Kansainvälinen olympiakomitea
kansainvälinen urheilujärjestö From Wikipedia, the free encyclopedia
Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) on suurin ja vaikutusvaltaisin urheilun kattojärjestöistä. KOK:n johdolla järjestetään joka neljäs vuosi kesä- ja talviolympialaiset, ja se päättää niiden pitopaikat. KOK:n perusti paroni Pierre de Coubertin vuonna 1894 herättääkseen antiikin Kreikassa järjestettyjen Olympian kisojen perinteen uudelleen henkiin. Nykyinen KOK:n puheenjohtaja on saksalainen Thomas Bach, jonka toimikausi alkoi syyskuussa 2013.
| Kansainvälinen olympiakomitea | |
|---|---|
|
|
 |
|
.jpg) KOK:n pääkonttori Lausannessa. |
|
| Tyyppi | urheilujärjestö |
| Toimialue | kansainvälinen |
| Lyhenne | KOK |
| Perustettu | 23. kesäkuuta 1894 |
| Päämaja | Olympiatalo |
| Sijainti | Lausanne, Sveitsi |
| Presidentti | Thomas Bach |
| Varapresidentti |
|
| Johtaja | Christophe De Kepper |
| Jäsenet |
107 jäsentä 41 kunniajäsentä 206 kansallista olympiakomiteaa |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Organisaatio
KOK:n päämaja sijaitsee Lausannessa, Sveitsissä. KOK:n puheenjohtaja valitaan salaisessa äänestyksessä, ja hänen toimikautensa on kahdeksan vuotta, sekä mahdollinen neljän vuoden jatkokausi. KOK:n johtokuntaan kuuluu 15 jäsentä: puheenjohtaja, neljä varapuheenjohtajaa ja 10 jäsentä. Varapuheenjohtajien toimikausi on neljä vuotta. KOK:lla on nykyisin enintään 115 henkilöjäsentä. Vuoden 1999 jälkeen valittujen jäsenten yläikäraja on 70 vuotta.[2]
Tehtävät
KOK:n missio ja säännöt määritellään olympialaisessa peruskirjassa.[3] KOK on nimennyt tehtävikseen:[2]
- Urheilun etiikan, reilun pelin ja väkivallattomuuden edistäminen
- Nuorison kasvattaminen urheilun kautta
- Urheilukilpailujen järjestämisen, kehityksen ja koordinoinnin tukeminen
- Olympiakisojen säännöllinen järjestäminen
- Urheilun aseman korostaminen rauhan ja ihmisyyden palveluksessa
- Olympialiikkeen vahvistaminen ja sen itsenäisyyden tukeminen
- Olympialiikkeeseen vaikuttavan syrjinnän torjuminen
- Naisten urheilun ja tasa-arvon tukeminen
- Dopingin vastaisen taistelun johtaminen
- Urheilijoiden terveyden suojeleminen
- Urheilun poliittisen tai kaupallisen hyväksikäytön torjuminen
- Urheilujärjestöjen ja viranomaisten tukeminen urheilijoiden tulevaisuuden turvaamisessa
- Urheilun tukeminen kaikkien harrastukseksi
- Ympäristönsuojelun ja urheilun, etenkin olympialaisten, kestävän kehityksen varmistaminen
- Olympiakisojen järjestäjämaiden ja -kaupunkien olympiaperinnön edistäminen
- Urheilun ja kulttuurin yhteistyön tukeminen
- Kansainvälisen olympia-akatemian (IOA) ja muiden olympiakasvatusjärjestöjen tukeminen.
