Jamalin Nenetsia[5] eli Jamalin nenetsien autonominen piirikunta[6] tai Jamalin Nenetsi[6] (ven. Яма́ло-Не́нецкий автоно́мный о́круг, Jamalo-Nenetski avtonomnyi okrug, nenetsiksi Ямалы-Ненёциеˮ автономной ӈокрук) on runsaan 520 000 asukkaan hallintoalue Luoteis-Aasiassa Siperiassa Obinlahden ympärillä Venäjän federaatiossa. Jamalin Nenetsia kuuluu osana laajempaan Tjumenin alueeseen.[7] Piirikunta tuottaa noin 20 % maailman maakaasusta[8] ja on 600 000 porollaan maailman suurin poronhoitoalue.[9]

Pikafaktoja Jamalin nenetsien autonominen piirikunta Ямало-Ненецкий автономный округ ...
Jamalin nenetsien autonominen piirikunta
Ямало-Ненецкий автономный округ
Thumb
Thumb
Lippu
Thumb
Vaakuna
Thumb
Jamalin Nenetsian sijainti Venäjän federaation kartalla

Koordinaatit: 66.5265°N, 66.599°E

Valtio Venäjä Venäjä
Alue Tjumenin alue
Perustettu 10. joulukuuta 1930[1]
Hallinto
  hallinnollinen keskus Salehard ( as.)[2]
  suurin kaupunki Nojabrsk (110 620 as.)[2]
Pinta-ala 750 300 km²
Väkiluku (2010)  ([2]) 522 904
  väestötiheys 0,70 as./km²
Kielet venäjä
BKT (2010) 771 769 milj. RUB[3]
(eli 2,06  % Venäjän BKT:stä)
  asukasta kohti 1 475 929 RUB,
noin 36 157 EUR[4] (eli 564 % Venäjän keskiarvotasosta)
Aikavyöhyke UTC+5 (MSK+2)
Lyhenteet
  rekisterikilven tunnus 89
  ISO 3166 RU-YAN
правительство.янао.рф
Sulje

Maantiede

Autonominen piirikunta rajoittuu pohjoisessa Karanmereen, idässä Krasnojarskin aluepiiriin, etelässä Tjumenin alueen Hanti-Mansiaan sekä lännessä Komiin ja Arkangelin alueen Nenetsiaan.[7]

Thumb
Avoin suotundra, pienet järvet ja joet ovat tyypillistä maisemaa suuressa osassa Jamalin Nenetsiaa.

Jamalin Nenetsia kuuluu lähes kokonaan Länsi-Siperian alankoon, vain länsiosassa kohoavat Uralvuoret. Piirikunnan pohjoisosan muodostavat pitkälle Karanmereen työntyvät Jamalin ja Gydan niemimaat, joiden väliin jää Obinlahti. Suurin joki on Obinlahden pohjukkaan laskeva Ob. Muita jokia ovat Taz, Nadym ja Pur. Yli puolet piirikunnan alueesta sijaitsee pohjoisen napapiirin pohjoispuolella. Alueen saarista suurin on Jamalin niemimaan pohjoispuolelta sijaitseva Belyi.[7][10]

Ilmasto ja kasvillisuusvyöhykkeet

Alueesta noin puolet on arktiseen tai subarktiseen alueeseen kuuluvaa tundraa ja puolet pohjoista havumetsää eli taigaa.[10]

Ilmasto on vahvasti mantereinen. Tammikuun keskilämpötila on -22...-26 °C ja heinäkuun keskilämpötila +4...+14 °C. Keskimääräinen vuosisademäärä jää kylmän ilmaston vuoksi 200–400 millimetriin.[10]

Suojelualueita

Jamalin Nenetsiassa on useita huomattavia luonnonsuojelualueita. Niistä erityisen merkittäviä ovat Gydan niemimaalla sijaitseva Gydan kansallispuisto (pinta-ala 8 782 km²), Tazjoen yläjuoksun Ylä-Tazin luonnonpuisto (6 313 km²), Obinlahden pohjukan Ala-Obin luonnonsuojelualue (1 280 km²), Obin pääuoman ja sen itäisen Kunovat-sivujoen varrella sijaitseva Kunovatin luonnonsuojelualue (2 200 km²) ja Nadymin piirissä sijaitseva Nadymin luonnonsuojelualue (5 640 km²).[11][12][13][14][15][16]

Uhanalaiset eläinlajit

Thumb
Äärimmäisen uhanalainen lumikurki pesii paikoin Šuryškaryn piirin eteläosissa. Se on piirin vaakunaeläin.(?)

Jamalin Nenetsian vuoden 2010 Punaisen kirjan mukaan alueen uhanalaisia eläimiä ovat esimerkiksi Gydan kansallispuistossa ja Belyi-saarella asuva peura sekä Jamalin niemimaan ympäristössä esiintyvä atlantinmursu. Jääkarhu kuuluu alueella harvinaisiin mutta ei uhanalaisiin lajeihin.[17]

Linnuista alueellisesti uhanalaisia ovat tunturihaukka ja laajemminkin erittäin uhanalainen lumikurki, joka pesii paikoin piirikunnan lounaisosissa.[17] Uhanalaisiin kaloihin luetaan muun muassa Ob- ja Tazjoessa sekä Karanmerellä esiintyvä siperiansampi, jonka saalismäärä putosi pääesiintymisalueella Objoessa vuosien 1935–1996 välillä 99,5 %. Paikallisesti uhanalainen on myös siperianjokilohi.[17]

Kaupungit ja suurimmat taajamat

Vuonna 2010 Jamalin Nenetsiassa oli yhteensä kahdeksan kaupunkia. Niistä seitsemän oli aluehallinnon alaisia kaupunkeja ja yksi (Tarko-Sale) oli kunnallispiirin keskus. Kaupungit ja niiden väkiluvut (2010) olivat:[2]

Suurimmat kaupunkityyppiset taajamat, taajamat tai kylät olivat (2010):[2]

Syrjäisten petrokemian tuotantotaajamien koko ei ole mukana virallisessa asukasluvussa, koska asukkaat ovat kirjoilla muualla. Paikkakunnalla ollaan töissä ja asutaan tyypillisesti kuukauden jaksoissa; vuorokuukaudet ollaan vapaalla. Esimerkki tällaisesta taajamasta on kaukana muista astuskeskuksista sijaitseva, osin suomalaisvoimin rakennettu Jamburg, jonka asukasluku oli Nadymin piirin tilastojen mukaan 0, mutta työntekijöiden määrä silti 13 418.[18][19]

Rajavyöhyke

Vuonna 2002 Jamalin Nenetsian alue liitettiin niiden Venäjän federaation alueiden joukkoon, jonne ulkomaalaisten pääsy on rajoitettu.[20] Venäjän liittovaltion turvallisuuspalvelun (FSB) vuoden 2006 päätöksen mukaisesti Jamalin Nenetsiasta luokiteltiin rajavyöhykkeeksi koko rauta- ja maantien mukaan kulkevan LabytnangiSalehardNadymPangodyNovyi UrengoiTazovskiKrasnoselkup-linjan pohjoispuolinen alue.[20] Koko piirikunnan pohjoisosa liitettiin rekisteröintivelvotteen puolesta vaativammaksi rajavyöhykkeeksi.

Historia

Thumb
Venäjän keisarikunnan Tobolskin kuvernementti kattoi koko nykyisen Jamalin Nenetsian. Kartta vuodelta 1800.
Thumb
Jamalin Nenetsian ydinosa kuului yhä 1800-luvun lopulla tällöin jo pienentyneeseen Tobolskin kuvernementtiin.

Ihminen saapui läntisen Siperian tasangoille pian mannerjään vetäytymisen jälkeen. Alueen jokien, kuten Obin ja Tazin, varteen syntyi kalastaja- ja metsästäjäyhteisöjen asutuksia jo 3 000–2 000 vuotta eaa. Ehkä vuosituhat myöhemmin alueelle tuli samojedejä, jotka etenivät seuraten Obin ja Jenisein jokilaaksoja.[10] Nenetsiasutus sai tästä alkunsa. Selkupit syntyivät samojeditulokkaiden ja paikalla asuneen varhaisväestön vuorovaikutuksesta.

Venäläisiä kauppiaita ja käsityöläisiä saapui alueelle 1000- ja 1100-luvulta lähtien. Nestorin kronikan mukaan Novgorodin seudulta lähtenyt retkikunta saapui 1096 kauas Jugran alueelle Uralin taakse purjehtimalla vuoroin Petšora-, Ob- ja Tazjokia.[10] Sama kronikka on ensimmäisiä nenetsit mainitsevia historiallisia lähteitä.[21] Vuodesta 1187 Obin alajuoksu kuului Novgorodin etupiiriin.[1] Novgorodin vaikutuksen heikennyttyä Obin pääuoman ja sen Irtyš-sivujoen välisen, turkiksista rikkaan alueen pohjoisosat olivat jo 1400-luvulla Moskovan Venäjän etupiiriä.[10] Moskovan ruhtinaiden arvonimeen lisättiin 1502 maininta Obin seuduista.[1] Siperian kaanikunta Obin keskijuoksulla kuitenkin hidasti kauppayhteyksiä. Vasta kaanikunnan vuoden 1582 tappion jälkeen tätä pohjoisemmat alueet päätyivät laajemmin kaupankäynnin ja venäläisen uudissasutuksen kohteeksi. Sotilaita, uudisasukkaita, kauppiaita, samoin kuin turkiseläimiä pyytäviä metsästäjiä suuntasi nyt Obia pohjoiseen ja Siperiaan.[10][22]

Vuonna 1595 venäläisjoukot rakensivat Objoen varrelle, hantikylän paikalle, lähelle pohjoista napapiiriä kasakkalinnoituksen. Tämä siihen aikaan Siperian pohjoisin linnoituspaikka sai nimen Obdorsk, mikä viittaa sijaintiin Objoen luona. Neuvostoliiton aikana kaupunki nimettiin uudelleen Salehardiksi.[23][10]

Nenetseiltä alettiin kerätä Moskovalle veroa (jasak), jonka Jamalin ja Purin alueen syrjäseudun väki sai maksaa turkiksina.[21][24] Vuonna 1660 laajeneva Siperia tuotti jo yli 600 000 ruplaa eli noin kolmanneksen koko Venäjän budjetin tuloista. Alue kävi laajamittaista kauppaa turkiksilla, mammutinluilla, höyhenillä, turkisvaatteilla ja muilla tuotteilla. Tuotteita esiteltiin kuuluisilla Obdorskin markkinoilla. Maksuvälineenä käytettiin naalia.[10][9]

Vuosina 1708–1781 alue oli osa Venäjän keisarikunnan Siperian kuvernementtia. Keisarikunnan loppuajan alue kuului pääosin Tobolskin kuvernementtiin ja sen Surgutin piirikuntaan.[10] Kuvernementin itäiset osat erotettiin 1822 erilliseksi Jeniseiskin kuvernementiksi. Tähän alueeseen kuului myös Tazjoen seutu.

Huhtikuussa 1918 alkoi neuvostovallan aika, mutta seurannut sisällissota jatkui vuoden 1921 lopulle. Jamalin Nenetsian alue kuului aluksi Uralin alueeseen. 10. joulukuuta 1930 tästä alueesta rajattiin Jamalin nenetsien kansallinen piirikunta; päivämäärää pidetään nykyisen Jamalin nenetsien autonomisen piirikunnan perustamisajankohtana.[10][1][25]

Poronhoitoalueet, metsästys- ja kalastusmaat kollektivisoitiin 1930-luvulla, turkistarhaus aloitettiin vuonna 1936.[10] Jamalin Nenetsiassa oli 1940-luvun lopulla ainakin kolme Neuvostoliiton gulag-leireistä. Pakkotyöleireille joutuneet rakensivat muun muassa Jamalin niemimaan arktista satamaa (Novyi Port) ja keskeneräiseksi jäänyttä rautatietä Salhardista itään Jeniseijoelle Igarkaan ja sieltä edelleen Norilskiin.[10][26]

14. huhtikuuta 1962 Tazin kylän lähistön tundralta löytyi ensimmäinen maakaasuesiintymä. Vuosien 1964 ja 1966 välillä alueelta löytyi viisi merkittävää tuotantoaluetta. Näiden joukossa olivat Gubkinskin ja Urengoin kaasukentät. Jälkimmäinen oli tuolloin maailman suurin maakaasuesiintymä.[9]

Hallinto

Jamalin nenetsien autonominen piirikunta kuuluu Tjumenin alueeseen, mutta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen siitä tuli Venäjän federaation subjekti (jäsenalue), jollainen myös Tjumenin alue on. Jamalin Nenetsian pääkaupunki on Obin varrella sijaitseva Salehard (per. 1595). Piirikuntahallinnon johdossa on kuvernööri, joka nimittää hallinnon ylimmät toimihenkilöt. Piirikunnan lakeja säätää valtiollinen duuma.[10]

Paikallishallinnollisesti Jamalin Nenetsia on jaettu seitsemään piiriin (raion) ja kuuteen kaupunkipiirikuntaan. Piirit ovat:

Lisätietoja Kunnallispiiri, Venäläinen nimi ...
KunnallispiiriVenäläinen nimi[27]Väkiluku
2010[27]
Hallinnollinen
keskus[27][28]
Jamalin piiriЯмальский муниципальный район16 310Jar-Sale
Krasnoselkupin piiriКрасноселькупский муниципальный район6 204Krasnoselkup
Nadymin piiriНадымский муниципальный район66 530Nadym
Priuralskin piiriПриуральский муниципальный район14 995Aksarka
Purin piiriПуровский муниципальный район51 280Tarko-Sale
Šuryškaryn piiriШурышкарский муниципальный район9 814Muži
Tazin piiriТазовский муниципальный район16 537Tazovski
Gubkinskin kaupunkipiirikuntaГородской округ город Губкинский23 335Gubkinski
Labytnangin kaupunkipiirikuntaГородской округ город Лабытнанги26 936Labytnangi
Muravlenkon kaupunkipiirikuntaГородской округ город Муравленко33 391Muravlenko
Novyi Urengoin kaupunkipiirikuntaГородской округ город Новый Уренгой104 107Novyi Urengoi
Nojabrskin kaupunkipiirikuntaГородской округ город Ноябрьск110 620Nojabrsk
Salehardin kaupunkipiirikuntaГородской округ город Салехард42 845Salehard
Sulje

Alueen suuremmista kaupungeista Nadym on kuntaliitossa sitä ympäröivän piirin kanssa[29], mutta esitetään joskus tilastoissa piiristään erillisenä piirikunnan alaisena kaupunkina.[2]

Talous

Thumb
Maakaasun ja maaöljyn siirtoputkistot ovat muuttaneet Jamalin Nenetsian luontoa ja taloutta. Neuvostoliittolainen postimerkki vuodelta 1983 UrengoiUžhorod maakaasuputken kunniaksi.

Jamalin Nenetsian talous perustuu öljyn, maakaasun ja kaasukondensaatin tuotantoon; petrokemian teollisuus vastasi yhteensä 93 prosentista koko piirikunnan teollisuustuotannosta (2004). Piirikunnan merkitys koko Venäjän ja Euroopan energiantuotannolle on keskeinen: alue tuotti noin 90 prosenttia koko Venäjän maakaasusta ja 12 prosenttia sen öljystä.[10] Venäjän tärkeimmät Eurooppaan maakaasua kuljettavat kaasuputkistot alkavat Jamalin Nenetsian alueelta.[30] Maakaasu myös Gasum-yhtiön verkkoon, jota kautta kulkee noin 10 % primäärienergiantuotannon ja 11 % sähkötuotannon raaka-aineista Suomessa, on miltei täysin peräisin Jamalin Nenetsiasta.[31]

Maakaasua tuotettiin joulukuussa 2009 yhteensä 88 Jamalin Nenetsiassa sijaitsevalta kentältä. Gazprom tytäryhtiöineen tuotti tuolloin 88,3 % alueen kaasusta. Kaasukondensaattia saatiin 24 tuotantopaikalta, Gazpromin tuotanto-osuus oli 65,1 %. Venäjän toiseksi suurin kaasuntuottaja Novatek, jolla on pääkonttori Jamalin Nenetsian Tarko-Salessa, vastasi 23,8 % osuudesta. Muita huomattavia kaasukondensaatin tuottajia olivat Rospan International 5,7 % ja Rosneft 3,5 % osuudella.[32][33] Öljyä Jamalin Nenetsiassa tuotettiin 55 kentältä. Gazpromin öljyntuotantoyhtiö Gazprom Neft vastasi 63,7 % koko Jamalin Nenetsian öljyntuotannosta, Rosneft tuotti 27,8 %.[33]

Gazpromilla on alueella tärkeä yhteiskunnallinen asema. Se toimii aktiivisesti Jamalin Nenetsian piirikunnan ja sen kunnallispiirien kanssa. Yhtiön kaasun- ja öljyntuotanto Jamalin Nenetsiassa on laajentunut suunnitelmien mukaan Jamalin piirin (Bovanenkovon kaasukentillä) ja Jamburgin lähistöllä (Jamburgin kaasukenttä) Nadymin ja Tazin piireissä. Uutta 1 100 kilometrin maakaasuputkistoa Bovanenkovosta Komin tasavallan Uhtaan ollaan avaamassa kesällä 2012. Samalla on rakennettu tuotantoa tukevia tie- ja rautatielinjoja sekä tietoliikenneyhteyksiä. Lisäksi valmistellaan kaasun nesteytyslaitosta; kuljetus tapahtuisi ainakin osaksi LNG-aluksilla.[34][35][33]

Piirikunnassa on myös metsä-, puunjalostus- ja elintarviketeollisuutta. Maanviljely ei pohjoisessa kannata, ja maatalous on suuntautunut poronhoitoon, kalastukseen, turkistarhaukseen ja turkisten jalostukseen.[10][9] Porot ovat nykyisin pääosin yksityisomistuksessa, koska niistä poronhoitajat saavat paremman korvauksen. Neuvostoajalta periytyviä, nykyään lähinnä kunnan omistamia poronhoitoprikaateja on jäljellä vain paikoin. Porotokkien koko vaihtelee 50–7 000 yksilön välillä.[36] Kaikkiaan poroja arvioidaan tällä maailman suurimmalla poronhoitoalueella olevan noin 600 000.[9][37] Jamalin niemimaan Bovanenkovon kaasukenttien ja niihin liittyvien uusien kaasunsiirtoputkistojen on äskettäin raportoitu aiheuttavan huolta poronhoitajissa, koska laitteistot osuvat porojen perinteisille vaellusreiteille.[37]

