Hiilivoima Suomessa
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Remove ads
Hiilivoima Suomessa kattaa alle 1 prosentin primäärienergiasta. Kaukolämmöstä ja siihen liittyvästä sähköstä tuotetaan kivihiilellä alle 1 prosenttia.[1] Kivihiilen käyttö on keskittynyt suuriin voimalaitoksiin.[2] Suuret lauhdevoimalaitokset sijaitsevat rannikolla, Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa on vastapainevoimalaitoksia.[3] Kivihiiltä tuodaan Suomeen ulkomailta, eniten Venäjältä.[3]
_1970–2021.png)
Vuonna 2025 Suomessa oli neljä suurta kivihiilivoimalaa, joista vain yksi tuotti sähköä pelkällä kivihiilellä[4]. Vuonna 2014 suljettiin Inkoon voimalaitos, joka oli Suomen suurin kivihiilivoimala.[5] Meri-Porin voimalaitos on Suomen suurin hiilivoimala. Se käyttää polttoaineena yksinomaan kivihiiltä ja tuottaa yksinomaan sähköä.[6] Kaikki muut hiilivoimalat ovat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia. Tämä tarkoittaa, että ne eivät ole optimoituja sähkön tuotantoon, vaan niillä pyritään tuottamaan kaukolämpöä, mikä nostaa voimalaitoksen hyötysuhteen korkeaksi.
Hiilen käyttö sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena on Suomessa kielletty alkaen toukokuun 1. päivästä 2029.[7]
Remove ads
Historia
Ruotsin rakentama tuulivoima laski pohjoismaisen Nord Pool -sähköpörssin sähkönhintaa ja hiilivoimasta tuli kannattamatonta.[10][11] Vuoden 2017 toukokuusta lähtien päästökauppaan liittyvän päästöoikeuden hinta on noussut moninkertaiseksi noin 5 euron tasolta noin 20 euron tasolle (elokuu 2018).[12]
Entiset voimalat
Suomen kivihiilivoimalaitokset ovat kokeneet sulkemisia: Mussalon voimalaitos suljettiin vuonna 2011[13] ja purettiin 2015[14]. Inkoon voimalaitos ajettiin alas vuonna 2013[15] ja purettiin 2020[16]. Kristiinan voimalaitoslähde? ja Tahkoluodon voimalaitos suljettiin vuonna 2015lähde?. Kymijärven voimalaitos Lahdessa suljettiin keväällä 2019.[17] Hanasaaren voimalaitos Helsingissä suljettiin 1. huhtikuuta 2023.[18]Suomenojan voimalaitoksen hiilivoiman käyttö loppui 28. huhtikuuta 2024.[19] Naantalin monipolttoainevoimalaitos korvasi Naantalin voimalaitoksen, kun sen hiilivoimantuotanto loppui joulukuussa 2024.[20]. Naantalin voimalaitoksen kivihiilikäyttöisen kolmosyksikkö NA3 suljettiin lopullisesti jouluaattona 2024.[21]. Salmisaaren voimala Helsingissä suljettiin 1. huhtikuuta 2025.[22][23] Martinlaakson voimalaitoksen hiilikattila Helsingissä suljettiin 1. toukokuuta 2025.[24]
Remove ads
Nykytilanne
Suomessa on vuonna 2025 toiminnassa neljä voimalaitosta, jotka käyttävät polttoaineenaan hiiltä.lähde?
