Miesten kansallinen jalkapallomaajoukkue joka edustaa Alankomaita From Wikipedia, the free encyclopedia
Alankomaiden miesten jalkapallomaajoukkue (holl. Nederlands nationaal voetbalelftal) edustaa Alankomaita kansainvälisissä jalkapallo-otteluissa. Se toimii Alankomaiden kuninkaallisen jalkapalloliiton alaisuudessa, joka myös hallinnoi koko Alankomaiden jalkapalloa.
Alankomaat | |||
---|---|---|---|
Lempinimi |
Oranje Holland Clockwork Orange The Flying Dutchmen |
||
Liitto | Koninklijke Nederlandse Voetbal Bond (KNVB) | ||
Maanosaliitto | UEFA (Eurooppa) | ||
Kenttä |
Amsterdam Arena (53 502) De Kuip (51,117) Philips Stadion (36 000) |
||
Valmentaja | Ronald Koeman | ||
Kapteeni | Virgil van Dijk | ||
Eniten otteluita | Wesley Sneijder (133) | ||
Eniten maaleja | Robin van Persie (50) | ||
FIFAn maakoodi | NED | ||
FIFA-ranking | 7 (18.7.2024) [1] | ||
|
|||
Ensimmäinen ottelu | |||
Belgia 1–4 Alankomaat |
|||
Suurin voitto | |||
Alankomaat 11–0 San Marino |
|||
Suurin tappio | |||
Englannin amatöörimaajoukkue 12–2 Alankomaat |
|||
MM-kilpailut | |||
Esiintymiset | 11 (ensimmäiset 1934) | ||
Paras MM-sijoitus | Toinen (1974, 1978 ja 2010) | ||
Euroopan-mestaruuskilpailut | |||
Esiintymiset | 11 (ensimmäiset 1976) | ||
Paras sijoitus | Mestari (1988) |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Alankomaat | |||
Miesten jalkapallo | |||
MM-kilpailut | |||
Hopeaa | Etelä-Afrikka 2010 | ||
Hopeaa | Argentiina 1978 | ||
Hopeaa | Länsi-Saksa 1974 | ||
Pronssia | Brasilia 2014 | ||
EM-kilpailut | |||
Kultaa | Länsi-Saksa 1988 | ||
Pronssia | Jugoslavia 1976 | ||
Olympialaiset | |||
Pronssia | Antwerpen 1920 | ||
Pronssia | Tukholma 1912 | ||
Pronssia | Lontoo 1908 |
Joukkuetta kutsutaan usein lempinimellä Oranje Orania-Nassaun suvun mukaan. Kuten koko maata, joukkuettakin kutsutaan puhekielessä myös nimellä Hollanti.[2]
Alankomaat on useimmin maailmanmestaruuskilpailuiden finaalissa pelannut joukkue, joka ei ole koskaan voittanut turnausta. Joukkueen suurimpia saavutuksia ovat Euroopan-mestaruus 1988 ja kolme maailmanmestaruuskilpailujen hopeasijaa: 1974, 1978 ja 2010.
Alankomaat pelasi virallisen ensimmäisen kansainvälisen ottelunsa Antwerpenissä Belgiaa vastaan 30. huhtikuuta 1905. Pelaajat valitsi Alankomaiden jalkapalloliiton viisijäseninen komissio. Tuloksen ollessa 90 minuutin jälkeen 1–1 peli ratkaistiin jatkoajalla, jossa Eddy de Neve teki kolme maalia ja näin Alankomaat voitti ottelun luvuin 4–1. Lontoon olympialaisissa 1908 maan joukkue voitti olympiapronssia[3].
Alankomaat esiintyi ensimmäisen kerran maailmanmestaruuskilpailussa vuonna 1934. Toisen esiintymisensä jälkeen vuonna 1938 he osallistuivat seuraaviin kisoihin vasta vuonna 1974.
