Remove ads
Ilma-vesilämpöpumppu (lyhenne IVLP) on lämpöpumppu, joka siirtää lämpöenergiaa ulkoilmasta rakennuksen vesikiertoiseen lämmitykseen.[1] Sillä voidaan lämmittää myös käyttövettä. Ilma-vesilämpöpumppu voi toimia talon päälämmönlähteenä, mutta se tarvitsee Suomen ilmastossa tuekseen varajärjestelmän, joka on tyypillisesti sen sisältämä sähkövastus.
Motivan arvion mukaan perinteisestä kotitalouden lämmöntuotannosta voidaan säästää 40–66 % energiaa lämpöpumppua hyödyntämällä.[2] Ilma-vesilämpöpumppu ei tarvitse rinnalleen mitään erillistä lämmityslaitetta, sillä sen sisältämä tehokas sähkövastus riittää lämmittämisessä kylmällä säällä. Sähkövastuksen teho on sähkökiuasta vastaava (noin 9 kW) ja lisäksi on huomioitava lämminvesivaraajan suuri tilavuus (esimerkiksi 200 litraa). Sisäyksikköä voidaan kutsua myös sähkökattilaksi ja sen tilavuus voi olla myös esimerkiksi 270 litraa ja se voi sisältää myös puskurivaraajan.lähde?
Remove ads
Ilma-vesilämpöpumppu toimii samalla periaatteella kuin ilmalämpöpumppu, mutta lämpö siirretään huoneilman sijasta lämminvesivaraajaan. Ilma-vesilämpöpumpun säästöpotentiaali on suurempi kuin ilmalämpöpumpun, koska myös talon käyttövesi pystytään lämmittämään ilma-vesilämpöpumpulla. Ilma-vesilämpöpumppua on kuitenkin hankalampaa soveltaa käytettäväksi talon jäähdytykseen kuin ilmalämpöpumppua.
Kylmäaine kiertää ulkoyksikön höyrystimen läpi ja kerää lämpöä. Käytetty kylmäaine vaikuttaa lämpöpumpun ominaisuuksiin. Markkinoilla olevissa pumpuissa käytetään pääasiassa joko R410A- tai R744-kylmäainetta (ts. hiilidioksidi). On olemassa myös muita vaihtoehtoja.
"R744 järjestelmät toimivat hieman alemmalla lämmityksen hyötysuhteella, mutta niiden suurempi teho kovilla pakkasilla vähentää vähemmän tehokkaan varajärjestelmän tarvetta. (suom.)" [3] Varajärjestelmäksi sopivat esimerkiksi sähkövastukset, joilla tuotetaan lisälämpö silloin, kun ilma-vesilämpöpumpun teho ei riitä.
Kylmäaineet tarvitsevat paineen putkistoon toimiakseen. R744-tekniikan hiilidioksipohjaiset (CO2) ilma-vesilämpöpumput vaativat korkeahkon paineen. R410A-tekniikalla riittää matalampi paine.[4]
Kummatkin kylmäaineet ovat otsonineutraaleja. Ne eivät siis tuhoa otsonikerrosta päästessään ilmakehään – ominaisuus, joka on tyypillinen monelle käytössä olleille, nyt jo kielletyille kylmäaineille.[4]
R410A on kuitenkin 1 720 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.[4] Tämä tarkoittaa, että yksi kilo R410A-kylmäainetta ilmakehässä vastaa elinkaarensa aikana 1 720 kiloa hiilidioksidia. Pienkäyttöön tarkoitettu ilma-vesilämpöpumppu sisältää noin 1–3 kiloa kylmäainetta. Kylmäaineen vuotaminen voi johtua joko valmistus-, asennus-, käyttö- tai kierrätysvirheestä.
Remove ads
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Suomen lämpöpumppuyhdistys ilmoitti vuoden 2011 ilma-vesilämpöpumppujen myynniksi maassa 992 kpl, eli karkeasti 2 % ilmalämpöpumppujen saman vuoden myyntimäärästä.[5]. Kaikki ilma-vesilämpöpumppuja maahantuovat yritykset eivät välttämättä ole Suomen lämpöpumppuyhdistyksen jäseniä.
Ilma-vesilämpöpumpuista on ainakin seuraavanlaisia sovellutuksia:
- Kylmäaine kiertää vain ulkoyksikössä, jonne vesi johdetaan lämmitettäväksi
- Kylmäaine kiertää erilliseen ulkoyksikköön, jonne myös vesi johdetaan putkella lämmitettäväksi
- Kylmäaine johdetaan suoraan varaajaan, jossa se luovuttaa lämmön veteen kuumakaasukierukan avulla
Ilma-vesilämpöpumppujen hinta vaihtelee noin 1 500 ja 30 000 euron välillä.
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads