From Wikipedia, the free encyclopedia
Harasoo (tai Harašoo) on suomalaisen Popeda-yhtyeen kuudes studioalbumi, joka julkaistiin 29. lokakuuta 1984. Levy oli Popedan siihenastisen uran myydyin ja se sisältää monia Popedan tunnetuimpia kappaleita, kuten suuret singlehitit ”Matkalla Alabamaan” ja ”Sukset (vaikeata tämä hiihtäminen)”. Harasoota myytiin syksyn 1984 aikana kultalevyyn oikeuttava määrä.[2]
| Harasoo Popeda | ||
|---|---|---|
 | ||
| Studioalbumin tiedot | ||
| Äänitetty | kesä–syksy 1984 MSL-studio, Lempäälä | |
| Julkaistu | 29. lokakuuta 1984 | |
| Formaatti | LP, MC, CD | |
| Tuottaja(t) | Pate Mustajärvi, Arwo Mikkonen, Costello Hautamäki ja Mika Sundqvist | |
| Tyylilaji | Suomirock, hard rock | |
| Kesto | 32.06[1] | |
| Levy-yhtiö | Poko Rekords | |
| Muut kannet | ||
 Albumin takakansi. | ||
| Listasijoitukset | ||
|
| ||
| Popedan muut julkaisut | ||
| Kaasua... 1983 |
Harasoo 1984 |
Pohjantähden alla 1985 |
| Singlet albumilta Harasoo | ||
|
||
Albumi on yhtyeen ensimmäinen, jolla rumpuja soittaa Kari Holm. Hän korvasi veljensä Kai Holmin, joka joutui jättämään yhtyeen asepalveluksen vuoksi. Alun perin Karin piti vain tuurata Kaita, mutta muutos jäi lopulta pysyväksi. Muut Popedan jäsenet albumilla ovat Pate Mustajärvi (laulu), Arwo Mikkonen (kitara), Eero ”Safka” Pekkonen (urut, piano), Costello Hautamäki (kitara) ja Jyrki K. Melartin (basso).
Vuonna 1993 albumi julkaistiin CD-versiona, jossa oli mukana myös Popedan myöhempi livelevy Huilut suorina. Vuonna 2014 ilmestyi kuusi bonuskappaletta sisältävä 30-vuotisjuhlapainos.
Popedan edellisalbumi, vuonna 1983 julkaistu Kaasua..., oli ollut yhtyeen läpimurtolevy. Se oli niin myynti- kuin arvostelumenestys. Kaasua... oli samalla yhtyeen ensimmäinen albumi, jolla se kiinnitti huomiota kaupallisuuteen. Tämä tasoitti tietä seuraavalle albumille; Kaasua... oli yhtyeen läpimurto, mutta seuraavalla Harasoo-nimisellä albumilla menestys tulisi konkretisoitumaan kultalevyn muodossa.[3]
Rumpali Kari Holm liittyi Popedaan syyskuussa 1983, sillä hänen veljensä Kai Holm joutui lähtemään lokakuussa armeijaan. Kyse oli alun perin tuuraamisesta, mutta Kain palveluksen lähestyessä loppuaan, yhtyeen muut jäsenet pyysivät Karia jäämään. Aluksi Kari oli ajatusta vastaan vedoten päivätyöhönsä ja alkuperäiseen ideaan pelkästä tuuraamisesta. Yhtye kuitenkin ilmoitti ottavansa siinä tapauksessa Kain tilalle jonkun muun. Lisäksi kitaristi Arwo Mikkonen vaati Karia jäämään yhtyeeseen. Kari sopi asian Kain kanssa puhelimitse ja jäi yhtyeeseen pysyvästi.[4][5]
Harasoon tekeminen aloitettiin kesällä 1984 MSL-studiolla Lempäälässä. Pate Mustajärven, Costello Hautamäen ja Arwo Mikkosen lisäksi yhtenä albumin tuottajana sekä äänittäjänä toimi Mika Sundqvist. Hän myös kirjoitti osan ”Sukset”-kappaleen sanoituksesta sekä soitti siinä bassoa. Lisäksi Sundqvist lauloi albumilla taustoja.[6]
Uusia kappaleita oli studioon mentäessä jonkin verran valmiina. Lähtökohta oli sikäli helppo, että alla oli hitti ”Matkalla Alabamaan”, joka oli ilmestynyt keväällä singlenä. Kappaleista oli silti jonkin verran puutetta.[6]
Albumin venäjänkielinen nimi Harasoo (ven. hyvin, mukavasti, selvä) viittasi siihen, että yhtyeessä vallitsee ”hyvä meininki”.[7]
Albumilla on jo keväällä 1984 hitiksi tullut ”Matkalla Alabamaan” sekä toinen singlehitti ”Sukset (vaikeata tämä hiihtäminen)”, joka erityisesti vauhditti levyn myyntiä. Harasoon suosikkikappaleita ovat myös ”Palle and the Boys”, ”Beibi on ylpee” sekä ”Raz, dva, tri”.[2] Kari Holmin mukaan yhtye ei tavoitellut tietoisesti hittejä, vaan teki musiikkia, joka tuntui hyvältä.[8]
Harasoon kymmenestä kappaleesta kuusi on Costello Hautamäen ja neljä Arwo Mikkosen sävellyksiä.[2] Harasoolla Hautamäki alkoi samalla siirtyä Popedan pääasialliseksi lauluntekijäksi Mikkosen tilalle. Solisti Pate Mustajärvi sanoitti kappaleet ”Beibi on ylpee”, ”Aamulla”, ”Olen valmis” ja ”Whiskey”. Lisäksi hän sanoitti yhdessä Arwo Mikkosen kanssa kappaleen ”Palle and the Boys” ja tuottaja Mika Sundqvistin kanssa kappaleen ”Sukset (vaikeata tämä hiihtäminen)”. Arwo Mikkonen puolestaan sanoitti yksin raidat ”Raz, dva, tri”, ”Matkalla Alabamaan”, ”Pullaristo ihmemaassa” ja ”Telakalle töihin”.[6]
Albumin avauskappaleesta ”Beibi on ylpee” tuli keikkasuosikki pitkäksi aikaa. Sitä seuraavassa laulussa ”Palle and the Boys” kerrotaan Popedan näkemyksiä rock & rollin maailmasta. Yksi levyn tuottajista, Mika Sundqvist, laulaa siinä hyvin korkealta menevää taustalaulua. Tekijätietoihin Popeda merkitsi hänet nimellä Ludmila Sundqvistova. Kolmas kappale, perusrock ”Sukset (vaikeata tämä hiihtäminen)”, tehtiin viime tingassa. Mika Sundqvist teki osan sanoituksesta ja soitti myös bassoraidan. Sanoitus tehtiin Pate Mustajärven isän kotitalolla Parkanossa. Mustajärvi ja Sundqvist kirjoittivat humalassa erinäisiä lauseita paperille ja yhdistelivät niitä.[6] Arwo Mikkonen ei pitänyt lainkaan kappaleesta. Costello Hautamäki ei mieltynyt sanoitukseen, mutta on kertonut pitävänsä itse kappaleesta, koska se on hyvä rokki, jota on mukava soittaa.[8]
Kappaleesta ”Raz, dva, tri” on sanottu, että se on sävellyksenä ja sanoituksena Arwo Mikkosta parhaimmillaan.[9] Laulu kertoo paikasta, missä kaikki on hyvin, ja toisella puolella hyvin huonosti. Kappaleen alkuperäinen nimi oli ”Asematunnelin Anneli”, mutta lopullinen nimi keksittiin kuvausmatkalla Moskovassa.[7] A-puolen päättää ”Aamulla”-niminen tango, joka jatkaa edellisalbumin kappaleesta ”Armahdus” alkanutta ”tuskatrilogiaa”. Pate Mustajärven mukaan ”Aamulla” kertoo siitä jos olisi syntynyt toiseenlaiseen maailmaan, jossa ei saisi soittaa rockia ja sanoa mitä haluaa.[9]
B-puolen ensimmäinen raita on ”Matkalla Alabamaan”. Se oli ilmestynyt singlenä jo keväällä, paljon ennen itse albumia, ja oli ollut suuri hitti. Arwo Mikkosen ”Pullaristo ihmemaassa” viitannee Popedan entiseen basistiin ja roudariin, Risto ”Eebo” Lehtiseen. Kappale sisältää paljon Mikkoselle tyypillistä huumoria, eikä sitä tehty vakavissaan. ”Olen valmis” on Costello Hautamäen säveltämä ”tiukka rokki”. Albumin päättää suoraviivainen rock ”Telakalle töihin”, joka on jäänyt levyn kappaleista vähälle huomiolle. Popeda ei ole sitä keikoillaan paljoa soittanut, kuten ei myöskään ”Whiskeytä” tai ”Pullaristoa ihmemaassa”.[9]
Harasoon kansikuva kuvattiin Moskovassa. Idea Neuvostoliiton-matkasta oli syntynyt kesän Tuuliajolla-risteilyllä, jossa rumpali Kari Holm ja kitaristi Arwo Mikkonen miettivät laivalla tulevan albumin kansikuvan toteuttamista. Ajatus esitettiin Poko Rekordsin Epe Heleniukselle, joka suostui oitis ideaan.[2] Hänen mielestään se olisi juuri oikea ympäristö Popedan kuvaamiseen.[7]
Kuvausmatka järjestettiin 6.–9. syyskuuta 1984.[10] Kuvat otti Jouko Järvinen.[11] Sessio järjestettiin Punaisella torilla kuuden aikaan aamulla, jotta vältyttäisiin suurilta ihmismassoilta. Takakannen sotilasparaatikuva otettiin salaa. Kuvassa on käynnissä korkeimman neuvoston jäsenen hautajaiset.[12]
Harasoo julkaistiin 29. lokakuuta 1984.[13] Siitä muodostui Popedan siihenastisen uran kaupallisesti menestynein albumi.[2] Se nousi listalle samassa kuussa ja oli parhaimmillaan listan kolmantena. Listaviikkoja kertyi kaikkiaan 20.[14] Levy myi kultaa saman syksyn aikana (raja oli tuolloin 25 000 kappaletta).[2][15] Vuoteen 2015 mennessä sitä on myyty yli 40 000 kappaletta.[16]
Albumi julkaistiin alun perin vinyylilevynä ja C-kasettina.[17] Ensimmäinen CD-versio ilmestyi vuonna 1993, jolloin se julkaistiin yhdessä Huilut suorina -livealbumin kanssa.[18] Yksin Harasoo on julkaistu CD:nä vuosina 2007, 2011 ja 2014.[17] Vuoden 2014 julkaisu on digipak-mallinen 30-vuotisjuhlapainos, joka sisältää kuusi bonuskappaletta.[19] Mukana ovat singlejen B-puolet ”Nyrkki-Kyllikki” ja ”Hjulapata” sekä Lontoon BBC-studioilla äänitetty akustinen versio kappaleesta ”Palle and the Boys”, joka ilmestyi vuonna 1995 albumilla Live at the BBC. Ennenjulkaisematonta materiaalia edustavat TV-studiolive ”Beibi on ylpee” (2008) sekä YLE-taltioinnit ”Matkalla Alabamaan” ja ”Sukset”. Ne on äänitetty Levillä 25. maaliskuuta 2009.[12]
Pentti Teräväinen totesi Aamulehdessä 1. marraskuuta 1984, että Harasoolla on kahdenlaisia kappaleita: asiallisen sisällön omaavia ja täysin tajuttomia riimityksiä. Soitto kulkee kuitenkin tyylikkäästi ja tarkasti. Teräväisen mielestä Popedassa on kahden sukupolven rokkareita, joiden yhteistyöstä syntyy menestyksiä.[20]
Aamulehden numerossa 25. marraskuuta 1984 Jaana Takahuhti totesi, että Harasoo jatkaa Popedan onnistuneiden, mutta ”ei turhan ryppyotsaisten” levyjen putkea. Lisäksi ”tolkuton” ”Sukset”-kappale tai rivi puna-armeijalaisia levyn kannessa olisivat kenen tahansa muun yhteydessä hyvin korneja, mutta Popedalle ne istuvat.[21]
Rumba-lehden numerossa 17/84 nimimerkki Miettinen totesi levyn sanoituksista, että sanailu menee välillä niin älyttömäksi, ettei voi muuta kuin ”hilpeästi hymähtää”. Miettinen sanoo, että sanoitukset kaipaisivat skarppausta ja vaihtelua, varsinkin, kun solisti Mustajärvi kykenee hänen mielestään kirjoittamaan hyviäkin tekstejä. Loppuun hän kuitenkin toteaa, ettei pane pahakseen, mikäli joutuu kirjoittamaan Popedan levyistä vielä 1990-luvullakin, kunhan taso säilyy Harasoon tasolla.[22]
Juho Juntunen totesi tammikuun 1985 Suosikissa, että ”Harasoo on raisu levy, mutta parempikin se voisi olla”. Monet vitsikkäiksi tarkoitetut huudot ja tekemällä tehdyt kertosäkeet rasittavat, minkä lisäksi jotkut laulut ovat selkeitä täytekappaleita. Juntusen mielestä levy vaikuttaa siltä, ettei siihen ole keskitytty. Loppuun Juntunen kuitenkin toteaa, että Popeda on hyvin lähellä rock and rollin syvintä olemusta, hyvin lähellä omaa täydellisyyttä.[23]
Ilta-Sanomien Outi Poppin mielestä Harasoolle on luotu yllättävän ”hevit” soundit. Tanakka soitto ja Pate Mustajärven laulu kulkevat ”höyryjunan lailla”, mutta kaikki kappaleet eivät siihen pysty, kuten ”Raz, dva, tri” ja ”Telakalle töihin”. Poppin mielestä Popeda on parhaimmillaan keikoilla, mutta Harasoon avulla onnistuu pääsemään oikeaan tunnelmaan ennen esitystä.[20]
»...tämä on niin ehtaa junttimusiikkia, että vain Jaakko Teppo saattaisi kilpailla tasaväkisesti Popedan kanssa uskottavuudesta. Kossupullo ja kortsupaketti levyn kylkiäisenä olisi tietysti ollut piste i:n päälle.»
(Outi Popp Ilta-Sanomien arvostelussa.[20])
A-puoli
B-puoli
|
30-vuotisjuhlapainoksen bonuskappaleet
|
| ”Matkalla Alabamaan” (30.4.1984[27], Poko Rekords) |
”Matkalla Alabamaan” oli ilmestynyt jo huhtikuussa, selvästi ennen itse albumia. Se oli menestys ja nousi myyntilistalla sijalle kaksi. Raha-automaattiyhdistyksen jukeboxien soitetuimpien kappaleiden listalla ”Matkalla Alabamaan” oli parhaimmillaan kuudentena syys-, loka- ja marraskuussa.[15] |
| ”Sukset (vaikeata tämä hiihtäminen)” (22.10.1984[27], Poko Rekords) |
Toinen single, ”Sukset (vaikeata tämä hiihtäminen)”, nousi singlemyyntilistalla yhdeksänneksi. Raha-automaattiyhdistyksen jukeboxien listalla ”Sukset” oli tammikuussa 1985 sijalla kaksi.[15] |
| ”Palle and the Boys” (11.3.1985[27], Poko Rekords) |
Albumin viimeinen single ilmestyi niin 7-tuumaisena että 12-tuumaisena maksisinglenä, johon oli lisätty kolmanneksi kappaleeksi ”Sukset (vaikeata tämä hiihtäminen) 4 x 10 km:n vesihiihtomixaus”. Single ei noussut myyntilistalle. Sen sijaan b-puoli ”Hjulapata” oli kolmanneksi suosituin kappale Raha-automaattiyhdistyksen jukeboxien soitetuimpien kappaleiden listalla.[15] |
Muusikot
|
Muut
|
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