Historia
KOK perustettiin ranskalaisen paroni Pierre de Coubertinin johdolla vuonna 1894 Pariisissa amatööriurheilukonferenssin yhteydessä. Perustamiskokoukseen osallistui 79 edustajaa 13 maasta. KOK:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kokouksessa kreikkalainen kirjailija Demetrius Vikelas, ja de Coubertin valittiin pääsihteeriksi. Kaksi vuotta myöhemmin de Coubertin valittiin KOK:n puheenjohtajaksi, missä virassa hän toimi vuoteen 1925 saakka.[4]
Vuonna 1924 KOK alkoi järjestää talviolympiakisoja, ja de Coubertinin väistyttyä myös naisten lajit saivat entistä suuremman jalansijan olympialaisten ohjelmassa. Vielä Avery Brundagen puheenjohtajuuden aikana (1952–1972) KOK piti tiukasti kiinni olympialaisten amatööriaatteesta, ja ammattiurheilijoilta oli kisoihin pääsy kielletty. Vasta Juan Antonio Samaranchin kaudella ja etenkin Los Angelesin olympialaisista 1984 lähtien ovat kaupallisuus ja ammattiurheilu tulleet osaksi olympialiikettä, minkä ansiosta KOK:n talous on nykyisin hyvässä kunnossa.[4]
Kritiikki
KOK:ta on moitittu muun muassa korruptiosta etenkin järjestäjämaiden valinnassa, leväperäisestä suhtautumisesta Venäjän valtiojohtoiseen dopingiin, välinpitämättömyydestä kaksien kisojen järjestäjämaa Kiinan ihmisoikeusloukkauksiin[5] ja Venäjän myötäilystä Ukrainan sodassa.[6]
Puheenjohtajat
- Pääartikkeli: Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja
| Puheenjohtaja[7] | virka-aika[7] | Maa[7] |
|---|---|---|
| Demetrius Vikelas | 1894–1896 |  Kreikka |
| Pierre de Coubertin | 1896–1925 |  Ranska |
| Henri de Baillet-Latour | 1925–1942 |  Belgia |
| Sigfrid Edström | 1946–1952 |  Ruotsi |
| Avery Brundage | 1952–1972 |  Yhdysvallat |
| Michael Morris, paroni Killanin | 1972–1980 |  Irlanti |
| Juan Antonio Samaranch | 1980–2001 |  Espanja |
| Jacques Rogge | 2001–2013 | Belgia |
| Thomas Bach | 2013– |  Saksa |
KOK:n suomalaiset jäsenet
.jpg)
| Nimi | virka-aika | Ammatti |
| Reinhold von Willebrand | 1908–1920 | vapaaherra, toimittaja |
| Ernst Krogius | 1920–1948 | konsuli, liikemies |
| Jukka Rangell | 1938–1967 | pankinjohtaja |
| Erik von Frenckell | 1948–1976 | kaupunginjohtaja |
| Paavo Honkajuuri | 1967–1981 | vuorineuvos |
| Peter Tallberg | 1976–2015 | toimitusjohtaja |
| Pirjo Häggman | 1981–1999 | liikunnanopettaja |
| Sari Essayah | 2016– | puoluejohtaja, kansanedustaja |
| Urheilijaliiton edustajat | ||
| Jari Kurri | 2002–2006 | jääkiekkoilija |
| Saku Koivu | 2006–2014 | jääkiekkoilija |
| Emma Terho | 2018– | jääkiekkoilija |
Konferenssit
Kokoukset
| Järjestys | Isäntäpaikka | Vuosi |
|---|---|---|
| 1. | Pariisi, Ranska | 1894 |
| 2. | Le Havre, Ranska | 1897 |
| 3. | Bryssel, Belgia | 1905 |
| 4. | Pariisi, Ranska | 1906 |
| 5. |  Lausanne, Sveitsi | 1913 |
| 6. | Pariisi, Ranska | 1914 |
| 7. | Lausanne, Sveitsi | 1921 |
| 8. |  Praha, Tšekkoslovakia | 1925 |
| 9. | Berliini, Saksa | 1930 |
| 10. |  Varna, Bulgaria | 1973 |
| 11. | Baden-Baden, Länsi-Saksa | 1981 |
| 12. | Pariisi, Ranska | 1994 |
| 13. |  Kööpenhamina, Tanska | 2009 |
Komitean kokoukset
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.