Jaakko Kaprio
suomalainen Helsingin yliopiston geneettisen epidemiologian professori (emeritus 5/2020-), Suomen molekyylilääketieteen instituutiin tutkimusprofessori From Wikipedia, the free encyclopedia
Jaakko Arthur Kaprio (s. 23. huhtikuuta 1952 Helsinki) on suomalainen lääkäri, joka työskenteli pitkään geneettisen epidemiologian professorina Helsingin yliopistossa (2001–2020) ja jatkaa tutkimusprofessorina (2018–) Suomen molekyylilääketieteen instituutissa (FIMM).[1][2] Hän oli akatemiaprofessori vuosina 2013–2017 ja johti Suomen molekyylilääketieteen laitosta vuosina 2015–2018.[3][4][2]
| Jaakko Kaprio | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. huhtikuuta 1952 Helsinki |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | geneettisen epidemiologian professori, tutkimusprofessori |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto (LL 1976, LKT 1984) |
| Instituutti | Helsingin yliopisto ja Suomen molekyylilääketieteen instituutti |
| Tutkimusalue | Geneettinen epidemiologia |
| Palkinnot | monia |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Opinnot ja ura
Kaprio tuli ylioppilaaksi Geneven kansainvälisestä koulusta (1970). Hän valmistui Helsingin yliopistosta lääkäriksi (LL 1976) ja edelleen lääketieteen tohtoriksi (LKT 1984).[1] Hänen kaksospareilla tehty, tupakoinnin vaikutusta sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen tarkastellut englanninkielinen väitöskirjansa (1984) oli otsikoitu The incidence of coronary heart disease in twin pairs discordant for cigarette smoking : a six year follow-up of adult like-sexed male twin pairs.[5] Helsingin yliopiston epidemiologian dosentiksi hänet nimitettiin vuonna 1987.[1]
Työurallaan hän on toiminut Helsingin yliopiston kansanterveystieteen assistenttina (1976–1981), apulaisopettajana (1981–1982). Sitten hän oli Suomen Akatemian tutkimusassistentti (1983–1985), ensin nuorempi sitten vanhempi tutkija (1985–1997). Tänä aikana hän oli post doc -tutkijana Yhdysvalloissa (1987–1989) ja vierailevana tutkijana yhdysvaltalaisessa Indianan yliopistossa (1990). Hän toimi Turun yliopiston apulaisprofessorina (1995–1997) ja Oulun yliopiston kansanterveystieteen professorina (1997–2005). Vuodesta 2001 lähtien hän on ollut osa-aikaisesti Helsingin yliopiston geneettisen epidemiologian professori ja osa-aikaisesti Kansanterveyslaitoksen (nykyinen THL) tutkimusprofessori. Hän oli kanadalaisen Albertan yliopiston (Edmonton) vieraileva tutkija vuosina 2006–2007.[1]
Opetus- ja julkaisutoiminta
Kesäkuuhun 2019 mennessä Kaprio oli toiminut 51 väitöskirjatyön virallisena ohjaajana.[2]
Kaprio on poikkeuksellisen tuottelias tieteentekijä. Marraskuussa 2020 Kaprion julkaisuluettelossa oli jo yli 1 300 nimikettä. Monet tieteellisistä artikkeleista on laadittu yhteistyössä laajan yhteistyöverkoston kanssa. Merkittävä osa artikkeleista on ilmestynyt korkeatasoisissa tiedelehdissä kuten New England Journal of Medicine, Lancet, JAMA, BMJ, PNAS, Nature, PLOS Medicine, PLOS Genetics, PLOS Biology, Nature Genetics ja Nature Neuroscience.[6] Professori Kaprio oli noussut Google Scholar -hakupalvelun aineistoon pohjautuvassa, heinäkuun 2020 espanjalaisessa tutkijatilastossa listan sijalle 312 hakupalvelun listaamista maailman 4 238 huippututkijasta koko uran kattavien viittausten perusteella. Kaprion koko uran julkaisuja koskeva h-indeksi oli tämän luettelon mukaan 162 (tai 165 marraskuussa 2020), yli 130 000 viittausta. Hänen julkaisuihinsa on viitattu erityisen kasvavasti 2010-luvulta lähtien (vuodesta 2015 lähtien marraskuun 2020 lopulle jo yli 70 000 viittausta!).[7][8] Kaprio on tämän tilaston mukaan eräs kaikkein viitatuimmista suomalaisista tieteentekijöistä, (joilla on Google Scholar profiili); häntä ylemmäs listalla sijoittuivat suomalaisista tai Suomessa työskentelevistä ulkomaalaisista tutkijoista ainoastaan Kapriota FIMM:n johtajana seurannut Mark Daly[9] (h=202), Markku Laakso (h=172) ja Mika Kivimäki (h=169) sekä osin Ruotsissa työskentelevä Leif Groop.[7]
Palkinnot ja tunnustukset
- International Society for the Study of the Spinen Volvo-palkinto 1992 ja 1998[10]
- International Society for Twin Studies James Shields -muistopalkinto 2001[10]
- Vuoden epidemiologi 2005[10]
- Maud Kuistila -palkinto 2008[10]
- Orthopedic Research Societyn (USA) Kappa Delta -palkinto 2008[10]
- Suomen kulttuurirahaston 35 000 euron suurpalkinto 2022[11]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.