Kaasuntuotantolaitos

Venäjän suurimmat maakaasukentät sijaitsevat Jamalin Nenetsiassa. Pääosin Venäjän valtion omistama kaasuyhtiö Gazprom on rakentanut Jamalin niemimaalle, Obinlahden länsirannan lähelle Sabettan kaasuntuotantolaitoksen. Sen toiminta putkistoineen ja vesistövaikutuksineen on aiheuttanut ongelmia paikallisille asukkaille ja vaeltavalle poronhoidolle.[38][39]

Tuotantoalueella toimii myös Yamal LNG -yhtiön nesteytyslaitos, joka täydellä teholla toimiessaan tuottaa vuodessa 16,5 miljoonaa tonnia nesteytettyä kaasua eli LNG:tä, joka viedään Sabettan satamasta maailmalle. Satama vihittiin käyttöön joulukuussa 2017. Yrityksen pääomistajat ovat Putinin lähipiiriin kuluvat Leonid Mihelson ja Gennadi Timtšenko.[38]

Piirikunta on maailman kaasupitoisinta aluetta, jossa on maailman kaasuvaroista 18 prosenttia. Bovanenkovon kaasukentältä kaasua kulkee putkia pitkin muun muassa Suomeen ja Ukrainan kautta edelleen. Sabettan kaasukentästä omistaa Kiinan valtion rahoitusyhtiö ja Silkkitierahasto lähes 30 prosenttia, ranskalainen öljy-yhtiö Total omistaa 20 prosenttia.[38] Venäjän hyökkäyssodan 2022- seurauksena useat kansainväliset yritykset ovat huomattavasti supistaneet, vetäytyneet kokonaan tai vetäytymässä yhteistyöstä, rahoituksesta ja esimerkiksi LNG-kaasun tuonnista Jamalin Nenetsiasta.

Nenetseille kaasutuotannon aloittamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Vaikka kännykkäyhteydet nykyisin toimivat, Sabettan poropaimentolaisilla on pulaa polttopuusta ja asunnot ovat kylmiä. Polttoaine moottorikelkkoihin joudutaan hakemaan sadan kilometrin päästä. Nenetsit eivät saa käyttää Sabettan lentoasemaa, joka rakennettiin heidän pyhälle paikalleen.[39]

Alueen porolaitummista on laskennallisesti kuusi prosenttia päätynyt kaasuntuotantoon, mutta aluetta pirstaloivat putket, tiet ja rautatie. Rautatietä on suunniteltu jatkettavan Sabettaan asti.[39]

Pernaruttoepidemia 2016

Alueen poroista sairastui ainakin tuhat pernaruttoon kesällä 2016. Yksi lapsi kuoli ja useita ihmisiä sairastui[40]. Epidemia todettoon Tarko-Salen kaupungin lähistöllä. Kyseinen erittäin vaarallinen tartuntatauti on levinnyt myös ihmisiin, vaikkei bakteeri tartu ihmisestä toiseen. Kyseessä on ilmeisesti yksi pahimmista maassa todetuista epidemioista. Poroja ryhdyttiin rokottamaan ja ihmisiä pakkoevakuoitiin helikoptereilla. Porokuolemia arveltiin aluksi kuumuuden aiheuttamiksi, mutta maaperästä ilmeisesti levinnyt pernaruttobasilli todettiin laboratoriokokein.[41][42]

Liikenne

Thumb
Puskuproomut ovat yleinen tapa kuljettaa tavaraa Obilla. Kuvassa puskija siirtämässä tyhjää proomua.
Thumb
Gazpromin lentoyhtiö Gazpromavia lennättää yhtiön työntekijöitä tuotantotaajamiin ja näistä vuorokuukausin vapaalle.

Ob ja Karanmeri ovat tärkeitä vesiliikenneväyliä. Myös muiden suurten jokien alajuoksuilla on satamia, ja jokia pitkin liikennöidään.[7][43] Ankaran talven takia esimerkiksi proomuja hyödyntävä tavaraliikenne on mahdollista alueen joissa vain 2–4 kesäkuukauden aikana.[10] Karanmerellä jäänmurtajat pidentävät merialueen käyttöaikaa.[44] Petrokemian kuljetuksiin matalalle Obinlahdelle on hahmoteltu myös jäissä kulkevia aluksia.[45]

