Hirssi

Hirssi on ryhmä pienisiemenisiä viljakasveja, jotka eivät muodosta yhtä taksonomista ryhmää, vaan niihin kuuluu heinäkasvien heimon lajeja muun muassa sulkahirssien (Pennisetum), pantaheinien (Setaria), röyhyhirssien (Panicum) ja sormihirssien (Eleusine) suvuista. Yhteistä niille on muun muassa, että niillä on pienet, pyöreähköt, yleensä suoraan ihmisten ravinnoksi käytettävät jyvät ja että ne ovat ekologisesti vaatimattomia, monet lisäksi C₄-kasveja. Useimpia niistä viljellään etupäässä Aasian ja Afrikan kehitys­maissa.^[1][2] Euroopassa tunnetuin laji on viljahirssi (Panicum miliaceum), jota nykyään viljellään pääasiassa Intiassa ja Kiinassa, mutta ennen laajalti myös Keski- ja Itä-Euroopassa. Hirssi on luontaisesti gluteeniton vilja.

Viljahirssi (Panicum miliaceum)

Helmisulkahirssi (Pennisetum glaucum)

Intiassa eräistä hirssilajeista saatavaa jauhoa käytetään perinteisten bhakri-leipien valmistamiseen.^[3]

Hirssilajeja

• Panicum miliaceum – viljahirssi^[4]
• Pennisetum glaucum – helmisulkahirssi eli helmihirssi, purppurasulkahirssi, untuvaheinä tai neekerinhirssi
• Setaria italica – tähkähirssi eli italianpantaheinä^[4], telahirssi tai koristehirssi
• Eleusine coracana – afrikansormihirssi^[5]
• Eragrostis tef – tefheinä eli tefhirssi^[6]
• Echinochloa utilis – japaninhirssi^[6]

Joskus myös kirjodurra (Sorghum bicolor) luetaan kuuluvaksi hirsseihin.^[1]