From Wikipedia, the free encyclopedia
iMac on sarja Applen valmistamia pöytätietokoneita, jotka kuuluvat Macintosh -tietokoneisiin. Ensimmäiset iMacit tulivat markkinoille 1998 ja vuonna 2003 Apple vaihtoi iMac:ien ulkonäköä. Yhteinen piirre kaikille iMaceille on tietokoneen keskusyksikön sijoittuminen näyttölaitteen yhteyteen.
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Vanhentunutta tietoa |
2000-luvulla iMac on ollut iPodin ohella merkittävä Applen markkina-arvon nostattaja[1]. Omaleimaisen ulkonäkönsä ansiosta laitteella on näkyvä asema populaarikulttuurissa.
10. tammikuuta 2006 iMacista tuli Applen ensimmäinen mikrotietokone, joka käytti Intelin suoritinta.
Steve Jobsin johdolla Applen laajaa tietokonemallistoa supistettiin vuonna 1997, tarkoituksena oli selkeyttää yhtiön tuotevalikoimaa. Vuoden loppuun mennessä Macintosh Performa-sarja lopetettiin ja Power Macintosh G3 -sarja jäi yksin edustamaan pöytätietokoneiden malleja. 7. maaliskuuta 1998 Apple ilmoitti uuden iMac-sarjan valmistelemisesta, joka suunnattiin Performa-mallien korvaajaksi. iMacien myynti alkoi 15. elokuuta 1998, tapauksella oli merkittävä vaikutus sekä Applen että mikrotietokoneteollisuuden kehitykseen.
iMacin nimeä suunniteltaessa etuliite ”i” (engl. minä) perusteltiin yhtiön sisällä siten, että se viittaa internetiin, mielikuvitukseen (engl. imagination) ja yksilöllisyyteen (engl. individual). Ajatuksena oli, että i-kirjainta voitaisiin jatkossa käyttää muissakin tuotenimissä, mikä tapahtuikin.[2]
iMacien tullessa markkinoille Apple oli ainoa tietokoneiden valmistaja, joka valmisti näyttölaitteen ja keskusyksikön samassa kotelossa sisältäviä laitteita. Ulkonäöltään iMac poikkesi suuresti kilpailijoistaan: kirkkaansiniseen muovikuoreen sijoitettu, munanpuolikkaan muotoinen laite oli aivan muuta, mitä tavallisesti kulmikkailta ja kömpelönnäköisiltä, harmailta mikrotietokoneilta osattiin odottaa. Jonathan Iven muotoilemassa laitteessa oli 15-tuumainen kuvaputkinäyttö, jonka sisältä löytyi emolevy, suoritin, keskumuisti, kovalevy ja muut komponentit. Laitteen päällä oli kantokahva ja oikeanpuoleisella sivulla luukku konetilaan. Koneen alaosassa oli sisäänrakennetut kaiuttimet. iMacin hinta Yhdysvaltain kuluttajamarkkinoilla oli 1 299 dollaria.
Macintoshin perinteiset liitännät (Apple Desktop Bus, SCSI ja GeoPort) korvattiin USB-porteilla ja levykeasema jätettiin pois. Ratkaisut olivat ainutlaatuisia ja aiheuttivat paljon keskustelua. Ilman ulkoisen USB-levykeaseman hankkimista iMacilla ei voinut siirtää edes pieniä tiedostoja ilman lähiverkkoyhteyttä. iMacin hiiri sai myös kirkkaan muovisen ulkoasun ja se muotoiltiin kiekon muotoiseksi. Hiiri oli muotonsa takia hankala käytössä, mutta Apple jatkoi sen toimittamista vastalauseista huolimatta. iMacin näppäimistö oli edeltäjiään pienempi ja väriltään musta.
Apple oli ollut osallisena CHRP-projektissa, jonka tavoitteena oli luoda PowerPC Reference Platformin ja IBM:n PowerPC-suorittimen pohjalta kaikille käyttöjärjestelmille yhteinen, ohjelmistoriippumaton laitealusta Microsoftin Windowsiin ja Intelin suorittimiin perustuvan WINTEL-alustan kilpailijaksi.
Projekti ei tuottanut odotetunkaltaisia tuloksia, mutta sen parissa saadut kokemukset vaikuttivat iMacin suunnitteluun. Ensimmäisessä iMacissa oli 233 MHz:n PowerPC G3 -suoritin, samaa suoritinta käytettiin Applen ammattikäyttöön suunnitelluissa Power Macintosh -malleissa. iMacin suoritinvälimuisti oli 512 KB ja väylänopeus 116.6 MHz. Laitteessa oli 4 GB:n kiintolevy, 32 MB keskusmuistia, 2 MB näyttömuistia ja käyttöjärjestelmänä toimi Mac OS 8.1, joka vaihdettiin pian Mac OS 8.5:een. iMacin etupaneelissa olleet infrapunaportti ja kelkkatoiminen CD-ROM asema kopioitiin Applen kannettavista tietokoneista. Ensimmäisissä iMaceissa ei ollut tilaa laajennuksille, lukuun ottamatta Applen omaa, "mezzanine slot" -nimellä kutsuttua liitäntää. Portti suunniteltiin Applen käyttöön, mutta sille ilmestyi myös muutamia kolmannen osapuolen lisälaitteita[3].
Ensimmäisen iMacin ilmestyttyä markkinoille Apple on julkaissut jatkuvasti uusia, päivitettyjä iMac-malleja. Tavallisimpina päivityksen kohteena ovat olleet suorittimet, näyttömuisti ja kiintolevy. Ensimmäinen Bondi Blue -värinen iMac korvattiin pian joukolla eri värisiä malleja. Ensimmäisen sarjan koneet olivat saatavilla väreissä Blueberry (sininen), Strawberry (punainen), Tangerine (ruskea), Grape (violetti) ja Lime (vihreä). Kelkattomien iMacien valikoimaa olivat Graphite (harmaa), Ruby (punainen), Sage (vihreä), Snow (valkoinen) ja Indigo (sininen) sekä sini-valkopilkullinen Blue Dalmatian ja monivärinen Flower Power. Myöhemmin iMacin koteloa muotoiltiin kevyesti uudelleen ja kelkallinen CD-ROM -asema vaihdettiin kelkattomaan malliin. Ominaisuuksiin kuuluivat FireWire, vapaasti virtaava (ilman tuuletinta) jäähdytysmekanismi ja mahdollisuus langattomaan verkkoyhteyteen lisävarusteena hankittavan AirPortin muodossa. Tämän mallin iMaceja myytiin maaliskuulle 2003 saakka, sillä ne käyttivät Mac OS 9 -käyttöjärjestelmää, jota osa asiakkaista halusi käyttää Mac OS X:n sijaan.
USB, FireWire, Ethernet- ja modeemiyhteys, Bluetooth ja langaton verkkoyhteys kuuluivat seuraavaksi kaikkien Applen tietokoneiden vakiovarusteisiin. Applen jatkaessa iMacien päivitettyjen mallien julkaisemista, iMac-termi vakiintui kotikäyttöön suunnattujen mikrotietokoneiden nimeksi. Myöhemmät iMac-versiot ovat olleet ensimmäisiä iMaceja kalliimpia, eivätkä ole saavuttaneet ensimmäisen iMac-malliston myyntilukuja.
Vuoteen 2002 mennessä 15-tuumainen kuvaputkinäyttö ja G3-suoritin olivat vanhentunutta tekniikkaa. Tammikuussa 2002 Apple julkaisi uuden iMacin, joka poikkesi vanhoista malleista sekä ulkonäöltään että tekniikaltaan. iMac G4 koostui 15-tuumaisesta nestekidenäytöstä, joka yhdistyi liikuteltavan varren kautta puolipallon muotoiseen, keskusyksikön sisältävään jalustaan. Myöhemmin näyttö laajennettiin 17-tuumaiseksi ja lopulta 20-tuumaiseksi. Nestekidenäytön korkea valmistushinta kuvaputkinäyttöön verrattuna pakotti Applen nostamaan iMacin hintaa.
iMac G3:n poistuttua markkinoilta Apple julkaisi oppilaitosten käyttöön suunnitellun eMacin huhtikuussa 2002. eMac sisälsi G4-suorittimen ja 17-tuumaisen kuvaputkinäytön, ulkonäöltään laite muistutti ensimmäisiä iMaceja. eMacia myytiin vuosina 2002–2005 myös kuluttajamarkkinoilla, jossa se täytti matalakustannuksisten Apple-tietokoneiden puutteen.
Elokuussa 2004 iMacit päivitettiin käyttämään uutta PowerPC G5 -suoritinta ja keskusyksikkö siirrettiin näytön jalustasta näyttöpaneelin taakse. Uudella suunnittelulla iMac saatiin näyttämään paksulta nestekidenäytöltä. Myöhemmin laitteen muotoa ohennettiin ja siihen lisättiin sisäänrakennettu iSight-kamera ja FrontRow-multimediakeskus.
Steve Jobs ilmoitti 10. tammikuuta 2006 Macworld Conference and Expo -messuilla tulevan iMacin olevan Applen ensimmäinen Intelin suoritinta käyttävä tietokone. iMacin ulkoasu, hinta ja komponentit pysyivät samoina edellisen iMac G5:n kanssa. Applen mukaan Intelin suorittimella varustettu iMac on 2–3 kertaa PowerPC:llä varustettua iMacia tehokkaampi[4].
Myynnissä vain oppilaitoksille.
iMac-sarjan mallit
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