Pääkaupunki Salehard on ollut maantie- ja rautatieliikenteen osalta erillinen saareke, mutta vuonna 2012 valmistuvan Objoen ylittävän sillan myötä tilanne on muuttumassa. Toistaiseksi pääkaupungista on kesäisin lossiyhteys ja talvisin jäätie Objoen toiselle puolelle Labytnangiin. Sieltä johtaa rautatie Komin puolelle Vorkutaan ja edelleen Venäjän eteläisempiin osiin.[43][7][46] Äskettäin Jamalin niemimaan Bovanenkovo liitettiin 525 kilometrin rautatiellä (Obskaja-Bovanenkovo) osaksi tätä Venäjän rautateiden pohjoista rataverkkoa[47][34][35]. Uusi rataosuus katsotaan maailman pohjoisimmaksi rautatieverkoksi. Sittemmin rataa on jatkettu toistakymmentä kilometriä Karskajaan (Ка́рская).[48]

Thumb
Nenetsit ovat alueen alkuperäisväestöä.
Thumb
Samoin alkuperäiskansoja edustavia hantilapsia.

Toinen laaja rautatie- ja tieverkko saapuu etelästä Surgutista Jamalin nenetsien piirikunnan keskiosan kaupunkeihin.[7][46]

Keskeisimmissä kaupungeissa ja joissakin syrjäisissä taajamissa sijaitsee myös lentoasema (Nojabrsk, Novyi Urengoi, Nadym, Salehard, Jamburg) tai pienlentokenttä (esimerkiksi Krasnoselkup, Tolka, Jamalin Bovanenkovo).[7][43] Jamburgin lentoaseman toiminta on Gazpromin tytäryhtiön Gazpromavian vastuulla.[49]

Väestö

Jamalin Nenetsian alkuperäisväestöön luetaan ainakin nenetsit, hantit ja selkupit.[50]

Jamalin Nenetsian väestö on moninkertaistunut runsaan viidenkymmenen vuoden aikana vuosina 1959–2010. Kun tämän pohjoisen piirikunnan asukasluku oli 1939 laskennan mukaan 45 800[51] ja vuoden 1959 laskennan mukaan 62 600 (1959)[52], se kohosi kaasu- ja öljykenttien löydyttyä nopeasti 1970- ja 1980-luvuilla. Alueelle muutti erityisesti venäläisiä ja ukrainalaisia; kasvu keskittyi paljolti petrokemian tuotantoon keskittyneisiin kaupunkeihin. Ukrainalaisten ja valkovenäläisten osuus Jamalin Nenetsian asukkaista on kuitenkin pienentynyt merkittävästi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Väkiluku oli 81 200 (1970)[52], 158 800 (1979)[53], 494 800 (1989)[52] ja 507 000 (2002).[54]

Jamalin Nenetsia on yksi harvoista Venäjän pohjoisista alueista, jonka asukasluku ei ole kääntynyt laskuun Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, vaan päinvastoin on edelleen kasvanut.[55] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Jamalin Nenetsian asukasluku oli 522 904 (2010), josta 84,7 % (443 043) oli kaupunkilaisia.[2] Tämän 2,2 kertaa Suomen kokoisen piirikunnan asukastiheys oli 0,70 as./km².[2][55]

Oheisessa taulukossa on esitetty Jamalin-Nenetsian väestön kansallisuusjakauma vuosien 1939–2010 väestönlaskennoissa, vuoden 2010 väestönlaskennan mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Mukana ovat piirikunnan kolme alkuperäisväestöryhmää ja näitä suuremmat etniset ryhmät eli 2010 väestönlaskennassa vähintään 0,5 % väestöosuutta vastaavat ryhmät. Lisäksi on lueteltu saksalaisten ja suomalaisten määrä (esimerkkeinä sodan ja Stalinin aikana Neuvostoliiton syrjäseuduille karkotetuista kansallisuuksista). Ryhmät on järjesteltävissä prosenttimääräisen esiintymisensä perusteella kussakin väestönlaskennassa.
(Huom! Taulukko hieman keskeneräinen. Jostain syystä lukumääräsarakkeiden sorttaus ei toimi oikein; vaan järjestelee Määrä-sarakkeen vasemmalla puolella olevan, edellisen väestönlaskennan %-sarakkeen mukaan. Vuoden 1989 tietojen lähteenä toukokuussa 2012 käytettyä piirikunnan aiemmalla sivustolla ollut tiedosto ei ollut saatavissa 7.-8.6.2012; vuoden 1989 sarakkeesta puuttuu siksi viite).

Lisätietoja Vuosi/ Kansallisuus, Määrä ...
Vuosi/
Kansallisuus
1939 1959 1970 1979 1989 2002 2010
Määrä
[51]
 % Määrä
[56]
 % Määrä
[57]
 % Määrä
[53]
 % Määrä  % Määrä
[54]
 % Määrä
[58]
 %
[58]
venäläiset &&&&&&&&&&019308.&&&&0019 30842,1 &&&&&&&&&&027789.&&&&0027 78944,6 &&&&&&&&&&037518.&&&&0037 51846,9 &&&&&&&&&&093750.&&&&0093 75059,0 &&&&&&&&&0292808.&&&&00292 80860,2 &&&&&&&&&0298359.&&&&00298 35959,7 &&&&&&&&&0312019.&&&&00312 01961,7
ukrainalaiset &&&&&&&&&&&&0395.&&&&003950,9 &&&&&&&&&&&01921.&&&&001 9213,1 &&&&&&&&&&&03026.&&&&003 0263,8 &&&&&&&&&&015721.&&&&0015 7219,9 &&&&&&&&&&085022.&&&&0085 02217,5 &&&&&&&&&&066080.&&&&0066 08013,2 &&&&&&&&&&048985.&&&&0048 9859,7
nenetsit &&&&&&&&&&013454.&&&&0013 45429,3 &&&&&&&&&&013977.&&&&0013 97722,4 &&&&&&&&&&017538.&&&&0017 53821,9 &&&&&&&&&&017404.&&&&0017 40411,0 &&&&&&&&&&020917.&&&&0020 9174,3 &&&&&&&&&&026435.&&&&0026 4355,3 &&&&&&&&&&029772.&&&&0029 7725,9
tataarit &&&&&&&&&&&01636.&&&&001 6363,6 &&&&&&&&&&&03952.&&&&003 9526,3 &&&&&&&&&&&04653.&&&&004 6535,8 &&&&&&&&&&&08556.&&&&008 5565,4 &&&&&&&&&&026431.&&&&0026 4315,4 &&&&&&&&&&027734.&&&&0027 7345,6 &&&&&&&&&&028509.&&&&0028 5095,6
hantit &&&&&&&&&&&05367.&&&&005 36711,7 &&&&&&&&&&&05519.&&&&005 5198,9 &&&&&&&&&&&06513.&&&&006 5138,1 &&&&&&&&&&&06466.&&&&006 4664,1 &&&&&&&&&&&07247.&&&&007 2471,5 &&&&&&&&&&&08760.&&&&008 7601,8 &&&&&&&&&&&09489.&&&&009 4891,9
azerit &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 *--- &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 *--- &&&&&&&&&&&&&028.&&&&00280,0 &&&&&&&&&&&&0308.&&&&003080,2 &&&&&&&&&&&03418.&&&&003 4180,7 &&&&&&&&&&&08353.&&&&008 3531,7 &&&&&&&&&&&09291.&&&&009 2911,8
baškiirit &&&&&&&&&&&&&&05.&&&&0050,0 &&&&&&&&&&&&&025.&&&&00250,0 &&&&&&&&&&&&0113.&&&&001130,1 &&&&&&&&&&&&0871.&&&&008710,5 &&&&&&&&&&&06830.&&&&006 8301,4 &&&&&&&&&&&07932.&&&&007 9321,6 &&&&&&&&&&&08297.&&&&008 2971,7
valkovenäläiset &&&&&&&&&&&&&074.&&&&00740,2 &&&&&&&&&&&&0388.&&&&003880,6 &&&&&&&&&&&&0808.&&&&008081,0 &&&&&&&&&&&02121.&&&&002 1211,3 &&&&&&&&&&012609.&&&&0012 6092,6 &&&&&&&&&&&08989.&&&&008 9891,8 &&&&&&&&&&&06489.&&&&006 4891,3
komit &&&&&&&&&&&04722.&&&&004 72210,3 &&&&&&&&&&&04867.&&&&004 8677,8 &&&&&&&&&&&05445.&&&&005 4456,8 &&&&&&&&&&&05642.&&&&005 6423,6 &&&&&&&&&&&05746.&&&&005 7461,2 &&&&&&&&&&&06177.&&&&006 1771,2 &&&&&&&&&&&05141.&&&&005 1411,0
moldovalaiset &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&0010,0 &&&&&&&&&&&&0211.&&&&002110,3 &&&&&&&&&&&&0191.&&&&001910,2 &&&&&&&&&&&&0537.&&&&005370,3 &&&&&&&&&&&05570.&&&&005 5701,3 &&&&&&&&&&&05400.&&&&005 4001,1 &&&&&&&&&&&04712.&&&&004 7120,9
kumykit &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 *--- &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 *--- &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 *--- &&&&&&&&&&&&&010.&&&&00100,0 &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 **--- &&&&&&&&&&&02613.&&&&002 6130,5 &&&&&&&&&&&04466.&&&&004 4660,9
nogait &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 *--- &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 *--- &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 *--- &&&&&&&&&&&&&013.&&&&00130,0 &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 **--- &&&&&&&&&&&01708.&&&&001 7080,3 &&&&&&&&&&&03479.&&&&003 4790,7
tšuvassit &&&&&&&&&&&&&043.&&&&00430,1 &&&&&&&&&&&&0233.&&&&002330,4 &&&&&&&&&&&&0255.&&&&002550,3 &&&&&&&&&&&&0875.&&&&008750,6 &&&&&&&&&&&03657.&&&&003 6570,8 &&&&&&&&&&&03730.&&&&003 7300,7 &&&&&&&&&&&03471.&&&&003 4710,7
saksalaiset &&&&&&&&&&&&0101.&&&&001010,2 &&&&&&&&&&&&0957.&&&&009571,5 &&&&&&&&&&&&0679.&&&&006790,8 &&&&&&&&&&&01026.&&&&001 0260,6 &&&&&&&&&&&03188.&&&&003 1880,7 &&&&&&&&&&&02584.&&&&002 5840,5 &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 **---
selkupit &&&&&&&&&&&&&087.&&&&00870,2 &&&&&&&&&&&01245.&&&&001 2452,0 &&&&&&&&&&&01710.&&&&001 7102,1 &&&&&&&&&&&01611.&&&&001 6111,0 &&&&&&&&&&&01530.&&&&001 5300,3 &&&&&&&&&&&01797.&&&&001 7970,4 &&&&&&&&&&&01988.&&&&001 9880,4
suomalaiset &&&&&&&&&&&&&&04.&&&&0040,0 &&&&&&&&&&&&0173.&&&&001730,3 &&&&&&&&&&&&0133.&&&&001330,2 &&&&&&&&&&&&0100.&&&&001000,1 &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 **--- &&&&&&&&&&&&0107.&&&&001070,0 &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 **---
Muut
kansallisuudet
&&&&&&&&&&&&0643.&&&&006431,4 &&&&&&&&&&&01077.&&&&001 0771,7 &&&&&&&&&&&01029.&&&&001 0291,3 &&&&&&&&&&&03833.&&&&003 8332,4 &&&&&&&&&&019871.&&&&0019 8713,3 &&&&&&&&&&021102.&&&&0021 1024,2 &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 %
Kansallisuutensa
ilmoittaneet
&&&&&&&&&&045840.&&&&0045 840100,0 &&&&&&&&&&062334.&&&&0062 334100,0 &&&&&&&&&&079977.&&&&0079 977100,0 &&&&&&&&&0158840.&&&&00158 840100,0 &&&&&&&&&0486164.&&&&00486 164100,0 &&&&&&&&&0499675.&&&&00499 675100,0 &&&&&&&&&0505387.&&&&00505 387100,0
Ei ilmoittanut
etnistä ryhmäänsä
&&&&&&&&&&&&&&00.01000000 *--- &&&&&&&&&&&&0281.&&&&00281 ***--- &&&&&&&&&&&01227.&&&&001 227 ***--- &&&&&&&&&&&&&&04.&&&&004--- &&&&&&&&&&&08680.&&&&008 680 ***--- &&&&&&&&&&&07331.&&&&007 331--- &&&&&&&&&&017517.&&&&0017 517---
Väestö
yhteensä
&&&&&&&&&&&&&&00.01000000 *--- &&&&&&&&&&062615.&&&&0062 615
[52]
--- &&&&&&&&&&081204.&&&&0081 204
[52]
--- &&&&&&&&&0158844.&&&&00158 844--- &&&&&&&&&0494844.&&&&00494 844
[52]
--- &&&&&&&&&0507006.&&&&00507 006--- &&&&&&&&&0522904.&&&&00522 904---
Sulje

* Ryhmää/Tietoa ei ollut eritelty käytetyssä aineistossa. ** Ryhmää sisältyy muihin kansallisuuksiin tässä aineistossa. *** Erotus väestön kokonaismäärän[52] ja kansallisuutensa ilmoittaneiden[56][57] välillä.

Uskonto

Vuonna 2012 julkaistun, Venäjän uskontoja laajasti kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Jamalin Nenetsian asukkaista oli:[59][60][61]

Kulttuuri

Jamalin nenetsien piirikunnan alkuperäisväestöön kuuluvien nenetsien elämänmuutosta kuvataan muun muassa Anastasia Lapsuin ja Markku Lehmuskallion elokuvissa. Näiden joukkoon kuuluvat esimerkiksi vuonna 1993 valmistunut Poron hahmossa pitkin taivaankaarta,[62] vuoden 2001 parhaan elokuvan Jussi-palkinnon voittanut Seitsemän laulua tundralta ja osittain Jar-Salen seudulla kuvattu, DVD-muodossa saatavilla oleva Sukunsa viimeinen (2010).

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikiwand in your browser!

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.

Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.