Remove ads
Ibrahim Boubacar Keïta (kutsumanimeltään IBK, 29. tammikuuta 1945 Koutiala[1] – 16. tammikuuta 2022 Bamako[2]) oli malilainen poliitikko. Hän oli Malin presidentti vuosina 2013–2020. Hänet syrjäytettiin elokuun 2020 vallankaappauksessa. Keïta toimi pääministerinä vuosina 1994–2000 ja kansalliskokouksen puheenjohtajana vuosina 2002–2007.
| Ibrahim Boubacar Keïta | |
|---|---|
.jpg) Ibrahim Boubacar Keïta, 2013. |
|
| Malin presidentti | |
| Edeltäjä | Dioncounda Traoré |
| Malin pääministeri | |
| Edeltäjä | Abdoulaye Sékou Sow |
| Seuraaja | Mandé Sidibé |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. tammikuuta 1945 Koutiala, Ranskan Sudan |
| Kuollut | 16. tammikuuta 2022 (76 vuotta) Bamako, Mali |
| Tiedot | |
| Puolue | Rassemblement pour le Mali |
Opiskelu
Keïta opiskeli Lycée Janson de Saillyssa Pariisissa ja suoritti vuonna 1965 ylioppilastutkinnon Bamakon Lycée Askia Mohamedissa. Hän jatkoi opintoja Dakarin yliopistossa ja suoritti historian, valtiotieteiden ja kansainvälisten suhteiden tutkinnot Université Paris 1 Panthéon Sorbonnessa. Hän työskenteli valmistuttuaan tutkijana Centre national de la recherche scientifiquessa ja opetti kolmannen maailman politiikkaa Sorbonnessa. Palattuaan Maliin vuonna 1986 Keïta työskenteli Euroopan unionin kehitysrahaston pääasiantuntijana ja johti ranskalaisen Terre des hommes -hyväntekeväisyysjärjestön Malin, Nigerin ja Burkina Fason osastoa.[1]
Poliitikko
Keïta osallistui Ranskassa afrikkalaisten opiskelijoiden järjestötoimintaan ja toimi Malin demokraattisten vapauksien puolustuskomitean pääsihteerinä. Maliin palattuaan hän osallistui Malin demokratialiikkeeseen ja oli vuonna 1990 perustamassa Alliance pour la démocratie au Mali -järjestöä.[1]
Keïta oli mukana presidentiksi valitun Adéma-PASJ:n ehdokkaan Alpha Oumar Konaré vaalikampanjassa vuonna 1992 ja toimi sen jälkeen tämän tiedottajana ja diplomaattisena neuvonantajana. Hänet nimitettiin Norsunluurannikolle Malin Abidjanin-suurlähettilääksi vuonna 1992 ja maan ulkoministeriksi vuonna 1993.[1]
Keïta toimi Adéma-PASJ:n puheenjohtajana ja Malin pääministerinä vuosina 1994–2000. Hänen pääministerikautensa tapahtumia olivat koululakkojen päättyminen, yhteiskunnallisten jännitteiden lientyminen, tuaregikapinan päättänyt rauhansopimus vuonna 1996 ja Malin kunnallishallintouudistuksen toteuttaminen.[1]
Keïta erosi Adéma-PASJ:sta vuonna 2000 ja perusti vuonna 2001 kannattajineen uuden puolueen Rassemblement pour le Malin (RPM). Arvoiltaan sosiaalidemokraattiseksi luonnehdittu puolue asetti hänet ehdokkaakseen vuoden 2002 presidentinvaaleissa. Keïta tuli vaalien ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi saatuaan 20,65 prosenttia äänistä. Toisella kierroksella hän tuki Adéma-PASJ:n Soumaïla Cissén vastaehdokasta Amadou Toumani Touréa, joka valittiin presidentiksi.[1]
Keïtan puolue RPM voitti vuoden 2002 kansalliskokousvaalit, joissa hänet valittiin kansanedustajaksi Bamakosta. Hän toimi kansalliskokouksen puheenjohtajana vuosina 2002–2007. Tänä aikana hyväksyttiin muun muassa laki maatalouden kehittämisestä ja uusi kaivoslaki. Keïta asettui vuonna 2005 presidentti Tourén vastaiseen oppositioon ja vastusti varsinkin tuaregien kanssa heinäkuussa 2006 solmittua Algerin sopimusta, johon liittyi Malin pohjoisosan demilitarisointi.[1]
Keïta oli uudelleen RPM:n presidenttiehdokkaana vuoden 2007 vaaleissa, joissa hän sai 19,15 prosenttia äänistä. Hänet valittiin samana vuonna jälleen kansalliskokoukseen, jonka puheenjohtajaksi tuli Dioncounda Traoré.[3]
Keïta toimi Afrikan parlamentinjäsenten liiton puheenjohtajana ja Sosialistisen internationaalin varapuheenjohtajana[1].
Presidenttikausi
Vuoden 2012 presidentinvaalien alla Keïtaa tukemaan asettui 18 puolueen muodostama yhteenliittymä. Sotilasvallankaappauksen keskeyttämän vaalikampanjan jälkeen hänet valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi elokuussa 2013. Keïta sai vaalien toisella kierroksella 77,62 prosenttia äänistä. Vuoden 2018 presidentinvaalien toisella kierroksella hänet valittiin uudelleen 67,17 prosentilla äänistä.[1] Keïtan vastaehdokkaana molemmissa vaaleissa oli Soumaïla Cissé[4].
Keïtan presidenttikautta leimasi Malin pohjoisosassa jatkunut sisällissota. Tuaregien kanssa solmittiin rauhansopimus vuonna 2015, mutta sotilaisiin ja kansainvälisiin rauhanturvaajiin kohdistuneet hyökkäykset jatkuivat sen jälkeenkin, ja terroriteot levisivät maan keski- ja eteläosiin. Poliittinen epävakaus heijastui useina hallituksenvaihdoksina.[4]
Keïtan toisen virkakauden oli määrä päättyä vuonna 2023[1]. Kapinaan nousset sotilaat pidättivät Keïtan ja pääministeri Boubou Cissén elokuussa 2020. Pidätyksen jälkeen Keïta ilmoitti eroavansa ja hajottavansa maan hallituksen ja parlamentin.[5] Keïta siirrettiin sittemmin kotiarestiin,[6] mutta hän oli myös hetken Abu Dhabissa saamassa lääkärinhoitoa[7]. Keïtan terveys heikkeni vallankaappauksen jälkeen, ja hän kuoli kotonaan Bamakossa tammikuussa 2022.[2]
Remove ads
Keïta oli naimisissa Aminata Maïgan kanssa, ja hän oli neljän lapsen isä[1]. Hänen poikansa Karim on toiminut kansanedustajana[8].
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads