Helsinginrannan maihinnousu

Helsinginrannan maihinnousu Helsingin kylässä Taivassalossa 26.–28. syyskuuta 1808 (J: 14.–16. syyskuuta) oli yksi Suomen sodan Saaristomeren taisteluista. Taistelusta piti tulla ruotsalaisten yli 8 000 miehen maihinnousu. Sään vuoksi eversti Anders Fredrik Skjöldebradin hyökkäysretkikunta ei kuitenkaan päässyt perille ja joutui palamaan Ruotsiin. Everstiluutnantti Gustav Olof Lagerbringin 3 400 miestä rantautui Helsingin kylään ja aloitti etenemisen sisämaahan. Kuningas Kustaa IV Aadolf saapui laivallaan myöhässä taistelupaikalle 28. syyskuuta 1808.^[1]

Helsinginrannan maihinnousu
Osa Suomen sotaa
Ruotsalaisten rantautumisalue
Päivämäärä: 26.–28. syyskuuta (J: 14.–16.) 1808 Paikka: Helsinki, Taivassalo Lopputulos: Venäjän voitto
Osapuolet
Ruotsi	Venäjän keisarikunta
Komentajat
Gustaf Olof Lagerbring	Karl Gustav Baggovut
Vahvuudet
noin 3 400	noin 4 500
Tappiot
23 upseeria ja 634 miestä	20 upseeria ja 504 miestä

Taistelun kulku

Maanantai 26. syyskuuta (J: 14.)

Maihinnousu alkoi aamulla klo 9. Rannalla vahdissa olevat kasakat työnnettiin Järvenperään. Ruotsalaiset etenivät hitaasti, ja venäläiset saivat lähetetyksi kolme komppaniaa Pärnun rykmentistä^[2] tukenaan kaksi tykkiä. Kronobergin rykmentin^[3] hyökkäys sai venäläiset vetäytymään.

Tiistai 27. syyskuuta (J: 15.)

Aamulla ruotsalaiset etenivät Viiaisten suuntaan, jossa heitä oli vastassa Karl Gustav Baggovutin komentama Nevskin rykmentin^[4] pataljoona. Baggovutilla oli ohjeet viivyttää ruotsalaisia, ja hän ryhmittäytyi kartanon ympäristöön. Ruotsalaiset työnsivät venäläiset asemista. Eversti, vapaaherra Gustaf Reinhold Boije af Gennäs määrättiin ruotsalaisten taistelujoukkojen komentajaksi.

Keskiviikko 28. syyskuuta (J: 16.)

Yön aikana kenraaliluutnantti Pjotr Bagration toi suuret venäläisvahvistukset paikalle. Boije suunnitteli hyökkäävänsä Viiaisista pohjoiseen Puostaan (Puotila). Samanaikaisesti Lagerbringin johdolla piti iskeä sivustahyökkäys Puotilaan Haaroisten ja Rannan kautta. Baggovutilla oli lisävoimien johdosta aloite, ja hän hyökkäsi voimakkaasti Boijen pääasemaan. Venäläisillä oli myös tarkoituksena tehdä sivustahyökkäys Rannan kautta. Lagerbringin hyökkäys pysähtyi venäläisten vahvaan voimaan, ja hän joutui peräytymään. Boije totesi tilanteen toivottomaksi ja määräsi yleisen vetäytymisen Helsingin kylään.

Helsinginrannalla tilanne oli sekasortoinen. Kuningas oli siirrättänyt tykkipurret Kahiluotoon. Paikalla olivat vain suojaamattomat kuljetuslaivat. Laivoihin siirtyminen tapahtui epäjärjestyksessä, soutaen ja suurin tappioin.

Lähteet

1. Lappalainen, Wolke, Pylkkänen, Suomen sodan historia, s. 187–188 (ISBN 978-952-222-018-9)
2. 3-й гренадерский Перновский Короля Фридриха-Вильгельма IV полк
3. Kronobergs regemente
4. 1-й пехотный Невский генерал-фельдмаршала графа Ласси, ныне Его Величества Короля Эллинов полк

Aiheesta muualla

• Neljä kuvausta Saaristomeren taisteluista (englanniksi)
• Venäjän armeijan univormuja Napoleonin sodissa

Taistelut

Ahvenanmaan kansannousu • Ahvenanmaan valtaus • Alavuden taistelu • Aron kahakka • Gotlannin miehitys • Helsinginrannan maihinnousu • Hörneforsin taistelu • Jauhiaisen salmen taistelu • Juuttaan taistelu • Jynkän taistelu • Kalmalahden taistelu • Kanttin kapina • Karstulan taistelu • Kauhajoen kapina • Kauhajoen taistelu • Kokkonevan taistelu • Koljonvirran taistelu • Kuopion valtaus • Lapuan taistelu • Lemun taistelu • Lintulahden taistelu • Nummijärven taistelu • Oravaisten taistelu • Palvan meritaistelu • Parjakannevan taistelu • Pitsundin taistelu • Pulkkilan taistelu • Pyhäjoen taistelu • Pälkjärven taistelu • Revonlahden taistelu • Rothin ja Spoofin sissiretki • Ruonan taistelu • Samelinlakson taistelu • Sandön taistelu • Siikajoen taistelu • Svartholman piiritys • Toivalan taistelu • Uumajan valtaus • Vaasan taistelu • Venäläiskivi • Viaporin piiritys • Vornan taistelu

Muuta

Haminan rauha • Kainuun sopimus • kansannousut • Lohtajan aselepo • Olkijoen aselepo • Ruotsin vallankaappaus 1809 • Suomen lähetyskunta

Suomen sota