voimalaitostyyppi From Wikipedia, the free encyclopedia
Ilmavirtavoimala eli aurinkotorni[1] on sähköä tuottava voimalaitos, joka ottaa energiansa auringon säteilylämmön avulla aikaansaadusta ilmavirtauksesta. Voimala käsittää läpinäkyvällä katolla varustetun laajan ja matalan lämmönkeräystilan, jonka keskeltä nousee korkea, ontto torni. Auringon säteilylämpö lämmittää keräilyalueen ilmaa, joka virtaa torniin ja nousee ylöspäin pyörittäen torniin asennettuja turbiineja. Korvausilma otetaan keräysalueen reunoilta. Voimalan periaatteen on ideoinut saksalainen Jörg Schlaich.
Schlaich Bergermann & Partner rakensi 1980-luvun alussa yhteistyössä Espanjan valtion kanssa Espanjan Manzaneresiin koevoimalan, jolla hän osoitti idean toimivuuden. 150 metriä korkean vuosina 1982–1989 toimineen koelaitoksen teho oli 50 kW.[2]
Mitä suurempi lämmönkeräysalue ja korkeampi torni, sitä suurempi on tornin läpi nouseva ilmavirta ja siten myös sähköntuotanto. Lämmönkeräysalueelle syntyy niin suuri lämpövarasto, että voimala tuottaa sähköä myös yöaikaan. Yötuotantoa voidaan vielä tehostaa lämpöä varaavilla aurinkokeräimillä.[2]
Australialainen voimayhtiö EnviroMission Limited suunnittelee rakentavansa maailman ensimmäisen laajamittaisen, tuotantokäyttöön suunnitellun ilmavirtavoimalan La Paziin Arizonaan Yhdysvaltoihin. Voimalan teho on 200 MW.[3] 200 MW voimala vähentäisi 900 000 tonnia kasvihuonekaasupäästöjä.[4]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