Meri-Porin voimalaitos oli tehoreservissä vuodesta 2017[25], kunnes se palautettiin päivittäiseen käyttöön vuodesta 2022 vuoteen 2026 asti[26]. 26.2.2024 Päivitetyn sopimuksen myötä voimalaitoksen tuotanto on varattu Huoltovarmuuskeskukselle 1.4.2024 - 31.12.2026 väliseksi ajaksi. Meri-Porin voimalaitosta käytetään jatkossa vain sähköjärjestelmän vakavissa kriisi- ja häiriötilanteissa. [27]
Kivihiili on Naantali nelosyksikön NA4 (Naantalin monipolttoainevoimalaitos) vara- ja häiriöpolttoaine. [28]
Vaskiluoto 2 kivihiilen osuus oli 26,1% vuonna 2024. [29]
Pietarsaaren voimalaitos Kivihiilen osuus polttoaineen kulutuksesta on 5-15 %. Kivihiili on ensisijaisesti lisä- ja varapolttoaine (2025). [30] Vain Alholmens Kraft 2 käyttää kivihiiltä.[31]
Suomen nykyiset hiilivoimalaitokset
.jpg)
Hiilen tuonti
Suomessa ei ole omaa hiilen tuotantoa, joten kaikki poltettu hiili tuodaan ulkomailta. Tuontimäärä on riippuvainen Pohjoismaiden ilmaston sateisuudesta – sateisina vuosina tuonti on vähäisempää. Kivihiilen tuonti on ollut keskimäärin noin neljä miljoonaa tonnia vuodessa. Tuonnin arvo on ollut 230:stä 520:n miljoonaan euroon. Suurin osa hiilestä tulee Venäjältä, muita tärkeitä tuojia ovat Kazakstan, Puola ja Yhdysvallat.[33]
Vuonna 2014 Suomeen tuotiin kivihiiltä yhteensä 4 121 000 tonnia, josta Venäjältä 3 739 000 tonnia, Kazakstanista 183 000 tonnia ja Puolasta 176 000 tonnia.[33] Lisäksi pieniä määriä tuotiin muun muassa Norjasta ja Saksasta.
Remove ads
Tulevaisuus
Suomi on sitoutunut kansainvälisillä ilmastosopimuksilla vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään, mikä tarkoittaa fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä. Vuoden 2013 kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjattiin, että kivihiilen käyttöä vähennetään merkittävästi siirtymällä voimalaitoksissa biomassan käyttöön.[34] Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa linjattiin keväällä 2015, että Suomi luopuu hiilen käytöstä energiantuotannossa 2020-luvun aikana.[35] Vuonna 2019 kivihiilen, antrasiitin, ruskohiilen, hiilibrikettien, koksin ja puolikoksin käyttö sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena kiellettiin alkaen toukokuun 1. päivästä 2029.[36]
Monilla energiayhtiöillä on suunnitelmissa korvata kivihiilikäyttöisiä voimalaitoksia uusiutuvia energianlähteitä käyttävillä voimalaitoksilla. Helen on suunnitellut yhtenä vaihtoehtona korvata 40 % kivihiilen käytöstä biomassalla.
Jos Suomessa luovuttaisiin kivihiilen käytöstä vuonna 2025, kaukolämmön hinta nousisi. Kaukolämmön hinta nousisi Helsingissä 5-10 prosenttia ja Vaasassa jopa 20 prosenttia. Myös Vantaalla ja Turun seudulla kaukolämmön hinnat nousisivat. Energia- ja ilmastostrategian mukaan hiilen energiakäytöstä luovutaan Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2030 aikataululla energiayhtiöille aiheutuu vain pieniä vaikutuksia.[37]
Vuodesta 2025 alkaen kivihiilestä luopuville on valtio tarjonnut 90 miljoonan euron tukipaketin.[38] Monissa voimalaitoksissa ollaan korvaamassa kivihiiltä uusiutuvilla energianlähteillä. Esimerkiksi Helen-energia-alan konserni on ottanut käyttöön voimalaitoksissaan energialähteeksi kivihiilen rinnalle puupellettien polttamisen. Kivihiiltä saatetaan korvata maakaasulla vuoteen 2025 mennessä[39] ja biomassalla vuoteen 2030 mennessä.[40] Wärtsilän mukaan tuulivoimaa voidaan käyttää tulevaisuudessa kaukolämmön tuotantoon lämpöpumpputeknologialla.[41] Konsulttiyhtiö Pöyry on esittänyt samaa ajatusta.[42]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads