From Wikipedia, the free encyclopedia
Halpahintamyymälä eli hard discount -myymälä on vähittäiskauppa, jonka tavoitteena on toimia niin kustannustehokkaalla ja yksinkertaisella konseptilla, että se pystyy tarjoamaan hyödykkeen asiakkailleen markkinoiden halvimpaan hintaanlähde?. Halpa hinta on konseptin ydinvahvuus ja tärkein – jopa ainoa – asiakaslupauslähde?. Tavaravalikoima sisältää tyypillisesti päivittäis- ja käyttötavarat tai ainoastaan käyttötavarat (ns. nonfood-myymälä). Erikoiskaupan puolella halpahintamyymälöitä ei juurikaan olelähde?.
Dansk Supermarked -ryhmään kuuluvalla Netto-ketjulla on yli 1200 myymälää neljässä maassa (Tanska, Ruotsi, Saksa ja Puola).[2] Wal-Mart, Aldi ja Lidl ovat maailman kymmenen suurimman vähittäiskauppaketjun joukossa.
Suomessa toimii kolme valtakunnallisesti merkittävää halpahintamyymäläketjua: saksalaisomisteinen Lidl, suomalainen Tokmanni ja suomalaisomisteinen HalpaHalli. Vertailun vuoksi Suomen Lähikauppa Oy:n luvut: liikevaihto 1026 M€, muutos (3v): -26,7 %, työntekijöitä: 3500.[11]
| Yrityksen nimi | Liikevaihto (euroa) | Muutos (2008-2011) | Tulos (euroa) | Myymälöiden lkm | Työntekijöiden lukumäärä |
|---|---|---|---|---|---|
| Lidl Suomi Ky | 688 592 000 | +23,8 % | 25 760 000 | 140 | 3500 |
| Tokmanni Oy | 645 488 000 | +14,9 % | -1 875 000 | 144 | 2800 |
| Kokkolan HalpaHalli Oy | 257 221 000 | +26,6 % | 1 685 000 | 38 | 1400 |
Muita merkittäviä halpakauppaketjuja ovat Hong Kong (liikevaihto: 120 M€)[15], Minimani (v. 2009: 126 M€)[16] ja Puuilo (v. 2011: 34 M€, liikevaihdon kasvu kolmessa vuodessa: 50,9 %).[17]
Perinteiset kaupan alan keskusliikkeet ovat pyrkineet vastaamaan halpahintamyylälöiden haasteeseen joko yritysostoin tai omilla kokeiluilla. Ostoista ja uusperustannasta huolimatta keskusliikkeillä ei ole nykyään halpahintamyymälöitä. Ostetut ketjut on muokattu perinteisiin market-konsepteihin tai keskustatavaratalomuottiin. Perustetut ketjut on niin ikään sulautettu jo olemassa oleviin konsepteihin.
Osaltaan keskusliikkeet ovat pyrkineet vahvistamaan niitä osa-alueita, joissa halpahintaketjut ovat vahvoja: tiivis ketjutoiminta, suuremmat hankintavolyymit, tehokas logistiikka ja kaupan omat merkkitavarat.[1] 2000-luvulla keskusliikkeet ovat tuoneet tarjolle enenevässä määrin ns. A- ja B-brändien rinnalla kaupan omia merkkejä. Esimerkiksi Keskon Pirkka-tuoteperhe käsitti vuonna 2010 lähes 2000 tuotetta.[20] Tuotekehitysprosessit ovat ainakin osittain siirtymässä teollisuudelta kaupalle ja näin kaupan neuvotteluvaltaa pyritään kasvattamaan. AC Nielsenin tutkimuksen mukaan suomalaiset kaupan omat merkit on hinnoiteltu keskimäärin 34 prosenttia alle vertailutuotteina olleiden teollisuuden brändituotteiden. Arvion mukaan Suomessa omien merkkien osuus on noussut alle kymmenessä vuodessa 7–10 prosentista noin 20 prosenttiin.[1][21]
Toisaalta keskusliikkeet ovat vahvistaneet ja kehittäneet sellaisia ominaisuuksia, joihin halpahintaketjut eivät panosta. Kun halpahintamyymälöiden tavoite on mahdollisimman edullisessa hinnoittelussa, niin suomalaiset keskusliikevetoiset ketjut ovat panostaneet muihin ostopaikan valintatekijöihin kuten sortimenttiin, tuoretavaroihin, palveluun, viihtyisyyteen, asiakkuuteen ja paikalliseen mielikuvaan.[1]
Tavaran ostotoiminta keskittyy ja omien merkkien osuus kasvaa. Halpamyymäläketjuilla on omia ostorenkaita, joilla saadaan kasvatettua ostotoiminnan volyymia. Suomalaisia ostorenkaita ovat alun perin 12 halpamyymäläketjun perustama Pick Import Finland (nykyään Tokmannin omistuksessa), Rokomera Tukku (mukana mm. Ale-Makasiini ja Löytötavaratalo) ja Scandic Trading House (mm. Puuilo).
Esimerkkejä omista merkeistä ovat Tokmannin Iisi, Plus+ ja Vaeltaja,[22] HalpaHallin Ziip[23] ja Veljekset Keskisen Luxus ja Eränkävijä.
Halpamyymäläketjut kasvattavat myymäläkokoja sekä Suomessa että ulkomailla.
Tanskassa, jossa halpahintamyymälöiden markkinaosuus on yli 30 %, discounterit rakentavat yhä suurempia myymälöitä ja samalla alan pienimpiä myymälöitä ollaan sulkemassa. Kaupan asiantuntijat arvioivat halpahintamyymälöiden menestyksen jatkuvan myös tulevaisuudessa siten, että ehkä jopa joka toinen päivittäistavaramyymälä on halpahintamyymälä muutaman vuoden kuluttua.[1]
Suomen kolmen suurimman halpahintamyymäläketjun kehitys on muodostunut kolmesta erilaisesta kasvukeinosta: suuren pääoman turvin tehtävästä uusperustannasta (Lidl), yritysostojen kautta (Tokmanni) ja orgaanisesta kasvusta (HalpaHalli). Pääomasijoitusyhtiöt ovat löytäneet halpakauppaketjuista potentiaalisen sijoituskohteen. Tokmannin voimakas laajentuminen alkoi CapMan-sijoitusyhtiön ostettua osake-enemmistön. Vuonna 2011 pääomasijoitusyhtiö Sentica Partners hankki omistukseensa 55 % Puuilo Oy:n osakekannasta. Tavoitteena on laajentaa liiketoimintaa joko yritysostoin tai perustamalla uusia myymälöitä uusille paikkakunnille.[24]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
