Remove ads
suomalainen diplomi-insinööri, jääkärikapteeni ja kirjailija From Wikipedia, the free encyclopedia
Jalmari Kasimir Kara ent. Forsström (22. huhtikuuta 1890 Seestan kartano, Nastola – 5. lokakuuta 1936 Oulu) oli jääkärikapteeni, diplomi-insinööri ja kirjailija. Hän käytti myös nimimerkkejä Eero Kaski ja Kapteeni Teräs.[1][2]
Jalmari Kara | |
---|---|
Jalmari Kasimir Kara ent. Forsström | |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 22. huhtikuuta 1890 Nastola |
Kuollut | 5. lokakuuta 1936 (46 vuotta) Oulu |
Ammatti | jääkärikapteeni, diplomi-insinööri ja kirjailija |
Kirjailija | |
Salanimi | Eero Kaski ja Kapteeni Teräs |
Äidinkieli | suomi |
Tuotannon kieli | suomi |
Aikakausi | 1912–1927 |
Aiheet | muistelmia, unelmia, elämän karuus |
Esikoisteos | Uhkapeli: Arnold Bromanin papereista (1912) |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kara oli Seestan kartanon omistajan kenraaliluutnantti Johan Casimir Ehrnroothin ja kartanon palvelijattaren Maria Lovisa Forsströmin avioton lapsi. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1918 kanslisti Tyyne Emilia Lindqvistin kanssa. Heille syntyi yksi poika ja kaksi tyttöä.[1][2] Pariskunnan poika oli taloustieteilijä Kimmo Kara.[3]
Kara kirjoitti ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta vuonna 1908 ja liittyi Hämäläisosakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1908–1913 ja suoritti diplomi-insinööritutkinnon vuonna 1913.[1][2]
Kara työskenteli Ab. Gottfrid Strömberg Oy:n palveluksessa ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 10. helmikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella, josta hänet siirrettiin pataljoonan täydennysjoukkoon 16. joulukuuta 1916 ja komennettiin edelleen keväällä 1917 Saksan meriesikunnan käyttöön. Meriesikunta lähetti Karan Suomeen suorittamaan erikoistehtäviä. Kara saapui Vaasaan Uumajan kautta, mistä hän toi mukanaan räjähteitä. Vaasasta hän jatkoi matkaansa Lahteen, missä hän koulutti paikallisia suojeluskuntajoukkoja aina sisällissodan syttymiseen saakka.[1][2]
Kara määrättiin sisällissodan puhjettua komppanianpäälliköksi Sysmän pataljoonan 2. komppaniaan (pataljoonan nimi muutettiin myöhemmin Etelä-Savon rykmentin 3. pataljoonaksi). Sisällissodan loppupuolella 11. toukokuuta 1918 hänet nimitettiin 3. pataljoonan komentajaksi. Kara osallistui sisällissodan taisteluihin Savon rintamalla Nuoramoisissa, Heinolassa, Lusissa ja Hillosensalmella sekä rykmentin etenemiseen Selänpään, Heinolan pitäjän kirkonkylän ja Kouvolan kautta Kotkaan. Kara osallistui sisällissodassa punaisten teloituksiin. Hän johti punakaartilaisten teloituksia Kouvolassa.[1][2][4]
Sisällissodan jälkeen Kara nimitettiin 1. elokuuta 1918 ammattientarkastajaksi Oulun piiriin, ja hän toimi siinä tehtävässä kuolemaansa saakka. Oman virkansa ohella hän toimi paikallispäällikkönä Oulun suojeluskunnassa 12. toukokuuta – 12. joulukuuta 1919 välisen ajan. Kara toimi myös vuodesta 1927 alkaen Oulun piirin maahöyrykattiloiden tarkastajana. Hänet haudattiin Lahteen.[1][2]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.