1970-luvulla kehitettiin pelityyli, jolle annettiin nimitys totaalinen jalkapallo (holl. Totaalvoetbal). Sen edelläkävijöitä olivat Ajax pelinrakentajansa Johan Cruyffin johdolla ja maajoukkueen päävalmentaja Rinus Michels. Alankomaat kehittyi valtavin harppauksin, ja onnistui pääsemään samalla vuosikymmenennellä kaksissa peräkkäisissä maailmanmestaruuskilpailuissa finaaliin. Vuoden 1970 maailmanmestaruuskilpailut voittaneen Brasilian maajoukkueen kapteeni Carlos Alberto sanoi finaalin jälkeen: ”Ainoa joukkue, jonka näin tekevän asiat toisin, oli Hollanti vuoden 1974 maailmanmestaruuskilpailuissa. Siitä lähtien kaikki on minusta näyttänyt enemmän tai vähemmän samalta… Heidän ’karuselli’-pelityylinsä oli hämmästyttävää katsella ja upeaa pelille.”
Vuoden 1974 Saksan MM-kisoissa Alankomaat pelasi valmentaja Rinus Michelsin ”totaalisen jalkapallon” periaatteiden mukaisesti. Joukkueeseen kuuluivat muiden muassa Johan Cruijff, Johan Neeskens, Arie Haan ja Johnny Rep. Lyötyään sekä Brasilian että Argentiinan turnauksen toisella kierroksella oranssipaidat etenivät aina loppuotteluun saakka. Münchenissä pelatussa loppuottelussa isäntämaa Saksa oli kuitenkin niukasti parempi maalein 2–1. Johan Neeskens iski Alankomaat johtoon ottelun ensimmäisellä minuutilla rangaistuspotkulla ennen kuin saksalaiset olivat edes ehtineet koskea palloon. Paul Breitner ja Gerd Müller viimeistelivät kuitenkin vielä maalin mieheen, ja Saksa kruunattiin mestariksi.
MM-kisoihin verrattuina vuoden 1976 Euroopan-mestaruuskilpailut olivat pettymys. Alankomaat hävisi niissä välierässä Tšekkoslovakialle kovasta taistelusta huolimatta.
Vuoden 1978 maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Argentiinassa. Johan Cruijff kieltäytyi pelaamasta sotilasjuntan hallitsemassa maassa, joten Alankomaat joutuivat tulemaan toimeen ilman suurinta tähteään.[4] Valmentaja Ernst Happel onnistui kuitenkin keräämään lähes kaikki neljä vuotta aiemmissa kisoissa loistaneet pelaajat. Turnauksen alku ei sujunut toivotulla tavalla, sillä Skotlannin onnistui voittaa oranssipaidat, ja Perukin nipisti alankomaalaisilta tasapelin. Toisella kierroksella Alankomaat jätti taakseen muiden muassa Italian ja Saksan edeten jälleen isäntämaan seuraksi loppuotteluun. César Luis Menottin valmentama Argentiina siirtyi Mario Kempesin maalilla ottelussa johtoon, mutta vaihdosta kentälle otettu Dick Nanninga toi Alankomaat tasoihin kymmenen minuuttia ennen loppua. Rob Rensenbrinkillä oli tuhannen taalan paikka ratkaista maailmanmestaruus ottelun viimeisellä minuutilla, mutta laukaus osui tolppaan. Jatkoajalla Argentiina teki kaksi maalia, ja Alankomaat joutui toisen kerran peräkkäin tyytymään MM-kisojen kakkostilaan.[4]
Alankomaat sijoitettiin Saksan, Portugalin ja Tanskan kanssa alkulohko B:hen, jonka media nimesi kuolemanlohkoksi. Alankomaat hävisi Tanskalle 0–1, Saksalle 1–2 ja Portugalille 1–2, ja jäi näin jo lohkovaiheeseen. Kilpailujen jälkeen päävalmentaja Bert van Marwijk vapautettiin tehtävästään.
Louis van Gaal, joka oli aiemmin ollut epäonnistuneesti valmentamassa Alankomaita vuoden 2002 maailmanmestaruuskilpailujen karsinnoissa, tuli takaisin valmentajaksi. UEFAn karsinnoissa maailmanmestaruuskilpailuihin 2014 Alankomaat voitti 13 ottelua ja pelasi yhden tasapelin voittaen karsintalohkonsa. Joukkue kosti vuoden 2010 loppuottelun häviönsä hallitsevalle maailmanmestarille hämmästyttävällä 5–1 -voitolla avausottelussa, kun Robin van Persie ja Arjen Robben tekivät kumpikin kaksi maalia sekä Stefan de Vrij yhden. Toisessa ottelussaan, Australiaa vastaan, Alankomaat oli aluksi häviöllä 1–2, mutta voitti lopulta ottelun lukemin 3–2. Maalit tekivät Arjen Robben, Robin van Persie ja Memphis Depay.
Alankomaat voitti neljännesvälierässä Meksikon 2–1 Wesley Sneijderin ja Klaas-Jan Huntelaarin tekemillä maaleilla. Puolivälierässä vastaan tuli Costa Rica. Ottelua ei saatu ratkaistuksi varsinaisella peliajalla tuloksen ollessa 90 minuutin jälkeen 0–0. Alankomaat voitti Costa Rican vasta rangaistuspotkukilpailussa maalein 4–3, ja eteni näin välieriin.
Välierässä vastassa oli Argentiina. Alankomaat sai siinä yhden hyvän mahdollisuuden Arjen Robbenin ohittaessa Argentiinan supertähden Lionel Messin. Ratkaisua ei varsinaisella eikä jatkoajalla saatu aikaiseksi, jolloin peli eteni rangaistuspotkukilpailuun. Siinä Alankomaille maalin tekivät Arjen Robben ja Dirk Kuyt, mutta se ei riittänyt, vaan joukkue hävisi Argentiinalle rangaistuspotkukilpailun maalein 2–4.
Pronssiottelussa Alankomaat pelasi kisaisäntää Brasiliaa vastaan, ja otti ottelun välittömästi haltuunsa Robin van Persien tehdessä rangaistuspotkusta maalin 3. minuutilla. Daley Blind lisäsi johtoa 17. minuutilla ja kolmannen maalin teki Georginio Wijnaldum 91. minuutilla. Näin Alankomaat saavutti ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailuiden pronssimitalinsa.
Louis Van Gaal erosi heti vuoden 2014 maailmanmestaruuskilpailuiden jälkeen ja siirtyi valmentamaan englantilaista Manchester Unitedia. Hänen tilalleen valmentajaksi tuli Guus Hiddink, joka oli aikaisemmin valmentanut joukkueen neljänneksi vuoden 1998 maailmanmestaruuskilpailuissa. Guus Hiddink erosi 29. kesäkuuta 2015 tehtävästään ja hänen tilalleen päävalmentajaksi nousi Danny Blind. Blind ilmoitti 21. elokuuta 2015 vuoden 2016 Euroopan-mestaruuskilpailuiden karsintaotteluihin Turkkia ja Islantia vastaan alustavan joukkueen, jossa oli yllätyksellisiä nimiä kuten Kenny Tete, Jaïro Riedewald, Vurnon Anita ja Terence Kongolo. Alankomaat ei päässyt vuoden 2016 EM-kilpailuihin[5].
Päävalmentaja Danny Blind sai potkut 27. maaliskuuta 2017 huonosti menneiden karsintojen vuoksi. Päävalmentajaksi nousi väliaikaisesti Blindin apulaisvalmentajana toiminut Fred Grim.[6] Toukokuun alussa 2017 ilmoitettiin, että Dick Advocaatista tulee kolmatta kertaa Alankomaiden jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja. Hänen sopimuksensa kattaa MM2018-karsinnat.[7] Advocaatin johdolla Alankomaat pelasi viisi MM-karsintaottelua, joissa se voitti Luxemburgin, Bulgarian, Valko-Venäjän ja Ruotsin. Ainoa karsintatappio tuli Ranskalle Pariisissa 4-0 lukemin. Alankomaat jäi kuitenkin karsintalohkonsa kolmanneksi tasapisteillä Ruotsin kanssa. Ruotsi eteni kuitenkin jatkokarsintoihin paremman maalieronsa turvin.[8]
Entinen huippupelaaja Frank de Boer palkattiin valmentajaksi syyskuussa 2020. Liitto asetti ehdoksi jatkolle, että maa selviytyy EM-kilpailuissa kahdeksan parhaan joukkoon. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, kun Alankomaat putosi neljännesvälierässä hävittyään Tšekille 0–2, ja de Boer lopetti valmentajana.[9]
Maailmanmestaruuskilpailut | Maailmanmestaruuskilpailuiden karsinnat | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Vuosi | Kierros | Sija | O | V | T | H | TM | PM | O | V | T | H | TM | PM | |
1930 | Ei osallistunut | ||||||||||||||
1934 | 1. kierros | 9. | 1 | 0 | 0 | 1 | 2 | 3 | 2 | 2 | 0 | 0 | 9 | 4 | |
1938 | 1. kierros | 14. | 1 | 0 | 0 | 1 | 0 | 3 | 2 | 1 | 1 | 0 | 5 | 1 | |
1950 | Ei osallistunut | ||||||||||||||
1954 | |||||||||||||||
1958 | Ei selviytynyt karsinnoista | 4 | 2 | 1 | 1 | 12 | 7 | ||||||||
1962 | 3 | 0 | 2 | 1 | 4 | 7 | |||||||||
1966 | 6 | 2 | 2 | 2 | 6 | 4 | |||||||||
1970 | 6 | 3 | 1 | 2 | 9 | 5 | |||||||||
1974 | Hopeaa | 2. | 7 | 5 | 1 | 1 | 15 | 3 | 6 | 4 | 2 | 0 | 24 | 2 | |
1978 | Hopeaa | 2. | 7 | 3 | 2 | 2 | 15 | 10 | 6 | 5 | 1 | 0 | 11 | 3 | |
1982 | Ei selviytynyt karsinnoista | 8 | 4 | 1 | 3 | 11 | 7 | ||||||||
1986 | 8 | 4 | 1 | 3 | 13 | 7 | |||||||||
1990 | Neljännesvälierät | 15. | 4 | 0 | 3 | 1 | 3 | 4 | 6 | 4 | 2 | 0 | 8 | 2 | |
1994 | Puolivälierät | 7. | 4 | 3 | 0 | 1 | 8 | 6 | 10 | 6 | 3 | 1 | 29 | 9 | |
1998 | Neljäs sija | 4. | 7 | 3 | 3 | 1 | 13 | 7 | 8 | 6 | 1 | 1 | 26 | 4 | |
2002 | Ei selviytynyt karsinnoista | 10 | 6 | 2 | 2 | 30 | 9 | ||||||||
2006 | Neljännesvälierät | 11. | 4 | 2 | 1 | 1 | 3 | 2 | 12 | 10 | 2 | 0 | 27 | 7 | |
2010 | Hopeaa | 2. | 7 | 6 | 0 | 1 | 12 | 6 | 8 | 8 | 0 | 0 | 17 | 2 | |
2014 | Pronssia | 3. | 7 | 5 | 2 | 0 | 15 | 4 | 10 | 9 | 1 | 0 | 34 | 5 | |
2018 | Ei selviytynyt karsinnoista | 10 | 6 | 1 | 3 | 21 | 12 | ||||||||
2022 | Puolivälierät | 5 | 3 | 1 | 1 | 10 | 4 | 10 | 7 | 2 | 1 | 33 | 8 | ||
Yhteensä | 11/22 | 54 | 30 | 13 | 11 | 96 | 52 | 135 | 89 | 26 | 20 | 329 | 105 |
Euroopan-mestaruuskilpailut | Euroopan-mestaruuskilpailuiden karsinnat | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Vuosi | Kierros | Sija | O | V | T | H | TM | PM | O | V | T | H | TM | PM | |
1960 | Ei osallistunut | ||||||||||||||
1964 | Ei selviytynyt karsinnoista | 4 | 1 | 2 | 1 | 6 | 5 | ||||||||
1968 | 6 | 2 | 1 | 3 | 11 | 11 | |||||||||
1972 | 6 | 3 | 1 | 2 | 18 | 6 | |||||||||
1976 | Pronssia | 3. | 2 | 1 | 0 | 1 | 4 | 5 | 6 | 4 | 0 | 2 | 14 | 8 | |
1980 | Lohkovaihe | 5. | 3 | 1 | 1 | 1 | 4 | 4 | 8 | 6 | 1 | 1 | 20 | 6 | |
1984 | Ei selviytynyt karsinnoista | 8 | 6 | 1 | 1 | 22 | 6 | ||||||||
1988 | Mestari | 1. | 5 | 4 | 0 | 1 | 8 | 3 | 8 | 6 | 2 | 0 | 15 | 1 | |
1992 | Välierät | 3.–4. | 4 | 2 | 2 | 0 | 6 | 3 | 8 | 6 | 1 | 1 | 17 | 2 | |
1996 | Puolivälierät | 8. | 4 | 1 | 2 | 1 | 3 | 4 | 7 | 3 | 2 | 2 | 8 | 5 | |
2000 | Välierät | 3.–4. | 5 | 4 | 1 | 0 | 13 | 3 | |||||||
2004 | Välierät | 3.–4. | 5 | 1 | 2 | 2 | 7 | 6 | 10 | 7 | 1 | 2 | 26 | 7 | |
2008 | Puolivälierät | 6. | 4 | 3 | 0 | 1 | 10 | 4 | 12 | 8 | 2 | 2 | 15 | 5 | |
2012 | Lohkovaihe | 15. | 3 | 0 | 0 | 3 | 2 | 5 | 10 | 9 | 0 | 1 | 37 | 8 | |
2016 | Ei selviytynyt karsinnoista | 10 | 4 | 1 | 5 | 17 | 14 | ||||||||
2020 | Neljännesvälierät | 4 | 3 | 0 | 1 | 8 | 4 | 8 | 6 | 1 | 1 | 24 | 7 | ||
2024 | Puolivälierät | 6 | 3 | 1 | 2 | 10 | 7 | ||||||||
Yhteensä | 11/17 | 45 | 23 | 9 | 13 | 75 | 48 | 111 | 71 | 16 | 24 | 250 | 91 |
Kesäolympialaiset | ||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Vuosi | Sija | O | V | T | H | TM | PM | |
1908 | Pronssia | 2 | 1 | 0 | 1 | 2 | 4 | |
1912 | Pronssia | 4 | 3 | 0 | 1 | 17 | 8 | |
1920 | Pronssia | 4 | 2 | 0 | 2 | 9 | 10 | |
1924 | Neljäs sija | 5 | 2 | 1 | 2 | 11 | 7 | |
1928 | 1. kierros | 1 | 0 | 0 | 1 | 0 | 2 | |
1948 | 1. kierros | 2 | 1 | 0 | 1 | 6 | 5 | |
1952 | Alkukilpailu | 1 | 0 | 0 | 1 | 1 | 5 | |
2008 | Puolivälierät | 4 | 1 | 2 | 1 | 4 | 4 | |
Yhteensä | 8/31 | 23 | 10 | 3 | 10 | 50 | 45 |
Kilpailu | Yhteensä | |||
---|---|---|---|---|
Maailmanmestaruuskilpailut | 0 | 3 | 1 | 4 |
Euroopan-mestaruuskilpailut | 1 | 0 | 4 | 5 |
Maanosaliittojen cup | 0 | 0 | 0 | 0 |
Kesäolympialaiset | 0 | 0 | 3 | 3 |
Yhteensä | 1 | 3 | 8 | 12 |
Päivämäärä | Pelipaikka | Vastustaja | Kilpailu | Tulos | Maalintekijät | Yleisö |
---|---|---|---|---|---|---|
25. maaliskuuta 2016 | Amsterdam Arena, Amsterdam, Alankomaat | Ranska | Ystävyysottelu | 2-3 | Luuk De Jong, Ibrahim Afellay | 40,011 |
6. syyskuuta 2016 | Friends Arena, Solna, Ruotsi | Ruotsi | Maailmanmestaruuskilpailuiden 2018 karsinnat | 1-1 | Wesley Sneijder | 36,128 |
7. lokakuuta 2016 | De Kuip, Rotterdam, Alankomaat | Valko-Venäjä | Maailmanmestaruuskilpailuiden 2018 karsinnat | 4-1 | Quincy Promes (2), Davy Klaassen, Vincent Janssen | 41,200 |
10. lokakuuta 2016 | Amsterdam Arena, Amsterdam, Alankomaat | Ranska | Maailmanmestaruuskilpailuiden 2018 karsinnat | 0-1 | 50,220 | |
13. marraskuuta 2016 | Stade Josy Barthel, Luxemburgin kaupunki, Luxemburg | Luxemburg | Maailmanmestaruuskilpailuiden 2018 karsinnat | 1-3 | Arjen Robben, Memphis Depay (2) | 8,000 |
|
|
|
Päivitetty 30. kesäkuuta 2021, eniten maaotteluita pelanneet alankomaalaispelaajat ovat:
# | Nimi | Kansainvälinen ura | Ottelut | Maalit | Minuutit | Ura yhteensä |
---|---|---|---|---|---|---|
1. | Wesley Sneijder | 2003–2018 | 134 | 31 | 2003–2019 | |
2. | Edwin van der Sar | 1995–2008 | 130 | 0 | 11463 | 1988–2011 |
3. | Frank de Boer | 1990–2004 | 112 | 13 | 9271 | 1988–2005 |
4. | Rafael van der Vaart | 2001–2013 | 109 | 25 | 6938 | 2000–2018 |
5. | Giovanni van Bronckhorst | 1996–2010 | 106 | 6 | 8215 | 1993–2010 |
6. | Dirk Kuyt | 2004–2014 | 104 | 24 | 6875 | 1998–2018 |
7. | Robin van Persie | 2005–2017 | 102 | 50 | 2001–2019 | |
8. | Phillip Cocu | 1996–2006 | 101 | 10 | 8000 | 1988–2006 |
9. | Arjen Robben | 2003–2017 | 96 | 37 | 2000– | |
10. | Clarence Seedorf | 1994–2008 | 87 | 11 | 5982 | 1992–2013 |
John Heitinga | 2004–2013 | 87 | 7 | 7031 | 2001–2016 | |
12. | Marc Overmars | 1993–2004 | 86 | 17 | 5755 | 1990–2009 |
13. | Aron Winter | 1987–2000 | 84 | 6 | 5142 | 1986–2003 |
Joris Mathijsen | 2004–2012 | 84 | 3 | 7007 | 1998–2015 | |
15. | Ruud Krol | 1969–1983 | 83 | 4 | 7399 | 1968–1986 |
16. | Nigel de Jong | 2004–2015 | 81 | 1 | 5666 | 2002– |
17. | Dennis Bergkamp | 1990–2000 | 79 | 37 | 6339 | 1986–2006 |
Patrick Kluivert | 1994–2004 | 79 | 40 | 5816 | 1994–2008 | |
Mark van Bommel | 2000–2012 | 79 | 10 | 6160 | 1992–2013 | |
20. | Ronald Koeman | 1983–1994 | 78 | 14 | 6568 | 1980–1997 |
Päivitetty 30. kesäkuuta 2021, eniten maaleja tehneet alankomaalaispelaajat ovat:
# | Nimi | Kansainvälinen ura | Maalit | Ottelut | Keskiarvo | Minuutit | Ura yhteensä |
---|---|---|---|---|---|---|---|
1. | Robin van Persie | 2005–2017 | 50 | 102 | 0,49 | 2001–2019 | |
2. | Klaas-Jan Huntelaar | 2006–2015 | 42 | 76 | 0,55 | 2002–2021 | |
3. | Patrick Kluivert | 1994–2004 | 40 | 79 | 0,51 | 5816 | 1994–2008 |
4. | Dennis Bergkamp | 1990–2000 | 37 | 79 | 0,47 | 6339 | 1986–2006 |
Arjen Robben | 2003–2017 | 37 | 96 | 0,39 | 2000– | ||
6. | Faas Wilkes | 1946–1961 | 35 | 38 | 0,92 | 3450 | 1940–1964 |
Ruud van Nistelrooy | 1998–2011 | 35 | 70 | 0,50 | 4543 | 1994–2012 | |
8. | Abe Lenstra | 1940–1959 | 33 | 47 | 0,70 | 4260 | 1935–1963 |
Johan Cruyff | 1966–1977 | 33 | 48 | 0,69 | 4282 | 1964–1984 | |
10. | Wesley Sneijder | 2003–2018 | 31 | 134 | 0,23 | 2003–2019 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.