Jälkiruoka
From Wikipedia, the free encyclopedia
Jälkiruoka on länsimaissa aterian viimeinen ruokalaji, yleensä makea, mutta joskus voimakkaan makuinen kuten juusto. Herkuttelun lisäksi sokeripitoisen jälkiruuan tarkoitus on edesauttaa ruuansulatusta.
Kiinalaisessa ateriassa makeat ruokalajit syödään tyypillisemmin aterian keskellä,[1] ja makeahko väliruoka kuten sorbetti, jolla puhdistetaan makuaistia eri pääruokalajien välillä, on ollut Euroopassakin osa hovipäivällisiä.[2]
Marenkia levitetään monesti kakkujen tai makeiden piirakoiden päälle. Marengin valmistustapoja ovat sveitsiläinen, ranskalainen ja italialainen valmistustapa.[3] Jälkiruoissa käytetään myös vaniljakastikkeita, jotka ovat joskus vaahtoutuvia. Niitä käytetään leivonnassa sekä leivonnaisten ja muiden jälkiruokien päällä.[4] Suklaata käytetään leivonnassa kakkuihin, pikkuleipiin ja muihin pieniin leivonnaisiin.[5]
Hilloja, marmeladeja ja makeita hyytelöitä käytetään ohukaisten ja pannukakun päällä sekä kakkujen ja pikkuleipien täytteissä.[6][7] Hilloja ja marmeladeja voidaan tehdä marjoista ja hedelmistä kotitekoisestikin. Myös soseita voidaan tehdä kotitekoisesti ja niitäkin voidaan käyttää leivonnassa ja muiden jälkiruokien valmistamisessa.[8] Hyytelöstä voidaan tehdä isompajakin jälkiruokakokonaisuuksia, hyydykkeitä, kuten hyydyketorttuja tai hyydykekakkuja.[9]
Jälkiruokia
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.