuntion kautta.[1] Myöhemmin Jorvaksentie menetti kantatien asemansa kokonaan, mutta vuonna 1972 Länsiväylästä tuli jälleen osa kantatietä 51.[1]
Alkuperäinen Jorvaksentie jäi Etelä-Espoon asukasluvun kasvaessa auttamattomasti alimitoitetuksi, minkä vuoksi sitä korvaamaan rakennettiin moottoritie. Moottoritien osuus Lauttasaaren länsiosasta Kivenlahden liittymään eli Martinsiltaan saakka rakennettiin alkuperäisen Jorvaksentien kohdalle leventämällä sitä ja muuttamalla risteykset eritasoliittymiksi, kun taas osuudet Ruoholahdesta Lauttasaareen ja Martinsillasta Espoonlahden sillalle olivat kokonaan uutta tietä.[3]
Moottoritien Helsingissä oleva osuus sai jo suunnitteluvaiheessa vuonna 1961 nimen Länsiväylä.[8] Espoon puolella tie oli moottoritien valmistuttuakin aluksi nimeltään Jorvaksentie[10], mutta myöhemmin nimi Länsiväylä on otettu käyttöön myös Espoon alueella. Tiestä käytetään edelleenkin joskus myös nimeä Jorvaksentie, vaikka virallisesti tämä nimi on enää vain kantatien 51 Kirkkonummella olevalla osuudella.
Rinnakkaisteiden rakentaminen
Samaan aikaan moottoritien kanssa rakennettiin myös sen pohjoispuolella sijaitseva rinnakkaiskatu, joka johtaa Tapiolasta Martinsiltaan.[3] Sen nimenä on Tapiolasta Kehä II:lle saakka Merituulentie, Kehä II:lta Suomenojan kiertoliittymään Kuitinmäentie ja Suomenojan länsipuolella Martinsillantie. Martinsillan länsipuolella rinnakkaiskatuna toimii Kivenlahdentie ja sen jatkeet Höyrylaivantie ja Vanha Jorvaksentie, jotka ovat osia alkuperäistä Jorvaksentietä.[11] Lauttasaaren ja Tapiolan välillä Länsiväylällä ei ole rinnakkaistietä, vaan hitaat ajoneuvot kuten työkoneet, jotka eivät voi kulkea moottoritietä eivätkä myöskään sen vieressä olevaa kevyen liikenteen väylää pitkin, joutuvat kiertämään Töölön, Munkkiniemen, Kuusisaaren ja Lehtisaaren kautta.
Liittymiä muun muassa kehäteihin ja Tapiolaan on laajennettu aika ajoin, ja leveimmällä kohdalla Tapiolan ja Westendin välillä tie on peräti 12-kaistainen. Kauppakeskus Ison Omenan kohdalle Matinkylän ja Olarin väliin rakennettiin uusi liittymä 2000-luvun alussa.
Myös Länsiväylän eteläpuolelle on alusta asti suunniteltu rinnakkaiskatua, mutta vasta 2000-luvun alussa valmistui yhteys Haukilahdessa Gräsanojan yli, ja Suomenojalla rinnakkaiskatu Suomenlahdentie valmistui vuonna 2016. Kevyelle liikenteelle on omat reittinsä Länsiväylän varrella.
Kuvia
- Länsiväylä Tapiolan kohdalla, taustalla näkyy Keilaniemen toimistorakennuksia
- Länsiväylä Nöykkiön kohdalla iltapäivän paluuliikenteen aikaan, taustalla Suomenojan liittymä
- Länsiväylä kuvattuna Koivusaaresta Helsingin keskustan suuntaan
- Länsiväylä Lauttasaaren kohdalla Helsingissä
- Länsiväylä Westendin kohdalla
- Länsiväylä Westendin kohdalla Keilaniemeen päin katsoen
- Länsiväylä ja Keilaniemen tornit
Hankkeet
Helsingin kaupunki on suunnitellut Länsiväylän tunnelointia Lauttasaaressa. Se mahdollistaisi alueelle uusia asuntoja ja esimerkiksi Länsibaana-nimisen pyöräväylän.[12][13]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.